Minulla on aina ollut tavoitteita ja päämääriä. Halusin yliopistoon. Sitten tohtoriksi. Sitten tähtäimessä oli dosentin arvonimi ennen kuin täytän 40. Osa tavoitteistani ilmestyi matkan aikana, kuten opettajaksi kouluttautuminen, osa - kuten romaanin kirjoittaminen - on ollut aina läsnä.Olen pikkuhiljaa tajunnut, miten työorientoitunut olen ollut ja miten kulttuurimme tukee tätä näkökulmaa. Kun tutustut uuteen ihmiseen, ensimmäinen…

Lue lisää

Tasan kaksi vuotta sitten kirjoitin tänne blogiini työuupumuksestani [linkki]. Kerroin kuormituksestani, olostani ja siitä, miten sain apua. Olen sen jälkeen kuunnellut kauhulla kollegoideni puheita "ensimmäisestä työuupumuksestaan". Kuka voi päästää itsensä tähän kuntoon kahdesti?Nähtävästi minä.Emmi Nieminen: Haastattelu 16-vuotiaan minäni kanssa (2020) Hajosin opetuksettomalla pääsiäisviikolla aivan totaalisesti. Etäopetus, koronan tuoma epävarmuus, stressi, uusi työsuhde... Kaikki tuntui kaatuvan niskaan.…

Lue lisää

Annoin tässä taannoin Ylen toimittajalle haastattelun Aku Ankan suosiosta ja lehden nykyisestä tilanteesta. Juttuun haastateltiin myös Akkarin päätoimittaja Aki Hyyppää ja se julkaistiin Ylen sivuilla [linkki] torstaina 24.6.2021. Uutisessa käsitellään muun muassa lukijamäärän vaihtelua ja sitä, miten Aku Ankka elää tässä hetkessä ja lukijakuntansa mukana. Myös nykyajan monimuotoiset perhesuhteet mahdollistavat ankkojen elämän seuraamisen uudella tavalla.Perhesuhteita sivuttiin myös…

Lue lisää

Yksi useamman vuoden kestänyt projekti on nyt takana. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuihin kuuluva tuorein opus Fantasia. Lajit, ilmiö ja yhteiskunta vietti juuri julkkareitaan. 540-sivuinen järkäle vastaa muun muassa kysymyksiin, mitä fantasia on, millainen on sen traditio, miksi sitä luetaan ja kuinka sitä tutkitaan. Teoksessa käydään läpi fantasian historiaa, sen alalajeja ja ilmiöitä, fantasian yleisöjä ja yhteiskuntaa…

Lue lisää

Pari viikkoa sitten Twitter-feediini ilmestyi huomioita sarjakuvamyynnin laskusta viime vuoden aikana. Se jäi vaivaamaan. Kustannusalojen tilastojen mukaan sarjakuvia myytiin 0,3 % - ja tähän on laskettu kaikki kirjallisuudenlajit. Pelottavinta ei kuitenkaan ole katsoa näiden tilastojen piirakkakaaviota, jossa sarjakuvan osiota ei edes erotu, vaan sen alta avautuvaa taulukkoa. Sen mukaan sarjakuvien myynti laski 27 % vuonna…

Lue lisää

Henkilöhaastatteluni on tähän mennessä pongattu ainakin Keskisuomalaisesta, Karjalaisesta, Savon Sanomista ja Kouvolan Sanomista. Tässä Keskisuomalaisessa 10.3.2021 ilmestynyt juttu skannattuna kaikille kiinnostuneille, sillä juttu tuntui monessa paikassa olevan vain tilaajille.Olen edelleen niin kovin hämmentynyt siitä, miten toimittajat päätyvät valitsemaan aina kamalimmat tekohymykuvat lehteen.Tässä on muuten asiavirhe: en ole ollut enää vuosiin jyväskyläläinen.Unohdan sen tosin aina itsekin.Kiitos…

Lue lisää

Teksti perustuu Jetta Huttusen väitöskirjasta "Omaehtoinen elokuva kulttuurituotantona ja osallistumisen muotona mediakulttuurissa" laadittuun lektioon, joka on esitetty väitöstilaisuudessa 19.9.2020 Jyväskylän yliopistossa.

Lue lisää

Suomalainen elokuva on katsojamäärin mitattuna ollut 2000-luvulla erittäin suosittua. Suosiossa yksi merkittävä tekijä on ollut suomalaisen lastenelokuvan nousu. Vuosina 2000-2019 on ensi-iltaan tullut peräti 32 lastenelokuvaa, joista suurin osa on kerännyt paljon katsojia. 2000-luvun lastenelokuvamme tutkimus on kuitenkin miltei olematonta. Miksi lasteneokuva ei kiinnosta tutkijoita? Katsauksessa pohditaan lastenelokuvan määrittelyä, esitetään yleiskatsaus 2000-luvun suomalaiseen lastenelokuvaan ja…

Lue lisää

Tee näin, älä tee noin, suosi tätä, vältä tuota. Syksyllä 2020 Kulttuurintutkimuksessa uudistettiin lehden kirjoittajaohjeita. Kirjoittajaohjeet ovat pintapuolisesti katsoen melko tekninen dokumentti, joka harvemmin herättää suuria intohimoja. Se on opastyyliin muotoiltua käyttötekstiä. Toki ohjeet voivat usein ärsyttää, jos kirjoittaja joutuu tarjoamaan käsikirjoitusta useampaan lehteen ja muotoseikat menevät samalla uusiksi. Lehden näkökulmasta kirjoittajaohjeet ovat silti muutakin…

Lue lisää

En ole muistanut/ehtinyt raportoida täällä blogissa tuoreimmasta julkaisustani. Joulun alla julkaistussa Lähikuva-lehden (3 - 4/2020) teemanumerossa Politiikka ja populaarikulttuuri ilmestyi myös yhteisartikkelimme "Nörttikulttuurin identiteettikriisi. Gamergate, Comicsgate ja Star Wars poliittisten kiistojen näyttämöinä". Kollegoideni Jonne Arjorannan, Essi Variksen ja Tanja Välisalon kanssa jatkoimme jo useampi vuosi sitten aloittamaamme nörttikulttuurin murroksen tematiikkaa käsittelevää tutkimusta. Artikkelissamme käsittelemme nörtteinä…

Lue lisää

-

Lue lisää

Esittelyssä Voicing Bo Carpelan (toim. Brian Kennedy 2020)

Lue lisää

Esittelyssä Menneisyyden rakentajat (toim. Matti O. Hannikainen, Mirkka Danielsbacka & Tuomas Tepora 2018)

Lue lisää

Esittelyssä Johtolankoja hulluuteen (Anna Kinnunen 2020)

Lue lisää

Esittelyssä Huumorin ja naurun filosofia (Jarno Hietalahti 2018)

Lue lisää

Esittelyssä Culture is Bad for You (Orian Brook, Dave O’Brien & Mark Taylor 2020)

Lue lisää

Blogi on ollut pitkällä tauolla pääasiassa syksyn opetuskiireiden vuoksi. Yritän kuitenkin palailla tänne tässä kevään mittaan hieman aktiivisemmin.Joulun alla päädyin avaamaan suuni julkisesti. Acatiimi, professorien, tieteentekijöiden ja yliopistojen opetusalan lehti, etsi sosiaalisessa mediassa haastateltavia tuntiopettajia käsittelevään juttuun. Todella monet eivät työn menettämisen pelossa uskaltaneet kommentoida omalla nimellään. Hetken harkittuani ilmoitin olevani käytettävissä - ja näinhän…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan kuulumisen taideperustaista tutkimusta uusmaterialistisessa kehyksessä. Hahmotan taideperustaisen tutkimushankkeen kirjoitustyöpajan toiminnasta kuulumisen sommitelmia ja pohdin tarkemmin kuulumisen poliittisia ulottuvuuksia, jotka eivät ole yksilöiden tai ryhmien politiikkaa, vaan taiteen mikropolitiikkaa. Analysoin taideperustaisen työpajan tiedonmuodostusta käyttäen esimerkkinäni työpajatilannetta ja siihen liittyvää visuaalista runoa sekä taiteen mikropolitiikkaa tutkimushankkeen organisoiman taidenäyttelyn vastaanottoa pohtimalla.  

Lue lisää

x

Lue lisää

In this article I describe the results of a questionnaire survey done on non-dominant language writers in Finland, and reflect this on the criteria by which a professional artist has been traditionally defined in Finland. The background data consists of reports and studies on artists' social standing conducted by Arts Promotion Center Finland, Cupore and the…

Lue lisää