Julkaisuseuranta
Tutkin väitöskirjassani Espoossa tehtyä ja espoolaisiksi tunnustautuvien artistien musiikkia. Keskityn siihen, miten kotiseutu välittyy kuulijalle ja millaisia kokemuksia se artistien puheessa kantaa. Millainen on kotiseutu, jonka määrittely usein tapahtuu ulkopuolelta? Miten kotiseutua kuvataan ylirajaisin keinoin? Espoo on Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina ja viiden kaupunkikeskuksen rakenteen omaavana kokonaisuutena haastava määritellä identiteetin näkökulmasta. Viherlaaksosta kotoisin oleva artisti…
Metriikat ovat oleellinen osa sosiaalisen median kulttuuria ja sieltä ladattavia tutkimusaineistoja. Ne ovat ihmistoiminnan digitaalisia jälkiä, jotka kuvaavat yksittäisen käyttäjän tai käyttäjäjoukkojen toimintaa digitaalisissa palveluissa ja samalla tuottavat mitattavan representaation sosiaalisesta toiminnasta. Kuten kaikkea numeerista tietoa, myös sosiaalisen median metriikoita määrittää objektiivisuuden aura. Niiden käyttö on performatiivista eli todellisuutta tuottavaa ja edistää yhteismitattavuuden logiikkaa. Metriikat…
Tässä artikkelissa tutkitaan sosiaalisen median mittaamisen teknologioita. Artikkeli kysyy, mitä nämä teknologiat – yhdessä inhimillisten toimijoiden kanssa – saavat aikaan suhteessa subjekteihin ja yksilöllisyyteen. Tutkimus paikantuu kaupalliseen sosiaaliseen mediaan ja siellä syntyneisiin uusiin työn muotoihin, erityisesti vaikuttajuuden käytäntöihin ja kokemuksiin. Metodologisena johtoajatuksena on jäljittää teoreettisesta näkökulmasta empiirisen tutkimuksen paljastamia katkoksia ja hiljaisuuksia. Artikkeli kohdistaa huomion…
Työhyvinvoinnin edistämisessä ovat viime vuosina yleistyneet valmennukset, joissa työntekijät havainnoivat omaa kehoaan digitaalisten mittalaitteiden avulla. Oman kehon mittaamisen on esitetty tuottavan uusliberaalia, laskelmoivaa ja itsevastuullista minuutta sekä siirtävän työelämän ongelmia yksilöiden hyvinvointiprojekteiksi. Toisaalta yhteiskuntatieteellisessä keskustelussa on ehdotettu, että elämme ristiriitojen ja kriisien leimaamassa zombiuusliberalismissa tai siirtymässä kohti uusliberalismin jälkeistä aikaa, jossa myös subjekti voi rakentua…
5.7.2023
Tässä artikkelissa tarkastelemme rinnakkain tulevaisuuteen suuntautuvan koulutuspoliittisen visioinnin ja autonomisen marxismin kykyoletuksia. Perustamme näkökulmamme kykyoletuksiin vammaistutkimukseen, erityisesti yhdysvaltalaisten vammaistutkijoiden Merri Lisa Johnsonin ja Robert McRuerin esittämään rampatieto-oppiin. Aineistoamme – digitalisaatiota käsitteleviä koulutuspoliittisia tekstejä ja autonomisen marxismin näkökulmasta työelämää tarkastelevia tutkimustekstejä – lähestymme kulttuurintutkimuksellisesta artikulaation teoriasta käsin. Analysoimme ensin oletuksia Opetushallituksen tuottamasta Osaaminen 2035 -raportista. Tämän…
Dataohjautuvan terveydenhoidon lupausta ja mielikuvastoja koostetaan ja pidetään yllä kertomusten avulla. Kehkeytyvää teknologiaa koskevat lupaukselliset kertomukset eivät pelkästään esitä tulevaisuudenmaisemia vaan myös huolehtivat mielikuvastojen ylläpidosta ja edistävät teknologian juurruttamista. Tämä artikkeli on narratologinen analyysi suomalaisesta asiantuntijapuheesta, joka koskee kehittyneen datalouhintateknologian käyttöä terveydenhoidossa. Se osoittaa kertomusten täyttävän edellä mainitut ylläpito- ja edistämistehtävät suojelemalla datalouhinnan lupausta, antamalla…
Tämä teemanumero pureutuu mittaamiseen ja siihen liittyviin teknologioihin kulttuurisena ilmiöinä. Kun mittaaminen ulottuu kaikille inhimillisen elämän osa-alueille, kulttuurintutkijoiden on syytä kysyä, mikä oikeastaan on mittaamisen mitta – ja minkälaisia mahdollisuuksia mittaamisen ja määrällistämisen yhteiskunnassa on luoda sijaa mittaamattomuuden kulttuureille.
23.12.2022
Arvio kirjasta: Tanja Vahtikari, Terhi Ainiala, Aura Kivilaakso, Pia Olsson & Panu Savolainen (toim.) Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 2021, 394 sivua, ISBN (painettu) 9789517688505
This article examines public subsidies and ticket pricing in Finnish theatre institutions by using the principal-agent model. The model follows the ideas presented by Prieto-Rodríguez and Fernández-Blanko (2006) in their article on the British museum sector. The idea of this article is to test how well their theoretical model is in line with the data…
Arvio kirjasta: Diane Saint-Pierre & Monica Gattinger (toim.) Cultural Policy. Origins, Evolution, and Implementation in Canada’s Provinces and Territories. University of Ottawa Press, 2021, 668 sivua, ISBN (Paper) 9780776628950
23.12.2022
While digitalization has opened up new opportunities for disseminating creative contents, issues related to the management of metadata (data to identify works and authors) impact the capacity of creators to obtain fair copyright-based remuneration. The reasons for incomplete or incorrect metadata are the lack of properly assigned metadata, of interoperability, and of authoritative sources. This…
23.12.2022
In this article we explore the potential of Digital Storytelling to support creative professionals’ identity work, and to improve their self-efficacy beliefs and professional self-esteem. We base our analyses on the experiences of five workshops organized for unemployed arts and culture professionals. We describe the theoretical foundations and practical implementation of the workshops, and analyse…
23.12.2022
Tutkitun tiedon merkitys päätöksenteon pohjana ja lähtökohtana on vahvistunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Tutkitulle tiedolle on tarvetta monissa eri yhteyksissä ja eri tasoilla, paikallisesti ja kansallisesti. Tiedepolitiikassa tutkimustiedon yhteiskunnallinen vaikuttavuus on keskeinen tavoite, vaikuttavuuden kautta perustellaan myös tutkimuksen julkista rahoitusta. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on osoittautunut haasteelliseksi mitata. On kuitenkin täysin oikeutettua kysyä, mikä ylipäänsä on tutkimuksen…
23.12.2022
FM, YTM Katri Talaskiven kirjallisuuden väitöskirjakäsikirjoituksen "Kieli-ideologia ja kirjailijakäsitys 2010-luvun Suomessa. Muunkielisten kirjailijoiden kokemuksia suomalaisessa kirjallisuusinstituutiossa" tarkastustilaisuus pidettiin Jyväskylän yliopistossa 20. marraskuuta 2021.
Minulla on aina ollut tavoitteita ja päämääriä. Halusin yliopistoon. Sitten tohtoriksi. Sitten tähtäimessä oli dosentin arvonimi ennen kuin täytän 40. Osa tavoitteistani ilmestyi matkan aikana, kuten opettajaksi kouluttautuminen, osa - kuten romaanin kirjoittaminen - on ollut aina läsnä.Olen pikkuhiljaa tajunnut, miten työorientoitunut olen ollut ja miten kulttuurimme tukee tätä näkökulmaa. Kun tutustut uuteen ihmiseen, ensimmäinen…
Tasan kaksi vuotta sitten kirjoitin tänne blogiini työuupumuksestani [linkki]. Kerroin kuormituksestani, olostani ja siitä, miten sain apua. Olen sen jälkeen kuunnellut kauhulla kollegoideni puheita "ensimmäisestä työuupumuksestaan". Kuka voi päästää itsensä tähän kuntoon kahdesti?Nähtävästi minä.Emmi Nieminen: Haastattelu 16-vuotiaan minäni kanssa (2020) Hajosin opetuksettomalla pääsiäisviikolla aivan totaalisesti. Etäopetus, koronan tuoma epävarmuus, stressi, uusi työsuhde... Kaikki tuntui kaatuvan niskaan.…
Annoin tässä taannoin Ylen toimittajalle haastattelun Aku Ankan suosiosta ja lehden nykyisestä tilanteesta. Juttuun haastateltiin myös Akkarin päätoimittaja Aki Hyyppää ja se julkaistiin Ylen sivuilla [linkki] torstaina 24.6.2021. Uutisessa käsitellään muun muassa lukijamäärän vaihtelua ja sitä, miten Aku Ankka elää tässä hetkessä ja lukijakuntansa mukana. Myös nykyajan monimuotoiset perhesuhteet mahdollistavat ankkojen elämän seuraamisen uudella tavalla.Perhesuhteita sivuttiin myös…
Yksi useamman vuoden kestänyt projekti on nyt takana. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuihin kuuluva tuorein opus Fantasia. Lajit, ilmiö ja yhteiskunta vietti juuri julkkareitaan. 540-sivuinen järkäle vastaa muun muassa kysymyksiin, mitä fantasia on, millainen on sen traditio, miksi sitä luetaan ja kuinka sitä tutkitaan. Teoksessa käydään läpi fantasian historiaa, sen alalajeja ja ilmiöitä, fantasian yleisöjä ja yhteiskuntaa…