Itä-Suomen yliopistossa (University of Eastern Finland, UEF) on käynnissä mielenkiintoinen ja tärkeä tutkimushanke (2023-2026): "Ryhmienvälisiä suhteita ja paikallisia kohtaamisia – Maahanmuuttajataustaisten ja suomalaisten nuorten mielikuvia toisistaan, elämästään ja tulevaisuudestaan monikulttuurisessa Savossa". Hankkeessa on mukana suomalaisnuorten lisäksi maahanmuuttajanuoria Ukrainasta, Syyriasta ja Iranista. Heidän taidelähtöinen työskentelynsä taidetyöpajoissa toimii nuorten kohtaamispaikkana ja tutkimusaineiston tuottamisen menetelmänä.Tutkimushankkeen rahoittaa Koneen Säätiö ja sitä…

Lue lisää

Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen neljää vuosikymmentä juhlittiin 3. marraskuuta Jyväskylässä. Tutkimuskeskuksen taivalta kokoontui juhlistamaan runsaslukuinen joukko kulttuurintutkimuksen tekijöitä, edistäjiä ja ystäviä. Julkaisemme tässä numerossa Raine Koskimaan, Irma Hirsjärven ja Kaisa Murtoniemen juhlapuheet.

Lue lisää

English abstracts

Lue lisää

Vuonna 2024 tulee kuluneeksi 40 vuotta ensimmäisen Kulttuurintutkimus-lehden numeron ilmestymisestä. Neljän vuosikymmenen vuosikerrat ovat tarjonneet suurelle joukolle kirjoittajia ja toimittajia mahdollisuuden kehittyä ja löytää ammatillinen tiensä – vaikka helppoa se ei ole ollut, sillä toimitustyö on syönyt aikaa omalta tutkimustyöltä. Lehden toimittajuudesta saatua kokemusta ei ole myöskään aina arvostettu yliopistomaailmassa, kertovat alkuaikojen päätoimittajat Vesa Niinikangas,…

Lue lisää

Tutkin artikkelissani monikielisyyttä huomio- ja elämystalouden esittämisen muotona Pontus Purokurun Römaanissa (2019) ja Kaj Kalinin Designissa (2012). Lähestyn monikielisyyttä eri tyylikeinojen tuottamana multimodaalisena vaikutelmana ja kartoitan monikielisyyden keskeisimpiä ilmentymiä sekä niiden kriittisiä funktioita. Kummatkin tutkimani teokset pyrkivät jo otsikkotasolla uudistamaan romaanilajia, ja siten niitä on perusteltua lukea kokeellisen kirjallisuuden kehyksessä. Suhteutan kohdeteosten sisältämää kapistalismikritiikkiä siihen,…

Lue lisää

Kotimainen kaunokirjallisuus neuvottelee parhaillaan somekäyttäytymisen kysymyksiä: sosiaalisesta mediasta on tullut arkinen, elämään ja identiteettityöhön kiinteästi sisältyvä elementti, joka rytmittää ja ohjaa päivittäisiä toimia. Ilmiötä tarkastellaan analysoimalla Anna-Kaari Hakkaraisen romaanin Kristallipalatsi (2016) blogijulkaisemisen minätekniikoita. Foucault’n minätekniikat (technologies of the self) ovat kontekstisidonnainen joukko itsetutkiskelun ja itsensä kehittämisen menetelmiä, joiden avulla yksilö pyrkii onnellisemmaksi, viisaammaksi tai jonkin…

Lue lisää

Sosiaalityössä tarvitaan tietoisuutta sukupuolen merkityksestä osana alan käytäntöjä ja eriarvoisia rakenteita kansallisvaltiolliset ja länsimaiset rajat ylittäen. Tässä tutkimuksessa tarkastelen sukupuolen representaatiota suomalaisten opiskelijoiden kirjoituksissa sosiaalityön harjoittelussa Tansaniassa. Tutkimuskysymykset ovat: millaisia sukupuolen ja tyttöyden representaatioita sosiaalityön opiskelijoiden kirjoituksista muodostuu ja miten nämä representaatiot merkityksellistyvät sosiaalityön opiskelijoiden ammatillisten käytäntöjen harjoittelussa Tansaniassa? Lähestyn aihetta etnografisella tutkimusotteella tuotetulla aineistolla,…

Lue lisää

Kulttuurintutkimuksen seura on juhlinut kuluneena vuonna 40-vuotissyntymäpäiviään. Ensi vuonna on Kulttuurintutkimus-lehden vuoro.

Lue lisää

Turun yliopiston englannin kielen professori Joel Kuortti täytti kesäkuussa 60 vuotta. Viisi kulttuurintutkijaa pureutuivatKulttuurintutkimus-lehden entisen päätoimittajan tuotantoon. Joel Kuortille omistetuissa juhlaesseissä päädytäänkeskusteluun suomalaisen kulttuurintutkimuksen identiteetistä, halusta kuunnella toista, tavallisuudesta ja akateemisistapätkätöistä.

Lue lisää

Haastattelussa pureudumme syvälle suomalaisen kulttuuripolitiikan ytimeen yhdessä kulttuuriasiainneuvos emeritus, YTT Esa Pirneksen, kanssa. Neljännesvuosisadan ajan Pirnes työskenteli opetus- ja kulttuuriministeriön taide- ja kulttuuripolitiikan osastolla ja nyt, eläkkeelle siirtymisen jälkeen, hän keskusteli kanssamme kulttuuripolitiikan ja -hallinnon kehityksestä, nykytilasta ja hieman tulevaisuudestakin.

Lue lisää

Pohjoismaisen kulttuuripolitiikan vakiinnuttua erilliseksi poliittishallinnolliseksi alueeksi suuri osa takavuosikymmenten poliittisista jännitteistä näyttää haihtuneen tai tyyntyneen, ainakin jos Audunsonin ja muiden (2023) näkemyksiin on uskominen. Suomalainen kulttuuripolitiikka on jo pitkään ollut tunnetusti vakaata ja jopa jähmeää, kuten Pasi Saukkonen (2014) kuvaili lähes vuosikymmen sitten. Saukkosen metaforat vahvasta linnakkeesta, joustavasta sopeutujasta ja seisovasta vedestä ovat edelleen osuvia.…

Lue lisää

Kulttuuripolitiikka on osa yhteiskuntapolitiikkaa, jolla vaikutetaan yksilöiden ja ryhmien elämään. Kulttuurin monimuotoisuus rikastuttaa jokapäiväistä elämäämme monin tavoin ja luovuus tukee avoimien, monimuotoisten ja inklusiivisten yhteiskuntien rakentumista. Tässä katsauksessa käsittelen opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuuripolitiikan strategian 2025 tuottamaa kuvaa kulttuurista siitä näkökulmasta, miten kulttuurin ja kulttuuripolitiikan olemassaoloa perustellaan ja kenestä puhutaankulttuurin ja kulttuuripolitiikan käyttäjinä ja kohteina. Katsauksen…

Lue lisää

Kolmitasoinen analyysi purkaa kulttuuripoliittisesta keskustelusta eroteltavia paikallisia ja historiallisia kerroksia, vallankäyttöä erilaisina puhuntoina ja ajankohtaisten politiikkatavoitteiden kehystyksinä. Aineistona on taiteen ja kulttuurin asiantuntijoista koostuvan työryhmän keskustelu siitä, miten sosiaalinen kestävyys on miellettävissä kulttuuripoliittisena tavoitteena. Pyrkimyksenä on kuvata, miten yhteinen tilannekuva ja yhteisymmärrys tilanteessa luodaan. Taiteen ja kulttuurin toimijoiden keskinäinen kulttuuripoliittinen keskustelu on erityisen kiinnostava tutkimuskohde…

Lue lisää

YTM Olli Jakosen kulttuuripolitiikan alaan kuuluvan väitöskirjan ”Kulttuuripolitiikkaa strategisessa valtiossa. Taiteen ja kulttuurin ohjaus ja rahoitus hallinnollisena politiikkana” tarkastustilaisuus pidettiin Jyväskylän yliopistossa 3.12.2022. Vastaväittäjänä toimi dosentti Simo Häyrynen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Miikka Pyykkönen (Jyväskylän yliopisto).

Lue lisää

2000-luvun työelämän ja koulutuksen haasteena on kyky tunnistaa, tunnustaa ja kohdata erilaisia tiedon ja asiantuntijuuden muotoja. Tämä näyttäytyy erityisen tärkeänä kulttuurialalla, jota leimaa sekä eri sektorirajat ylittävä yhteistyö että hanketyöpainotteinen työelämän rakenne. Työelämän muuttunut todellisuus asettaa haasteita alan asiantuntijoiden kouluttamiselle. Artikkelissa tarkastelemme, kuinka kulttuuripolitiikan alumnit kokevat yliopisto-opintojen roolin asiantuntijuuden rakentumisessa, työelämätaitojen opiskelussa ja työelämään siirtymisen…

Lue lisää

Taiteilija-allianssilla pyritään helpottamaan luovien alojen epävarmoissa ja lyhyissä työsuhteissa toimivien freelancereiden työolosuhteita tarjoamalla osin julkisin varoin ammatillista, taloudellista ja sosiaalista turvaa työsuhteiden muodossa. Allianssimallin käyttöönotolle ei ole aikaisemman selvityksen mukaan Suomessa oikeudellisia esteitä, mutta silti mallista ei ole toteutettu edes kokeilua. Tarkastelemme artikkelissamme, millainen Koskisen selvityksessä ehdotettu allianssimalli on ja minkälaista kritiikkiä mallille esitettiin kulttuurialan…

Lue lisää

Kuvakaappaus televisiosarjasta Painajainen 1/4.Palataan jälleen jännittävään Herman Grönbärjin luonnoskansioon, jonka arvoitusta olen hiljalleen yrittänyt selvittää. Aiemmassa postauksessa kerroin, että luonnoskansiosta löytynyt hiilipiirros osoitti epäilykseni oikeiksi, kun sen pohjalta tehty maalaus vilahti Ismo Sajakorven käsikirjoittamassa ja Eero Melasniemen tähdittämässä televisiosarjassa Painajainen (1988). Sarja kuvattiin Herman Grönbärjin suunnittelemassa taiteilijakodissa Sunnanlidissä Lohjalla.Herman Grönbärjin luonnos.Kuvakaappaus televisiosarjasta Painajainen 1/4.Sarjassa ei valitettavasti näy…

Lue lisää

Lainit-katutaidetapahtuma Kuopion Savilahdessa 2017.Kävin äskettäin äärimmäisen mielenkiintoisen keskustelun entisen opiskelukaverini kanssa kulttuurikentän työpaikoista ja alalla työskentelystä. Kaikki kulttuurikentällä työskentelevät tai sinne haluavat tietävät, että työpaikkoja on vaikea saada, sillä hakijoita on (paikkakunnasta riippuen) todella paljon, työt ovat usein määräaikaisia ja projektiluonteisia ja palkkataso on pieni. Palkasta huolimatta alalle halutaan, sillä ne ovat niitä niin kutsuttuja…

Lue lisää

Minulla on aina ollut tavoitteita ja päämääriä. Halusin yliopistoon. Sitten tohtoriksi. Sitten tähtäimessä oli dosentin arvonimi ennen kuin täytän 40. Osa tavoitteistani ilmestyi matkan aikana, kuten opettajaksi kouluttautuminen, osa - kuten romaanin kirjoittaminen - on ollut aina läsnä.Olen pikkuhiljaa tajunnut, miten työorientoitunut olen ollut ja miten kulttuurimme tukee tätä näkökulmaa. Kun tutustut uuteen ihmiseen, ensimmäinen…

Lue lisää

Tasan kaksi vuotta sitten kirjoitin tänne blogiini työuupumuksestani [linkki]. Kerroin kuormituksestani, olostani ja siitä, miten sain apua. Olen sen jälkeen kuunnellut kauhulla kollegoideni puheita "ensimmäisestä työuupumuksestaan". Kuka voi päästää itsensä tähän kuntoon kahdesti?Nähtävästi minä.Emmi Nieminen: Haastattelu 16-vuotiaan minäni kanssa (2020) Hajosin opetuksettomalla pääsiäisviikolla aivan totaalisesti. Etäopetus, koronan tuoma epävarmuus, stressi, uusi työsuhde... Kaikki tuntui kaatuvan niskaan.…

Lue lisää