Marsalkan henkilökohtaisen turvallisuuden systemaattinen tarkastelu kirjallisuudessa on ollut puutteellista. Tynin tietokirja tilkitsee tätä aukkoa koukuttavasti ja taiten. Tyni, Mikko. 2022. Marsalkan muskettisoturit – Mannerheimin henkivartiointi ja turvallisuus 1918–1946. Kannen suunnittelu Matti Vartiala. Helsinki: Docendo. 398 s. ISBN 9789523823891 sidottu. Kirjoittaja asettaa tehtäväkseen selvittää ja kuvata Mannerheimiin suuntautuneiden turvallisuusuhkien luonnetta, henkilösuojauksen toteutustapoja ja toteuttajia sekä tehtävissä…

Lue lisää

Tonneja takana – nimeke kolahtaa, ja alueellinen aihe kiinnostaa. Painavaa rahtia on ajettu tuhansia kilometrejä. Epäilemättä näillä kuskeilla on paljon kerrottavaa. Laamanen, Lamppu. 2023. Tonneja takana. Rekkakuskien parhaat jutut. Kuvat Hannu Heinonen. Graafinen suunnittelu Maria Mitrunen. Helsinki: Johnny Kniga. 255 sivua, 16 numeroimatonta kuvasivua. ISBN 9789510489345 kovakantinen. Tarinakokoelmassa soljuu sattumus toisensa perään, löyhästi tematisoituna. Aineistona…

Lue lisää

Kansikuvan ajatuksiinsa valahtanut, hontelo nuorukainen on Martin Schreck (1947—2021), Setan perustajapioneeri ja suomalais-tanskalainen Thaimaan asukas, Mazzarellan muistelon keskuspersoona. Mazzarella, Merete. 2022. Violetti hetki (Den violetta timmen). Suom. Raija Rintamäki. Helsinki: Tammi. 198 s. ISBN 9789520437022 kovakantinen. Surunsekainen luopuminen on saanut kirjailija Merete Mazzarella jälleen tarttumaan kynään. Aiemmissa teoksissaan hän on kertonut esimerkiksi lapsuutensa diplomaattielämän ainaisista…

Lue lisää

Niemelä, Jussi K. (toim.) 2021. Linkolan perintö. Esseitä puolesta ja vastaan. Tampere: Kovasana. 336 s. ISBN 9789527410134 nidottu. Kalastaja Pentti Linkola (1932–2020) on fyysisenä olentona siirtynyt ravintoketjussa kuluttajasta seuraavalle trofiatasolle, hajottajien käsittelyyn ja uuden elämän rakennusaineeksi. Luonnonsuojelija ja kirjailija otti aikanaan railakkaasti kantaa sekä ympäristöön että yhteiskuntaan liittyviin kysymyksiin. Hänen runsas tuotantonsa, elämäntapansa ja aatteensa…

Lue lisää

Päivälehden henkilöuutiset voivat johtaa hienojen kirjallisuuselämysten pariin. Niin kävi professori Liisa Simolan (1938–2023) kuolinilmoituksen kohdalla 26.2.2023, kun muistosäkeenä siteerattiin Carmen Bernos de Gasztoldin Villivuohen rukous -runoa (1965). de Gasztold, Carmen Bernos. 1965. Ääniä Nooan arkista (1962 Prières dans l’arche). Suom. Rauni Turkia. Kuv. Osmo Visuri, kansi Jorma Piiroinen. Helsinki: Suomen Kirkon Sisälähetysseura. 65 s. ISBN 9516006337…

Lue lisää

Harvinaissairaudesta ja sen ihmisistä kertova kirja sisältää perustietoa potilaille ja ajateltavaa niille, joiden kohdalle tällainen elämän kokonaisvaltainen määrittäjä ei ole osunut. Nurmela-Antikainen, Marjukka. 2022. Systeeminen skleroosi ja morfea – ”Skleroderma”. Perustietoa ja potilaiden kokemuksia. Helsinki: Suomen Sklerodermayhdistys ry. 278 s. ISBN 978-952-94-6087-8 Harvinaissairaus nimeltä systeeminen skleroosi ”Tämä tähti opettaa taipumaan.” Kansikuvassa taidemaalari Paul Kleen työstä…

Lue lisää

Suomalaisessa varhaismodernia aikaa koskevassa henkilöhistoriankirjoituksessa hallitsijoista on kirjoitettu harvoin. Merkittäviä henkilöitä Suomen historialle on sen sijaan haettu muun muassa kirkon piiristä. Turun hiippakunnan piispat ovat olleet erityisesti kirkkohistorioitsijoiden kiinnostuksen kohteena. Olemassa olevat piispoja käsittelevät henkilöhistorialliset tutkimukset lukeutuvat tanskalaista historioitsijaa Birgitte Possingia mukaillen klassisiin historiallisiin biografioihin. Niissä keskitytään piispan elämäntyöhön, ja yksityiseksi luonnehditut elämän osa-alueet kuten…

Lue lisää

Anu KoskivirtaSuomen sota (1808–1809) ja liittäminen Venäjän keisarikuntaan loivat kansainvälistä ja kotoperäistäkin kysyntää Suomen historiaa käsitteleville kokonaisesityksille. Ennen Suomen omia oppineita teoksen Suomen historiasta ehti julkaista kaksi saksankielistä kirjoittajaa. Näissä näkökulmiltaan vastakkaisissa rekonstruktioissa kävivät historiapoliittista kamppailua Suomen entinen ja uusi valtiollinen kehys, Ruotsi ja Venäjä. Tässä tekstissä keskitytään teoksista myöhemmän ja heikommin tunnetun, Versuch über…

Lue lisää

Törmäsin tähän papinpoika Fransiin sattumalta sukututukimukseni ohessa vanhan amerikkalaisen digitoidun lehden uutisessa. Siinä kerrottiin hänen maailmanympärysmatkastaan jalkapatikalla. Ensimmäisessä osassa ”Ei mikään tavallinen elämäntarina osa 1 – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs” kuvailin häntä yleisesti muutaman lehtileikkeen perusteella. Hän oli mies, joka esitteli itsensä tilanteen mukaan; kapteeniksi, merimieheksi, leipuriksi, ammattipatikoijaksi, maapallonkiertäjäksi, kirvesmieheksi tai vedonlyöjäksi sekä viisilapsisen…

Lue lisää

Törmäsin tähän papinpoika Fransiin sattumalta sukututukimukseni ohessa vanhan amerikkalaisen digitoidun lehden uutisessa. Siinä kerrottiin hänen maailmanympärysmatkastaan jalkapatikalla. Ensimmäisessä osassa ”Ei mikään tavallinen elämäntarina osa 1 – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs” kuvailin häntä yleisesti muutaman lehtileikkeen perusteella. Hän oli mies, joka esitteli itsensä tilanteen mukaan; kapteeniksi, merimieheksi, leipuriksi, ammattipatikoijaksi, maapallonkiertäjäksi, kirvesmieheksi tai vedonlyöjäksi sekä viisilapsisen…

Lue lisää

Törmäsin tähän papinpoika Fransiin sattumalta sukututukimukseni ohessa vanhan amerikkalaisen digitoidun lehden uutisessa. Siinä kerrottiin hänen maailmanympärysmatkastaan jalkapatikalla. Ensimmäisessä osassa ”Ei mikään tavallinen elämäntarina osa 1 – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs” kuvailin häntä yleisesti muutaman lehtileikkeen perusteella. Hän oli mies, joka esitteli itsensä tilanteen mukaan; kapteeniksi, merimieheksi, leipuriksi, ammattipatikoijaksi, maapallonkiertäjäksi, kirvesmieheksi tai vedonlyöjäksi sekä viisilapsisen…

Lue lisää

Törmäsin tähän papinpoika Fransiin sattumalta sukututukimukseni ohessa vanhan amerikkalaisen digitoidun lehden uutisessa. Siinä kerrottiin hänen maailmanympärysmatkastaan jalkapatikalla. Ensimmäisessä osassa ”Ei mikään tavallinen elämäntarina osa 1 – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs” kuvailin häntä yleisesti muutaman lehtileikkeen perusteella. Hän oli mies, joka esitteli itsensä tilanteen mukaan; kapteeniksi, merimieheksi, leipuriksi, ammattipatikoijaksi, maapallonkiertäjäksi, kirvesmieheksi tai vedonlyöjäksi sekä viisilapsisen…

Lue lisää

Törmäsin tähän papinpoika Fransiin sattumalta sukututukimukseni ohessa vanhan amerikkalaisen digitoidun lehden uutisessa. Siinä kerrottiin hänen maailmanympärysmatkastaan jalkapatikalla. Ensimmäisessä osassa ”Ei mikään tavallinen elämäntarina osa 1 – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs” kuvailin häntä yleisesti muutaman lehtileikkeen perusteella. Hän oli mies, joka esitteli itsensä tilanteen mukaan; kapteeniksi, merimieheksi, leipuriksi, ammattipatikoijaksi, maapallonkiertäjäksi, kirvesmieheksi tai vedonlyöjäksi sekä viisilapsisen…

Lue lisää

Törmäsin tähän papinpoika Fransiin sattumalta sukututukimukseni ohessa vanhan amerikkalaisen digitoidun lehden uutisessa. Siinä kerrottiin hänen maailmanympärysmatkastaan jalkapatikalla. Ensimmäisessä osassa ”Ei mikään tavallinen elämäntarina osa 1 – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs” kuvailin häntä yleisesti muutaman lehtileikkeen perusteella. Hän oli mies, joka esitteli itsensä tilanteen mukaan; kapteeniksi, merimieheksi, leipuriksi, ammattipatikoijaksi, maapallonkiertäjäksi, kirvesmieheksi tai vedonlyöjäksi sekä viisilapsisen…

Lue lisää

Törmäsin tähän papinpoika Fransiin sattumalta sukututukimukseni ohessa vanhan amerikkalaisen digitoidun lehden uutisessa. Siinä kerrottiin hänen maailmanympärysmatkastaan jalkapatikalla. Ensimmäisessä osassa ”Ei mikään tavallinen elämäntarina osa 1 – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs” kuvailin häntä yleisesti muutaman lehtileikkeen perusteella. Hän oli mies, joka esitteli itsensä tilanteen mukaan; kapteeniksi, merimieheksi, leipuriksi, ammattipatikoijaksi, maapallonkiertäjäksi, kirvesmieheksi tai vedonlyöjäksi sekä viisilapsisen…

Lue lisää