Julkaisuseuranta
Kaisa Kyläkoski Tervolassa ja muutamissa muissa pohjoisissa seurakunnissa merkittiin 1700-luvulla haudattujen listoihin kuolinsyyksi toisinaan skottsjuka eli ampumatauti. Suomeksi tautia kutsuttiin Tervolassa myös koskemaksi ja loukkaukseksi. Samasta asiasta puhuttiin toisaalla sanoilla ampumatauti, lento, lentotauti, lennos, lennostauti, lennatos, lennätys, letto, lättä ja lätti. Sekä ampuminen että lentäminen viittaavat taudin äkillisyyteen. Meillä on siitä harvinaisen yksityiskohtaiset tiedot, sillä…
Veli Pekka Toropainen Saunaa on käytetty moniin tarkoituksiin kautta historian. Myös 1600-luvun Turussa saunalla oli monia käyttötarkoituksia. Syntymä, kuolema ja sairauden hoitaminen tapahtuivat saunassa, ja saunaa voitiin käyttää suorastaan sairaalan esiasteena ammattimiehen hoitaessa parantamisen siellä. Saunoja myös vuokrattiin asunnoksi ja niissä työskenneltiin. Saunan alkuperäinen tarkoitus oli puhdistautuminen ja myös saunomisesta on säilynyt esimerkkejä Turun raastuvan-…
27.3.2024
Liisa Kunnas Vuoden 2023 viimeisinä päivinä Vantaan Sanomissa julkaistiin arkeologi Andreas Koiviston kirjoitus Vantaan kaupunginmuseon näyttelystä Ikikallion tarinoita – Mammuteista meidän aikaamme, joka perustuu Koiviston kirjoittamaan ja Tom Björklundin kuvittamaan samannimiseen lasten tietokirjaan (2023). Jutussa kerrottiin muun muassa siitä, miten muinais-DNA:ta tutkimalla on saatu selville, että eurooppalaisten ihmisten iho ja hiukset olivat vielä mesoliittisella kivikaudella…
Jotkut blogin lukijat ehkä tietävätkin, että arkeologin työni ohella kirjoitan tietokirjoja arkeologiasta ja keskiajasta. Olen tehnyt useimmat kirjani yhteistyössä kuvataiteilijavaimoni Elinan kanssa, ja kesän kynnyksellä ilmestyi jo neljäs yhteinen tietokirjamme. Kirja on nimeltään Vuosi keskiajan Suomessa (Atena), ja se kertoo kuukausi kuukaudelta, minkälaista suomalaisten talonpoikien arki ja juhla olivat Herran vuonna 1480.Ajattelin, että vuodenkiertoa on…
1.6.2020
Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Artikkelisarjan kolmannessa osassa tarkastellaan Liedon pitäjän syntyä. Lieto Aurajokilaakson muinaispitäjän keskuksenaKeskiajan alussa Lieto ja Kaarina muodostivat muinaispitäjän, jonka uskonnolliset, hallinnolliset ja kaupankäynnin keskukset olivat nykyisen Liedon eteläosassa. Sauvalan kylä oli jo esihistoriallisella ajalla tunnettu kauppapaikka. Kauppiaita ja matkamiehiä suojeli sään ja tuulten…