Veli Pekka Toropainen Aviottoman lapsen synnyttäneet äidit saattoivat 1600-luvulla päätyä lapsenmurhaan pelätessään yhteiskunnan halveksuntaa. Paljastuessaan he saattoivat joutua pyövelin kirveen alle ja roviolle. Mutta kuka suoritti kuolemansyyntutkimuksen vastasyntyneiden tapauksessa?  Kuolemansyyntutkijat Turussa tapahtui 1600-luvulla lapsenmurha lähes joka vuosi. Lapsia löytyi Aurajoesta, lantatunkioista, kellareista, saunan välikatosta, kirkkomaalta ja naimattomien naisten arkuista. Pahimmillaan siat kantoivat lasten jäännöksiä kaduilla.…

Lue lisää

Eero Kangas Vuonna 2020 levinnyt koronaviruspandemia synnytti länsimaissa runsaasti keskustelua nenän ja suun peittävien kasvomaskien käytöstä ja hyödyistä viruksen leviämisen ehkäisemisessä. WHO ja THL ottivat aluksi kannakseen, ettei kasvomaskeja tulisi suositella tavallisten kansalaisten käytettäviksi. Suomen lehdistössä viranomaiset esittivät maskien väärin käytettynä jopa edistävän taudin leviämistä (esim. Vihavainen 2020). On ymmärrettävää, että ainakin osittain maskien käytön…

Lue lisää

Sofia Paasikivi Keväästä 2020 asti maailma on elänyt koronaviruspandemian keskellä ja myös korkeakoulujen on täytynyt vastata uudenlaisiin haasteisiin niin etäopetuksen, kurssien sisällön kuin teknisten kysymysten suhteen. Sekä opiskelijoilla että opetus- ja tutkimushenkilökunnalla on ollut tarve käsitellä käynnissä olevaa kriisiä. Tämän vuoksi järjestimme syksyllä 2020 Turun yliopistossa Kulkutautien historiaa -kurssin osana valtakunnallista humanistista verkko-opetusta. Kurssin ideoijana…

Lue lisää

Kirjoitin maaliskuussa bloggauksen viime vuonna Turusta löytämistämme 1700-luvulle ajoittuvista, saksalaisen Pyrmontin terveyslähteen vettä sisältäneistä pulloista. Harmikseni en ole onnistunut löytämään kaivaustemme ulkopuolelta tietoa kuin yhdestä samanlaisesta pullon sinetistä, ja sekin on löytynyt Turusta. Onneksi Turun Sanomat teki kesällä aiheesta jutun, ja jo samana päivänä iäkkäämpi herra otti minuun yhteyttä Rymättylästä ja kertoi, että hänen vaimonsa…

Lue lisää

Jyrki Nissi ja Ville Vuolanto julkaisivat vastikään kiinnostavan bloggauksen saunakulttuurista keskiajan Ruotsissa pohjautuen keskiaikaisiin pyhimysten ihmekokoelmiin. Yksi blogissa esitelty tapaus koski kolmivuotiasta Olavia, joka oli juhannuksena 1472 Vermlannissa saunaan polttopuita hakiessaan jäänyt kahden suuren pöllin alle, mutta vironnut Pyhän Birgitan tyttären, Pyhän Katariinan esirukousten ansiosta. Lähde on kiehtova viite siitä, että saunominen on kuulunut visusti…

Lue lisää

Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Artikkelisarjan kolmannessa osassa tarkastellaan Liedon pitäjän syntyä. Lieto Aurajokilaakson muinaispitäjän keskuksenaKeskiajan alussa Lieto ja Kaarina muodostivat muinaispitäjän, jonka uskonnolliset, hallinnolliset ja kaupankäynnin keskukset olivat nykyisen Liedon eteläosassa. Sauvalan kylä oli jo esihistoriallisella ajalla tunnettu kauppapaikka. Kauppiaita ja matkamiehiä suojeli sään ja tuulten…

Lue lisää

Kaupunkikaivauksilla 1700- ja 1800-luvulla käytetyt kivisaviset Selterin lähdevettä sisältäneet seltteripullot ovat tuttu näky. Ennen Aboa Vetus & Ars Nova -museon viime kesän kaivauksia en kuitenkaan ollut kuullutkaan lasisista Pyrmontin vesi -pulloista, joiden kappaleita löysimme. Sirpaleet avasivatkin kiinnostavan ikkunan 1700-luvun porvareiden terveyskulttuuriin ja kaikkien nykyisten kuplajuomien historiaan.1700-luvun lasipulloissa oli tyypillisesti kaulan juuressa lasisinetti, joka kertoi joko…

Lue lisää