Liisa Kunnas Vuoden 2023 viimeisinä päivinä Vantaan Sanomissa julkaistiin arkeologi Andreas Koiviston kirjoitus Vantaan kaupunginmuseon näyttelystä Ikikallion tarinoita – Mammuteista meidän aikaamme, joka perustuu Koiviston kirjoittamaan ja Tom Björklundin kuvittamaan samannimiseen lasten tietokirjaan (2023). Jutussa kerrottiin muun muassa siitä, miten muinais-DNA:ta tutkimalla on saatu selville, että eurooppalaisten ihmisten iho ja hiukset olivat vielä mesoliittisella kivikaudella…

Lue lisää

Nina Manninen Kultainen sormus on ollut avioliiton merkkinä antiikin ajoista alkaen. Roomalaisesta kulttuuripiiristä sormus siirtyi kristilliseen ja juutalaiseen vihkiseremoniaan ja on nykyään käytössä lähes koko maailmassa. Katolisella keskiajalla avioliittoseremoniaan kuului kaksi erillistä osaa, kihlaus ja vihkiminen. Kihlaus oli sitova lupaus avioliittosopimuksen täyttämisestä, ja sen merkiksi tulevalle morsiamelle annettiin ikiaikainen sopimuksen sinetti, sormus. Usein kihlasormuksen lisäksi…

Lue lisää

Ulla Moilanen Maisemassa näkyvät, mahdollisesti jopa tuhansia vuosia vanhat arkeologiset jäännökset ovat kiehtoneet kautta aikojen. Aivan kuten nykyisiä, myös menneisyyden ihmisiä saattoivat kiehtoa jäännökset, joiden alkuperä ja merkitys olivat jo kauan sitten unohtuneet. Tällaisia kohteita on voitu pitää arvoituksellisina ja niitä on voitu pyrkiä selittämään erilaisilla tarinoilla. Niihin on helposti liitetty myös uudenlaisia perinteitä. (Hieman…

Lue lisää

Jotkut blogin lukijat ehkä tietävätkin, että arkeologin työni ohella kirjoitan tietokirjoja arkeologiasta ja keskiajasta. Olen tehnyt useimmat kirjani yhteistyössä kuvataiteilijavaimoni Elinan kanssa, ja kesän kynnyksellä ilmestyi jo neljäs yhteinen tietokirjamme. Kirja on nimeltään Vuosi keskiajan Suomessa (Atena), ja se kertoo kuukausi kuukaudelta, minkälaista suomalaisten talonpoikien arki ja juhla olivat Herran vuonna 1480.Ajattelin, että vuodenkiertoa on…

Lue lisää

Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Artikkelisarjan kolmannessa osassa tarkastellaan Liedon pitäjän syntyä. Lieto Aurajokilaakson muinaispitäjän keskuksenaKeskiajan alussa Lieto ja Kaarina muodostivat muinaispitäjän, jonka uskonnolliset, hallinnolliset ja kaupankäynnin keskukset olivat nykyisen Liedon eteläosassa. Sauvalan kylä oli jo esihistoriallisella ajalla tunnettu kauppapaikka. Kauppiaita ja matkamiehiä suojeli sään ja tuulten…

Lue lisää