Teemu Väisänen & Ulla Moilanen Vain harva kunnan nimi on yhdistetty yhtä vahvasti yksittäiseen esihistorialliseen löytöön kuin Huittinen. Ei ihme, sillä Huittisten hirvenpään tarkat yksityiskohdat ovat herättäneet arkeologian ystävissä mielenkiintoa ja ihastusta jo toista sataa vuotta. Hirvenpään löytöpaikka sekä monet muut mielenkiintoiset muinaisjäännökset tarjoavatkin mitä parhaat edellytykset suunnata päiväretkelle Huittisten kaupunkiin. Koska kaikki esitellyt kohteet…

Lue lisää

Kaisa Kautto Viipurin Lepolan hautausmaan vanhimmat osat on otettu käyttöön 1700-luvun lopussa ja hautausmaata on kutsuttu myös Ristimäen vanhaksi hautausmaaksi. Viipurin jäätyä talvisodan seurauksena neuvostoliittolaisten haltuun, hautasivat he Lepolaan omia vainajiaan, turmelivat hautakiviä ja ottivat niitä uusiokäyttöön. Takaisinvaltauksen jälkeen kiirehdittiin kaupungissa korjaamaan sodan tuhoja ja siistimään myös hautausmaat. Kunnostamistoimista kirjoittivat keväällä 1942 ilmestyneet sanomalehdet. Sota…

Lue lisää

Veli Pekka Toropainen Kaikki turkulaiset eivät olleet niin onnekkaita, että he olisivat saaneet kuolla rauhassa kristillisesti ja tulla haudatuksi komeasti. Heitä koskivat usein eri säännöt, kuin muita. Varattomuus saattoi aiheuttaa poikkeustilanteita hautaamisessa, vaikka tämä ei ollutkaan vainajan vika. Myös kuolemaan tuomittujen rikollisten ja itsensä surmaajien ruumiiden käsittely poikkesi radikaalisti kunniallisen kuoleman kohdanneiden turkulaisten hautajaisista (ks.…

Lue lisää

Jasmin Vanha-Majamaa Median ja yleisen keskustelun vuorovaikutus voi sekä synnyttää että säilyttää kollektiivisia muistoja kulkutaudeista. Helsingin Kauppatorin Kolera-altaan nimi on seurausta 1800-luvulla Euroopassa jyllänneestä kolerapandemiasta, jonka viides aalto osui Suomessa 1890-luvun alkuun, ja josta on käyty keskusteluja myös muissa suomalaisissa kaupungeissa (Paasikivi, 2016). Helsinkiläislehtien maltillinen tautiuutisointi vuosikymmenen vaihteesta muuttui talvella 1892‒1893 huomattavasti tarkemmaksi ja lehtien…

Lue lisää

Kirjoitin maaliskuussa bloggauksen viime vuonna Turusta löytämistämme 1700-luvulle ajoittuvista, saksalaisen Pyrmontin terveyslähteen vettä sisältäneistä pulloista. Harmikseni en ole onnistunut löytämään kaivaustemme ulkopuolelta tietoa kuin yhdestä samanlaisesta pullon sinetistä, ja sekin on löytynyt Turusta. Onneksi Turun Sanomat teki kesällä aiheesta jutun, ja jo samana päivänä iäkkäämpi herra otti minuun yhteyttä Rymättylästä ja kertoi, että hänen vaimonsa…

Lue lisää

Jyrki Nissi ja Ville Vuolanto julkaisivat vastikään kiinnostavan bloggauksen saunakulttuurista keskiajan Ruotsissa pohjautuen keskiaikaisiin pyhimysten ihmekokoelmiin. Yksi blogissa esitelty tapaus koski kolmivuotiasta Olavia, joka oli juhannuksena 1472 Vermlannissa saunaan polttopuita hakiessaan jäänyt kahden suuren pöllin alle, mutta vironnut Pyhän Birgitan tyttären, Pyhän Katariinan esirukousten ansiosta. Lähde on kiehtova viite siitä, että saunominen on kuulunut visusti…

Lue lisää

Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Artikkelisarjan kolmannessa osassa tarkastellaan Liedon pitäjän syntyä. Lieto Aurajokilaakson muinaispitäjän keskuksenaKeskiajan alussa Lieto ja Kaarina muodostivat muinaispitäjän, jonka uskonnolliset, hallinnolliset ja kaupankäynnin keskukset olivat nykyisen Liedon eteläosassa. Sauvalan kylä oli jo esihistoriallisella ajalla tunnettu kauppapaikka. Kauppiaita ja matkamiehiä suojeli sään ja tuulten…

Lue lisää

Kaupunkikaivauksilla 1700- ja 1800-luvulla käytetyt kivisaviset Selterin lähdevettä sisältäneet seltteripullot ovat tuttu näky. Ennen Aboa Vetus & Ars Nova -museon viime kesän kaivauksia en kuitenkaan ollut kuullutkaan lasisista Pyrmontin vesi -pulloista, joiden kappaleita löysimme. Sirpaleet avasivatkin kiinnostavan ikkunan 1700-luvun porvareiden terveyskulttuuriin ja kaikkien nykyisten kuplajuomien historiaan.1700-luvun lasipulloissa oli tyypillisesti kaulan juuressa lasisinetti, joka kertoi joko…

Lue lisää