Oikeushammaslääkäri Helena Ranta tunnetaan puolueettomana sotarikosten selvittäjänä ja ihmisoikeuksien puolestapuhujana. Hän on toiminut muun muassa kansainvälisten oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä, tunnistanut onnettomuuksien uhreja sekä vaikuttanut siihen, että konfliktialueilla työskentely tapahtuu eettisesti kestävin tavoin. Tässä Kalmistopiirille antamassaan haastattelussa Ranta kertoo arkeologien kanssa tekemästään yhteistyöstä. Rannan lapsuudesta ja urasta voi lukea tarkemmin esimerkiksi Naisten ääni -hankkeen…

Lue lisää

Tuija Kirkinen & Karin Hemmann Suomenhevosen varhaisvaiheita tutkiva Biologisen kulttuuriperinnön monitieteiset tutkimusstrategiat — suomenhevosen historiallisten bioaineistojen kartoitus, keruu, tutkimus ja jakaminen on Alfred Kordelinin säätiön rahoittama suuri kulttuurihanke (2019–2021), jonka tavoitteena on tutkia suomenhevosrodun alkuperää ja jalostamista vuonna 1907 tapahtuneen kantakirjauksen jälkeisinä vuosikymmeninä. Tätä varten hankkeemme on koonnut ja analysoinut ennen 1950-lukua eläneiden suomenhevosten jouhi-,…

Lue lisää

Jyrki Nissi ja Ville Vuolanto julkaisivat vastikään kiinnostavan bloggauksen saunakulttuurista keskiajan Ruotsissa pohjautuen keskiaikaisiin pyhimysten ihmekokoelmiin. Yksi blogissa esitelty tapaus koski kolmivuotiasta Olavia, joka oli juhannuksena 1472 Vermlannissa saunaan polttopuita hakiessaan jäänyt kahden suuren pöllin alle, mutta vironnut Pyhän Birgitan tyttären, Pyhän Katariinan esirukousten ansiosta. Lähde on kiehtova viite siitä, että saunominen on kuulunut visusti…

Lue lisää

Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Artikkelisarjan kolmannessa osassa tarkastellaan Liedon pitäjän syntyä. Lieto Aurajokilaakson muinaispitäjän keskuksenaKeskiajan alussa Lieto ja Kaarina muodostivat muinaispitäjän, jonka uskonnolliset, hallinnolliset ja kaupankäynnin keskukset olivat nykyisen Liedon eteläosassa. Sauvalan kylä oli jo esihistoriallisella ajalla tunnettu kauppapaikka. Kauppiaita ja matkamiehiä suojeli sään ja tuulten…

Lue lisää

Kaupunkikaivauksilla 1700- ja 1800-luvulla käytetyt kivisaviset Selterin lähdevettä sisältäneet seltteripullot ovat tuttu näky. Ennen Aboa Vetus & Ars Nova -museon viime kesän kaivauksia en kuitenkaan ollut kuullutkaan lasisista Pyrmontin vesi -pulloista, joiden kappaleita löysimme. Sirpaleet avasivatkin kiinnostavan ikkunan 1700-luvun porvareiden terveyskulttuuriin ja kaikkien nykyisten kuplajuomien historiaan.1700-luvun lasipulloissa oli tyypillisesti kaulan juuressa lasisinetti, joka kertoi joko…

Lue lisää

Olemme heinäkuun aikana tutkineet Aboa Vetus & Ars Nova -museon kaivauksilla kiinnostavaa ilmiötä, 1800-luvun lopun puutarhakujaa. Tai kuten meille selvisi, kahta eri aikaista puutarhakujaa.Tontilla olleet vanhat kivitalot tuhoutuivat Turun palossa 1827, minkä jälkeen niiden rauniot purettiin ja peitettiin maalla. Tontti päätyi Rettigin tupakkatehtailijasuvun haltuun 1800-luvun puolivälissä, ja 1870-luvulla alue muokattiin enlgantilaistyyliseksi puutarhaksi, jossa kulki istutusten…

Lue lisää

Turun vuoden 1827 palo on ollut vahvasti läsnä Aboa Vetus & Ars Nova -museon tämän vuoden kaivauksella. Tulipalo tuhosi koko tontin rakennuskannan: piharakennukset paloivat kivijalkaan asti ja kivitalojen turvekatot, salit ja varastohuoneet katosivat savuna ilmaan 4. syyskuuta 1827. Jäljelle jäi savuavia raunioita, jotka purettiin ja peitettiin maalla paloa seuranneina vuosina.Palokerrosta kujan päällä vuonna 2018. Kuva:…

Lue lisää