Veli Pekka Toropainen Turun oikeuslähteissä mainitaan usein vamman aiheuttaneita onnettomuuksia sekä erilaisia vammoja kehossaan kantaneita henkilöitä. Vammaisten elämä tai heidän hoitonsa jää sen sijaan yksittäisten mainintojen varaan. Näistä maininnoista on kuitenkin mahdollista rakentaa kuva vammaisen henkilön arkipäivästä ja kohtelusta. Keskityn tässä artikkelissa ruumiinvammoihin ja jätän mielen sairaudet mainintojen tasolle. Artikkelissa esiintyy 1600-luvun sanastoa, joka nykykielenkäytössä…

Lue lisää

Kaisa Kyläkoski Yli kolmesataa vuotta oli jokaisessa seurakunnassa Suomessa tapana soittaa hallitsijan kuoltua kirkonkelloja päivittäin, joskus viikkoja ja joskus jopa kuukausia. Tavasta on muistona enää muutaman paikkakunnan tarina soittoon tottumattomien käsissä rikkoutuneesta kirkonkellosta. Mutta sukupolvelle toisensa jälkeen kyseessä oli merkittävä kokemus. ”Muistan vielä hyvin, olin n. 6-vuotias silloin, kun siellä lapsuuskotini seinävierellä istuessani kuuntelin, kun…

Lue lisää

Teemu Väisänen Vaikka arkeologinen tutkimus perustuu suurelta osin materiaaliseen kulttuuriin, ihmisiltä kerättyä suullista tietoa on hyödynnetty arkeologiassa jo pitkään. Perimätiedon merkitys on ollut erityisen vahva Yhdysvalloissa ja Australiassa, missä perimätiedon ja arkeologisten tutkimusten kautta on voitu mm. haastaa vallinneita käsityksiä alkuperäiskansojen historiallisista vaiheista (esim. McDonald et al. 1991: 72). Myös Suomessa perimätietoa on hyödynnetty jo…

Lue lisää

Veli Pekka Toropainen Turkulaisissa 1600-luvun asiakirjoissa esiintyy muutama maininta kissoista, joiden arvostus ei kuitenkaan ulotu hyötynäkökohtia pidemmälle. Kissojen päätehtävä oli pitää kaupungin hiiri- ja rottakanta kurissa. Tämä ei varmastikaan tarkoita sitä, etteivätkö eläimet olisi eläneet ainakin osittain perheiden kanssa samoissa tiloissa ja saaneet mahdollisesti osakseen silittelyjäkin. Kuoltuaankin niiden oli kuitenkin tarkoitus hyödyttää ihmistä. Kissannahasta syntyi…

Lue lisää

Kirjoitin maaliskuussa bloggauksen viime vuonna Turusta löytämistämme 1700-luvulle ajoittuvista, saksalaisen Pyrmontin terveyslähteen vettä sisältäneistä pulloista. Harmikseni en ole onnistunut löytämään kaivaustemme ulkopuolelta tietoa kuin yhdestä samanlaisesta pullon sinetistä, ja sekin on löytynyt Turusta. Onneksi Turun Sanomat teki kesällä aiheesta jutun, ja jo samana päivänä iäkkäämpi herra otti minuun yhteyttä Rymättylästä ja kertoi, että hänen vaimonsa…

Lue lisää

Jyrki Nissi ja Ville Vuolanto julkaisivat vastikään kiinnostavan bloggauksen saunakulttuurista keskiajan Ruotsissa pohjautuen keskiaikaisiin pyhimysten ihmekokoelmiin. Yksi blogissa esitelty tapaus koski kolmivuotiasta Olavia, joka oli juhannuksena 1472 Vermlannissa saunaan polttopuita hakiessaan jäänyt kahden suuren pöllin alle, mutta vironnut Pyhän Birgitan tyttären, Pyhän Katariinan esirukousten ansiosta. Lähde on kiehtova viite siitä, että saunominen on kuulunut visusti…

Lue lisää

Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Artikkelisarjan kolmannessa osassa tarkastellaan Liedon pitäjän syntyä. Lieto Aurajokilaakson muinaispitäjän keskuksenaKeskiajan alussa Lieto ja Kaarina muodostivat muinaispitäjän, jonka uskonnolliset, hallinnolliset ja kaupankäynnin keskukset olivat nykyisen Liedon eteläosassa. Sauvalan kylä oli jo esihistoriallisella ajalla tunnettu kauppapaikka. Kauppiaita ja matkamiehiä suojeli sään ja tuulten…

Lue lisää

Kaupunkikaivauksilla 1700- ja 1800-luvulla käytetyt kivisaviset Selterin lähdevettä sisältäneet seltteripullot ovat tuttu näky. Ennen Aboa Vetus & Ars Nova -museon viime kesän kaivauksia en kuitenkaan ollut kuullutkaan lasisista Pyrmontin vesi -pulloista, joiden kappaleita löysimme. Sirpaleet avasivatkin kiinnostavan ikkunan 1700-luvun porvareiden terveyskulttuuriin ja kaikkien nykyisten kuplajuomien historiaan.1700-luvun lasipulloissa oli tyypillisesti kaulan juuressa lasisinetti, joka kertoi joko…

Lue lisää