Isonvihan aikana, vuosina 1714–1721, arviolta 20 000–30 000 ihmistä pakeni miehitysajan väkivaltaa ja samoihin aikoihin riehunutta ruttoepidemiaa nykyisen Suomen alueelta Ruotsin puolelle. Tämä tarkoittaa noin kymmenesosaa Suomen silloisesta väestöstä. Pakolaisten asettuminen Ruotsiin ei tapahtunut kitkatta. Töitä ei Suomesta tulleille juuri ollut tarjolla, ja moni joutui turvautumaan pakolaisapuun, jota rahoitettiin seurakuntien kolehtirahoista. Auttajia löytyi, mutta myös…

Lue lisää

Näingö naivat naittilahat Vaimoi ottavat Urohot Keskellä sodan sälyä Metelissä miesten miecan Ongos cuultu cummembata Saatuna sanat mucomat? Lähde: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2203320?page=1 Näin kommentoi kuulemiaan hääuutisia nimimerkki N.M. tammikuussa 1717. Turkulainen kauppias Henric Rungen kuului niihin kymmeniin tuhansiin suomalaisiin, jotka olivat paenneet isonvihan aikaista venäläismiehitystä länteen. Hänen nimensä esiintyy Arbogan kaupungin pakolaisluettelossa: ”Hendrich Rungren,…

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi TammistoAiemmin esitellessäni Paimion ja Sauvon vaiheita isonvihan aikana (1713-1721) on ilmennyt, että meno täällä Varsinais-Suomessa on ollut huomattavasti rauhallisempaa kuin surullisenkuuluisalla Pohjanmaalla, joka joutui hirvittävän hävityksen kohteeksi. Ja vaikka täälläkään ei jääty osattomiksi julmista ihmisryöstöistä ja rankasta verottamisesta, niin ainakin papisto näyttää saaneen olla suhteellisen rauhassa.Nyt menemme kuitenkin Varsinais-Suomen saaristoon Rymättylän pitäjään, jonne…

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi Tammisto  Kirjoitin hiljakkoin isostavihasta ja sen vaikutuksista Paimiossa seurakunnallisiin asioihin painottaen. Nyt aion tehdä saman Sauvon osalta, mutta tässä on mausteena mukana hieman enemmän myös muuta, sillä esimerkiksi kuuluisan sissisotilaan Tapani Löfvingin kohtalot risteävät siinä määrin Sauvoa ja jopa sen papistoa. Toivottavasti kestätte tämän ja nautitte tarinasta.Sodan jyly saavuttaa SauvonSuuri Pohjan sota oli…

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi Tammisto  Suuren Pohjan sodan (1700-1721) päättäneestä Uudenkaupungin rauhasta tuli jokin aika sitten kuluneeksi tasan 300 vuotta, minkä myötä tuolloin nykyisen Suomen aluetta kohdanneen venäläisten miehityskauden, isovihan (1713-1721) vaiheet ja julmuudet ovat jälleen olleet esille. Niinpä ajattelin pistää lusikkani soppaan minäkin. Vaikkei kirkkohistoria olekaan missään nimessä pelkkää pappishistoriaa mieleeni juolahti kirjoitella hieman siitä, miten…

Lue lisää

Antti RäihäSuuri Pohjan sota (1700–1721) päättyi Ruotsin ja Venäjän välillä 30.8.1721 allekirjoitettuun Uudenkaupungin rauhansopimukseen. Rauhanneuvottelut käytiin venäläisten vaatimuksesta pahoin tuhoutuneessa Uudessakaupungissa, joka oli toiminut sodan aikana venäläisten linnoitettuna leirinä. Kaupungin torille neuvotteluja varten pystytetty rakennus oli tehty muutaman lähiympäristön talonpoikaistalon hirsistä ja muista rakennustarpeita. Rakennuksessa oli suuri neuvottelusali, johon venäläiset neuvottelijat tulivat rakennuksen itäpäädystä ja…

Lue lisää