Julkaisuseuranta
Salla Leponiemi 2024. Firenzeläiset elämät. Kuinka löysin kotini suurten persoonallisuuksien kaupungista. Jyväskylä: Gummerus. Olen pari kertaa vieraillut Firenzessä ja ihastunut kaupunkiin. Päivässä–kahdessa ehtii nähdä niin vähän, joten ajattelen kaiholla mahdollisuutta viettää kaupungissa pidemmän aikaa, ehkä kokonaisen kuukauden. Taidehistorioitsija, laulaja ja kirjailija Sanna Leponiemi on tehnyt haaveestaan totta ja kymmenien eripituisten matkojensa jälkeen muuttanut pysyvästi asumaan…
Outi MerisaloRomaanisen filologian professori Jyväskylän yliopistossa, keskiajan ja renessanssin kirjakulttuurin, aatehistorian ja lääketieteen historian tutkija Villa Lanten rakennuttajan Baldassarre Turinin (1486-1543) veli, Andrea Turini (1473?-n. 1550), jää usein kuuluisan pikkuveljensä varjoon. Hänestä ei ole edes säilynyt muotokuvaa, emmekä tiedä miltä hän näytti. Andrea teki kuitenkin menestyksekkään uran ensin Pisan yliopiston professorina ja sitten paavien Klemens…
7.5.2024
Joonas KananenEuroopan ja maailman historian väitöskirjatutkija, Turun yliopisto. Vietin kuukauden mittaisen residenssijakson Suomen Rooman-instituutissa helmikuussa 2024. Keräsin sen aikana aineistoa väitöskirjaani, jossa tutkin jalkapalloon kanavoituneita paikallisidentiteettejä Campaniassa ja Toscanassa vuosina 1926–1934. Lähestyn aihetta tilallisuuden näkökulmasta, jonka avulla tuon jalkapallostadioneiden eletyn tilan ja fasismin aikakauden mittavan stadionrakentamisen saman tutkimuksen alle. Aikakauden jalkapallo oli luonteeltaan väkivaltaista, ja…
La chimera - sielujen aarteet (2023) on kansanfarssia muistuttava tarina seitsemästä muinaishautojen ryöstäjästä, joista yhdellä, tarinan päähenkilöllä, on maaginen kyky löytää maanalaisia hautapaikkoja. Alice Rohrwacherin muihin elokuviin verrattuna se on yllättävän kevyt ja juonellinen ja romanttinen, mutta aivan yhtä lumoavan omaperäinen tyyliltään, köyhyyden pyhyyttä pasolinimaisen nöyrästi julistavana elokuvana. Maagiseksi realismiksi kai tällaista iloittelevasti historiaaan…
Vaikka olen lukenut ja kirjoittanut melkein kymmenen vuotta äärioikeistosta, en ole lukenut itse äärioikeiston keksijän Benitto Mussolinin elämäkertaa! Nyt vasta luin vuonna 2017 Helsingin kirjamessuilla näkemäni ruotsalaisen Göran Häggin kirjoittaman, vuonna 2010 suomennetun Göran Häggin ”Mussolini” -elämäkerran. Häggin kirjoittama elämäkerta on mielenkiintoinen sekoitus populaaria ja akateemista tietokirjaa. Populaari teos on selvästi, koska kirjailija ei peittele…
Kansankielisen kirjallisuuden jalanjäljillä Susanna NiiranenDosentti, keskiajan ja uuden ajan alun tutkija, Jyväskylän yliopistoSuomen Rooman instituutin tutkijastipendiaatti Italialaisten ja oksitaanien suhde oli keskiajalla mutkattoman läheinen. Ihmiset vierailivat, työskentelivät, opiskelivat, kävivät kauppaa ja hankkivat puolisoita Alppien molemmin puolin. Keski- ja Pohjois-Italiassa guelfien ja ghibelliinien valtataistelu 1100–1200-luvuilla aiheutti kanssakäymiseen oman pikantin piirteensä, kun italialaiset viettivät poliittisista syistä aikaa…
J. W. v. Goethe, Italian matka päiväkirjoineen. Valikoiden suomentanut ja johdannon laatinut Sinikka Kallio. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Taide, 1992. 377 sivua.H. K. Riikoinen kirjoittaa: Vuosisatojen ajan kiinnostava osa Euroopan kulttuurihistoriaa ovat olleet matkat antiikin ja renessanssin muistomerkkien äärelle Italiaan ja erityisesti Roomaan. 1700-luvun lopun kuuluisin Italian-matkaaja oli Johann Wolfgang von Goethe. Hänen suuri matkansa tapahtui syyskuusta…
Vera Vala: Aprikoosiyöt, Gummerus 2021. Kansikuva: Gummerus.Joel Kuortti kirjoittaa:”Menneisyys kuin musta aukko” Vera Vala jatkaa Italiaan sijoittuvien teosten kirjoittamista. Tällä kertaa kyseessä ei ole Adrianna de Berllis -dekkari, kuten hänen kuusi edellistä kirjaansa vaan jännitystä ja romantiikkaa tarjoava Aprikoosiyöt(Gummerus 2021). Keskeinen hahmo on suomalainen Laura, 38-vuotias osa-aikainen palkanlaskija, joka ei ”enää tiedä kuka minä olen”. Hänen…
26.11.2021
Deus te perdat, improbissime mortalium, qui sermonem barbarum attribuis saeculo erudito! Tuhotkoon Jumala sinut, sinä kuolevaisista kieroutunein, joka tuot barbaarisen puhetavan oppineisuuden aikaan! — Lorenzo Valla — Väärennökset ovat historialle tyypillisiä. On paljon helpompaa ja kätevämpää luoda oma versio jostain dokumentista ja väittää, että näin tämä henkilö ajatteli, kuin etsiä oikeiden lähteiden joukosta viitteitä, josko…
Pyhäinpäivän kunniaksi päätin kirjoittaa henkilöstä, jonka jokainen kauhuelokuvia ja -kirjallisuutta seurannut tietää: Draculasta. Moni tuntee Bram Stokerin 1800-luvun lopun version vampyyrista nimeltä kreivi Dracula. Harvempi sen sijaan tietää, että tälle fiktiiviselle henkilölle on historiallinen esikuva 1400-luvulta. Hänet tunnettiin nimellä Vlad III Seivästäjä. Jo lisänimi antaa hänelle julman ja pelottavan maineen, josta eittämättä Stoker ammensi osia…
Moni tuntee Vatikaanin pikkuvaltiona Rooman sydämessä, jonka suurella Pietarinaukiolla moni turisti käy ottamassa selfien, ja jonka museossa on kaikista sen aarteista huolimatta tukalaa suuren ihmismäärän vuoksi. Moni muistaa, että Vatikaani on myös paavin asuinsija ja katolisen kirkon keskus. Harva sen sijaan tietää, että tämä kääpiövaltio kätkee sisäänsä yhden maailman vanhimmista ja merkittävimmistä historiallisista kirjastoista. Vatikaanin…
Kun puhutaan Italiasta historiassa, monelle tulee mieleen yhtenäinen valtiollinen yksikkö, joka noudattaa nykyisen Italian valtion rajoja. Tämänlainen Italia on oikeasti hyvin nuori keksintö, sillä Italia yhdistyi nykyiseen muotoonsa vasta vuonna 1861. Yhdistyminen on muutenkin osuva sanavalinta, sillä Italian niemimaalla vaikutti tätä ennen useita valtioita tai kuningaskuntia, joiden synty oli peräisin keskiajalta. 1400-luvun Italia oli siis…
6.7.2020
Aloitan blogini itselleni todella tutulla henkilöllä, nimittäin humanistihistorioitsija Flavio Biondolla. Tein kyseisen humanistin historiateoksesta pro gradu -työni ja jatkan samalla suunnalla myös väitöskirjan kohdalla. Italian renessanssin suurista nimistä puhuttaessa moni historiaan viimeksi koulussa perehtynyt osaa nimetä vain Leonardo da Vincin ja Michelangelon. Nämäkin tunnetaan erityisesti taiteen kautta. Harva osaa nimetä renessanssin muiden alojen merkittäviä henkilöitä,…
28.11.2019
Imperialismi ja kolonialismi on elokuvahistoriassa paljon kuvattu aihe, mutta millä tavoin sitä esitetään? Tässä artikkelissa tutkitaan Gillo Pontecorvon La Battaglia di Algeri (1966) -elokuvaa. Näkökulmana on elokuvan sisäinen ja ulkoinen maailma, sekä niiden suhde. La Battaglia di Algeri on tyyppiesimerkki historiallisen elokuvan mahdollisuuksista ja voimasta. Se todistaa, kuinka monikäyttöinen työkalu elokuvan ja historian suhde voi…