J. W. v. Goethe, Italian matka päiväkirjoineen. Valikoiden suomentanut ja johdannon laatinut Sinikka Kallio. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Taide, 1992. 377 sivua.H. K. Riikoinen kirjoittaa: Vuosisatojen ajan kiinnostava osa Euroopan kulttuurihistoriaa ovat olleet matkat antiikin ja renessanssin muistomerkkien äärelle Italiaan ja erityisesti Roomaan. 1700-luvun lopun kuuluisin Italian-matkaaja oli Johann Wolfgang von Goethe. Hänen suuri matkansa tapahtui syyskuusta…

Lue lisää

Vera Vala: Aprikoosiyöt, Gummerus 2021. Kansikuva: Gummerus.Joel Kuortti kirjoittaa:”Menneisyys kuin musta aukko”  Vera Vala jatkaa Italiaan sijoittuvien teosten kirjoittamista. Tällä kertaa kyseessä ei ole Adrianna de Berllis -dekkari, kuten hänen kuusi edellistä kirjaansa vaan jännitystä ja romantiikkaa tarjoava Aprikoosiyöt(Gummerus 2021). Keskeinen hahmo on suomalainen Laura, 38-vuotias osa-aikainen palkanlaskija, joka ei ”enää tiedä kuka minä olen”. Hänen…

Lue lisää

Deus te perdat, improbissime mortalium, qui sermonem barbarum attribuis saeculo erudito! Tuhotkoon Jumala sinut, sinä kuolevaisista kieroutunein, joka tuot barbaarisen puhetavan oppineisuuden aikaan! — Lorenzo Valla — Väärennökset ovat historialle tyypillisiä. On paljon helpompaa ja kätevämpää luoda oma versio jostain dokumentista ja väittää, että näin tämä henkilö ajatteli, kuin etsiä oikeiden lähteiden joukosta viitteitä, josko…

Lue lisää

Asta KihlmanFT, Turun yliopisto, Amos Anderson -stipendiaatti 2019 Bulgarialais-ranskalainen filosofi Julia Kristeva esitteli intertekstuaalisuuden käsitteen vuonna 1969 julkaistussa kirjoituksessa Séméiôtiké: recherches pour une sémanalyse. Kristevan mukaan yksikään teksti tai teos ei ole alkuperäinen ja ainutlaatuinen vaan koostuu loputtomista viittauksista ja sitaateista, jotka sitovat sen toisiin teksteihin tai teoksiin. Näin määriteltynä jokainen teksti ja teos on…

Lue lisää

Pyhäinpäivän kunniaksi päätin kirjoittaa henkilöstä, jonka jokainen kauhuelokuvia ja -kirjallisuutta seurannut tietää: Draculasta. Moni tuntee Bram Stokerin 1800-luvun lopun version vampyyrista nimeltä kreivi Dracula. Harvempi sen sijaan tietää, että tälle fiktiiviselle henkilölle on historiallinen esikuva 1400-luvulta. Hänet tunnettiin nimellä Vlad III Seivästäjä. Jo lisänimi antaa hänelle julman ja pelottavan maineen, josta eittämättä Stoker ammensi osia…

Lue lisää

Moni tuntee Vatikaanin pikkuvaltiona Rooman sydämessä, jonka suurella Pietarinaukiolla moni turisti käy ottamassa selfien, ja jonka museossa on kaikista sen aarteista huolimatta tukalaa suuren ihmismäärän vuoksi. Moni muistaa, että Vatikaani on myös paavin asuinsija ja katolisen kirkon keskus. Harva sen sijaan tietää, että tämä kääpiövaltio kätkee sisäänsä yhden maailman vanhimmista ja merkittävimmistä historiallisista kirjastoista. Vatikaanin…

Lue lisää

Kun puhutaan Italiasta historiassa, monelle tulee mieleen yhtenäinen valtiollinen yksikkö, joka noudattaa nykyisen Italian valtion rajoja. Tämänlainen Italia on oikeasti hyvin nuori keksintö, sillä Italia yhdistyi nykyiseen muotoonsa vasta vuonna 1861. Yhdistyminen on muutenkin osuva sanavalinta, sillä Italian niemimaalla vaikutti tätä ennen useita valtioita tai kuningaskuntia, joiden synty oli peräisin keskiajalta. 1400-luvun Italia oli siis…

Lue lisää

Aloitan blogini itselleni todella tutulla henkilöllä, nimittäin humanistihistorioitsija Flavio Biondolla. Tein kyseisen humanistin historiateoksesta pro gradu -työni ja jatkan samalla suunnalla myös väitöskirjan kohdalla. Italian renessanssin suurista nimistä puhuttaessa moni historiaan viimeksi koulussa perehtynyt osaa nimetä vain Leonardo da Vincin ja Michelangelon. Nämäkin tunnetaan erityisesti taiteen kautta. Harva osaa nimetä renessanssin muiden alojen merkittäviä henkilöitä,…

Lue lisää

Imperialismi ja kolonialismi on elokuvahistoriassa paljon kuvattu aihe, mutta millä tavoin sitä esitetään? Tässä artikkelissa tutkitaan Gillo Pontecorvon La Battaglia di Algeri (1966) -elokuvaa. Näkökulmana on elokuvan sisäinen ja ulkoinen maailma, sekä niiden suhde. La Battaglia di Algeri on tyyppiesimerkki historiallisen elokuvan mahdollisuuksista ja voimasta. Se todistaa, kuinka monikäyttöinen työkalu elokuvan ja historian suhde voi…

Lue lisää