Nina Maaranen Joulun juhlintaan liittyy paljon perinteitä, jotka ammentavat niin antiikista kuin populaarikulttuurista. Antiikin Roomassa joulukuun 17. päivä merkitsi maanviljelyksen jumalalle Saturnukselle omistetun Saturnalia-juhlan alkua. Tämän juhlan arvellaan olleen myös yksi kristillisen joulun esikuvista. Muinaisessa Roomassa vuoden viimeiset sadonkorjuut päättyivät joulukuun alussa, jolloin oli aika juhlistaa kulunutta vuotta ja kiittää Saturnusta hyvästä sadosta. Saturnalia alkoi…

Lue lisää

Rakennuksena stadion polveutuu antiikin Kreikan stadioneista tai hippodromeista. Stadioneilla urheilivat miehet, hippodromeilla kisailtiin hevosilla ja valjakoilla. Nämä rakennelmat olivat vaihtelevan kokoisia ja pituisia, mutta esimerkiksi Olympian stadionille Peloponnesoksen niemimaalla pystyi kokoontumaan jopa 45 000 katsojaa. Stadioneita rakennettiin amfiteattereiden tapaan maastoa mukaillen käyttäen rinnettä luonnollisena katsomon perustana mutta myös tasaiselle maalle. Näistä rakennelmista kehittyivät selkeästi antiikin Rooman…

Lue lisää

 NIKOLAOS MYRALAINEN (N. 270-343)6. joulukuuta on suomalaisille luonnollisesti tutuin maamme itsenäisyyspäivänä. Katolisissa ja ortodoksisissa maissa tätä päivää kuitenkin muistetaan erityisesti vuonna 343 kuolleen nykyisen Turkin alueella olleen Myran kaupungin piispan kuolinpäivänä. Hänellä on ollut myös merkittävä välillinen vaikutus Suomeen ja koko maailmaan siinä mielessä, että hän on osaltaan vaikuttanut siihen, millaiseksi joulupukki-perinne on muotoutunut. Tehdäänpä…

Lue lisää

Pekka Niemeläprofessori emeritus, biodiversiteetti- ja ympäristötutkimus, Turun yliopisto Historian tutkimuksessa törmää usein tapauksiin, jotka osoittavat ihmismielen loputonta kekseliäisyyttä. Ne ilahduttavat tutkijaa työssään ja saavat hymyn nousemaan suupieliin. Kerronpa esimerkin. Olen tutkinut instituutin intendentin Simo Örmän kanssa Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Fredrik II Hohenstaufilaisen (1194-1250) haukkametsästyskirjaa De arte venandi cum avibus (Linnuilla metsästämisen taidosta). Teos, joka on…

Lue lisää

Pyhäinpäivän kunniaksi päätin kirjoittaa henkilöstä, jonka jokainen kauhuelokuvia ja -kirjallisuutta seurannut tietää: Draculasta. Moni tuntee Bram Stokerin 1800-luvun lopun version vampyyrista nimeltä kreivi Dracula. Harvempi sen sijaan tietää, että tälle fiktiiviselle henkilölle on historiallinen esikuva 1400-luvulta. Hänet tunnettiin nimellä Vlad III Seivästäjä. Jo lisänimi antaa hänelle julman ja pelottavan maineen, josta eittämättä Stoker ammensi osia…

Lue lisää

 Aina silloin tällöin internet-keskusteluissa ja varmaan muuallakin putkahtaa esiin väite, että kristillisessä kirkossa olisi jossain vaiheessa kiistelty siitä, onko naisella lainkaan sielua ja että naisen sielun olemassaolo olisi tunnustettu vasta eräässä varhaisessa kirkolliskokouksessa niukalla enemmistöllä. Väite on hurja, ja se on luonnollisesti ollut oikea herkkupala kristinuskon kriitikoille jo vuosisatojen ajan. Mutta onko väitteessä mitään perää?…

Lue lisää

Moni tuntee Vatikaanin pikkuvaltiona Rooman sydämessä, jonka suurella Pietarinaukiolla moni turisti käy ottamassa selfien, ja jonka museossa on kaikista sen aarteista huolimatta tukalaa suuren ihmismäärän vuoksi. Moni muistaa, että Vatikaani on myös paavin asuinsija ja katolisen kirkon keskus. Harva sen sijaan tietää, että tämä kääpiövaltio kätkee sisäänsä yhden maailman vanhimmista ja merkittävimmistä historiallisista kirjastoista. Vatikaanin…

Lue lisää

Kun puhutaan Italiasta historiassa, monelle tulee mieleen yhtenäinen valtiollinen yksikkö, joka noudattaa nykyisen Italian valtion rajoja. Tämänlainen Italia on oikeasti hyvin nuori keksintö, sillä Italia yhdistyi nykyiseen muotoonsa vasta vuonna 1861. Yhdistyminen on muutenkin osuva sanavalinta, sillä Italian niemimaalla vaikutti tätä ennen useita valtioita tai kuningaskuntia, joiden synty oli peräisin keskiajalta. 1400-luvun Italia oli siis…

Lue lisää

Aloitan blogini itselleni todella tutulla henkilöllä, nimittäin humanistihistorioitsija Flavio Biondolla. Tein kyseisen humanistin historiateoksesta pro gradu -työni ja jatkan samalla suunnalla myös väitöskirjan kohdalla. Italian renessanssin suurista nimistä puhuttaessa moni historiaan viimeksi koulussa perehtynyt osaa nimetä vain Leonardo da Vincin ja Michelangelon. Nämäkin tunnetaan erityisesti taiteen kautta. Harva osaa nimetä renessanssin muiden alojen merkittäviä henkilöitä,…

Lue lisää

Prof. Kaius TuoriEurooppa-tutkimuksen keskus, Helsingin yliopisto Yksi koronan kanssa kärvistelyn kivuliaimpia puolia on – niin minulle kuin varmasti monelle muullekin – selän vikurointi ruokapöydän ääressä työskennellessä. Siinä missä työtä tekee onkin kysymys paitsi istuimesta, joka saa meidät muistelemaan kaiholla ergonomisesti suunniteltua työtuolia, myös työtilasta. Miksi työpaikka on nimenomaan paikka, jossa työtä tehdään, ja mitä paikka…

Lue lisää

Magda HukariInstituutin harjoittelija Tämä EDUFI-harjoittelija suuntasi Roomaan heti vuoden alussa intoa puhkuen edessään viisi kuukautta Suomen Rooman-instituutissa eli tutummin Villa Lantessa. Opiskelen Turun yliopistossa pääaineenani arkeologiaa, ja pitkiin sivuaineisiin kuuluvat esimerkiksi italia, klassilliset aineet sekä museologia, joten tämä harjoittelu tuntui täydelliseltä. Vietin myös vaihtovuoteni Toscanassa, joten bonuksena tuntui ihanalta saada palata jälleen Italiaan pitemmäksi aikaa. …

Lue lisää

Imperialismi ja kolonialismi on elokuvahistoriassa paljon kuvattu aihe, mutta millä tavoin sitä esitetään? Tässä artikkelissa tutkitaan Gillo Pontecorvon La Battaglia di Algeri (1966) -elokuvaa. Näkökulmana on elokuvan sisäinen ja ulkoinen maailma, sekä niiden suhde. La Battaglia di Algeri on tyyppiesimerkki historiallisen elokuvan mahdollisuuksista ja voimasta. Se todistaa, kuinka monikäyttöinen työkalu elokuvan ja historian suhde voi…

Lue lisää