Syrjänranta, Kolmisoppi, Siilinjärvi.Kuva Kari Roivaisen arkisto.Siilinjärven Pöljällä ja Kolmisopella asui paljon Roivaisia, suku joutui antamaan varsin raskaan uhrin sodissa 1939-44. Olen jo aiemmin kertonut Väinö Roivaisen  kohtalosta, nyt on hänen serkkunsa Taavetin vuoro.Taavetti Roivainen ukkinsa vieressä äärimmäisenä vasemmalla1920-luvun alussa.Irma Roivaisen albumi.Taavetti Johannes Roivainen syntyi 14.10.1920 Hoikin talossa Pöljä n:ro 5. (Maaningan kuntaa vuoteen 1925.) Talossa…

Lue lisää

Heikki Turusen trilogian Kuokka ja kannel toinen osa Vinoristin kansa jatkaa kuvausta hyrsylämutkalaisten vaiheista: talvisodan aikaista sotavankeutta, evakkoutta välirauhan aikana Pohjanmaalla, paluuta Hyrsylään jatkosodan aikana, toista evakkomatkaa ja asutustilojen syntyä Juukassa.

Lue lisää

Eeva Kilven romaanit Talvisodan aika ja Välirauha, ikävöinnin aika kertovat sota-ajasta lapsen muistojen kautta. Jotkut muistot säilyvät kirkkaina vuosikymmeniä, kun taas joitakin tapahtumia on mahdotonta palauttaa mieleen. 

Lue lisää

Viktor Roivainen varusmiehenä Ylämyllyllä.Tyk.K/ JR 8. Kuvan väritys Suvi Salo.Vike Roivainen on hyvin totinen, vähän vihaisenkin näköinen varusmiesaikana otetussa valokuvassa. Ehkäpä nuori mies koetti olla erityisen sotilaallinen ja jämäkkä. Olihan vastikään sodittu talvisota, jossa monta tuttua miestä kotikylältä ja lähiseudulta oli kaatunut. Varusmies vuonna 1941 tiesi joutuvansa hyvin todennäköisesti sotaan.Vike (Viktor) Roivainen syntyi 28.2.1920 Maaningan…

Lue lisää

Talvisodan syttymisestä tulee tänään, 30.11.2019, kuluneeksi tasan 80 vuotta. Aivan kuten viime vuonna kansalaissodan satavuotisten aikana, myös tällä kertaa historiallisesti tärkeä konflikti on näkynyt tiedotusvälineiden tarjonnassa. Kuten aina, monin paikoin nämä median sekalaiset välähdykset eivät niinkään kerro meille kahdeksan vuosikymmenen takaisesta Suomen ja Neuvostoliiton välisestä kamppailusta, vaan sen sijaan ne ovat läpileikkaus omasta ajastamme. Olen…

Lue lisää

Teoksessaan Taistelusta taiteeksi. Tiedotuskomppanioiden valokuvat Ateneumin suomalais-saksalaisessa Taistelukuvaajain näyttelyssä 1942 Marika Honkaniemi analysoi suomalaisten ja saksalaisten tiedotus- ja propagandavalokuvaajien yhteistyönäyttelyä sekä erityisesti esillä olleita 137 suomalaista TK-valokuvaa. Taistelukuvaajain näyttely avattiin toukokuussa 1942, ja sen järjesti Propaganda-Aseveljet ry, mainosalan toimijoiden ja toimittajien perustama järjestö. Ateneumissa oli esillä kahden viikon ajan yhteensä 480 teosta: valokuvia, piirroksia ja…

Lue lisää

Nykyään todetaan useimmista sota-ajan ja muistakin aiheista, että ne ovat unohdettuja ja vaiettuja. Olli Kleemolan väitöskirjan aihe, suomalainen ja saksalainen vihollista kuvaava propaganda jatkosodan, tai Saksan tapauksessa Neuvostoliittoa vastaan käydyn sodan aikana 1941-1945 ei itsessään tällainen ole. Sen sijaan Kleemolan käyttämää valokuva-aineistoa on toistaiseksi käytetty pääasiallisena tutkimusaineistona vähän.

Lue lisää

"Kenraalimajuri Mäkinen kulkulaitosministeriössä.Helsinki 1943.08.25" SA-kuva.Hups, tämä meinasi jäädä drafti-asteelle...Maaliskuu on kulunut pääasiassa alkuperäisaineiston analyysin parissa. Nyt on tarkastelussa ollut kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön paperit siltä ajalta, jolloin kenraalimajuri Einar Mäkinen oli valtakunnan työvoimapäällikkönä. Pyrkimys oli saada irti jotain siitä, mitä kenraali ministeriössä teki, ja jotakin siitä irti saikin. Sehän olisi tietysti ollut liikaa vaadittu,…

Lue lisää

 Maaliskuun 12. päivänä 1942 Luvian työvoimalautakunnan puheenjohtaja Reino Homeri otti ja kirjoitti kirjelmän osoittaen sen Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle. Oli havaittu ongelmia työvelvollisten suhteen. Tämä ongelma muodustui siitä, että Homerin arvion mukaan käytännössä kuka tahansa kotirintamalainen saisi lääkärintodistuksen, jolla todistettaisiin työkyvyttömyys. Luvian työvoimalautakunnalla oli tästä omakohtaista kokemusta,Metsätyöt olivat tärkeitä ja niiden suorittamiseen piti saada…

Lue lisää

   Suomen itsenäistymisen juhlavuosi lähestyy, kun kahden vuoden päästä juhlitaan 100 vuotiasta Suomea. Ja mitä Suomessa onkaan suunniteltu juhlavuodelle? Sotaelokuvaa tietenkin! Eilisen suuri uutinen oli, että Aku Louhimies on nyt saanut haalittua kasaan riittävästi rahaa, että Väinö Linnan Sotaromaaniin (tutumpi monelle myöhemmän nimensä Tuntematon Sotilas kautta) perustuvaa Sotaelokuvaa voidaan lähteä viemään eteenpäin. Ensi-ilta tällä 7 miljoonan euron…

Lue lisää