Julkaisuseuranta
Inkeriläisiä matkustamassa sotaa pakoon Suomi-nimisellä laivalla 1943. Museovirasto.Maailmalla soditaan taas rajusti, ja siviiliväestöä joutuu pakenemaan kotiseuduiltaan. Kodit tuhotaan, ja kaikki muukin hävitetään maan tasalle. Paluu omalle synnyinseudulle käy vaikeaksi. Nämä tapahtumat ovat tuoneet mieleeni suomensukuisten inkeriläisten ahdingon Stalinin vainon ajoilta. Tarkastelen tässä yhtä tapausta.Muutama vuosi sitten perehdyin yhden Neuvostoliitossa asuneen inkerinsuomalaisen neitosen elämänvaiheisiin 1940-luvulla. Maikki…
8.2.2023
Laila Hietamies koukuttaa Lehmusten kaupunki -sarjan jatko-osissa lukijoita saippuasarjamaisilla parinvaihdoilla ja melodraamalla, mutta kuvaa myös sodan raadollisimpia puolia kuten siviilien pommituksia.
Tuli sähköpostiin kysymys siitä, minne haudattiin kirkosta eronneet kaatuneet toisen maailmansodan aikaisessa Suomessa. Aihe saattaa kiinnostaa muitakin, joten vastaukseni tässä alla. ”Sankarihautaan hautaaminen oli kunnianosoitus, monestihan tavallinen rahvas haudattiin rivihautaan hautausmaan syrjäisempiin osiin. Pääseminen hautausmaan parhaalle paikalle varmasti kiinnosti sen ajan ihmisiä. Kirkolla on ollut koko uskonnonvapauslain ajan käytäntönä siunata kirkosta eronneitakin, toki on voinut…
Paavo Rintalan Vänrikin muistoissa päähenkilö käy tiliä nuoruudestaan miehitetyssä Itä-Karjalassa.
Harry Vuorisen teos Myrskyn silmässä kertoo poliittisten vankien armottomasta kohtelusta jatkosodan aikana mutta myös vaikeuksista yhtenäisyyttä ja ryhmäkuria vaativien kommunistien parissa.
Lauri Kokkosen Itä-Karjalan miehitystä kuvaavassa näytelmässä Ruskie neitsyt käännetään Suomen sodanaikainen ideologinen asetelma ympäri.
Seppo Suihko kertoo teoksessaan Sodasta ja rakkaudesta vanhempiensa Olli Suihkon ja Leena Kuusen tarinan jatkosodan aikana ja jälkeen.
Ajattelin laatia kiinnostuneille avuksi Hankoa 1940–1944 koskevan bibliografian, "eli onhan noita kirjoja kirjoitettu", koska lähteiden löytäminen voi olla vaikeaa. Ruotsinkielisiä ja tanskankielisiä teoksia saattaa puuttua luettelosta, samoin todennäköisesti venäläisiä yleisesityksiä joissa Hangon taisteluista 1941:HS 5.12.1941Tutkimuskirjallisuus:Ahde, Jaakko. Tulen ja raudan rannat. Gummerus (1980) (ks. Kirjasampo)Bitva za Leningrad. Moskva (1964)Černyšev, Aleksandr Alekseevič. Oborona poluostrova Hanko. Veče (2011)Ekman, Per-Olof.…
Karjalan Viesti 76 vuotta sitten eli 26.6.1943:Karjalan Viesti 26.6.1943, sivu 1Karjalan Viesti 26.6.1943, sivu 2Karjalan Viesti 26.6.1943, sivu 3Karjalan Viesti 26.6.1943, sivu 4Päivän nosto: Ananias Kekkanokka pyöräilee
Karjalan Viesti 23.6.1943:Karjalan Viesti 23.6.1943, sivu 1Karjalan Viesti 23.6.1943, sivu 2Karjalan Viesti 23.6.1943, sivu 3Karjalan Viesti 23.6.1943, sivu 4Päivän nosto: Yrjö Koskinen: Ote ylioppilaille Yrjön päivänä v. 1878 pidetystä puheesta- - - Se voi näyttää hyvin arveluttavalta semmoinen kansallinen asema kuin meidän piene nkansan, joka myöhästyneenä on maailman näkymölle tullut ja siten mahtavain, liiankin mahtavain, keskuuteen tungettu. Sen tulevaisuudentoivo…
Karjalan Viesti 76 vuotta sitten eli 22.6.1943 (ei lehteä 20.–21.6.):Karjalan Viesti 22.6.1943, sivu 1Karjalan Viesti 22.6.1943, sivu 2Karjalan Viesti 22.6.1943, sivu 3Karjalan Viesti 22.6.1943, sivu 4Päivän nosto: Jälleen puhdetyökilpailu näyttelyineenJatkuvan puhdetyöharrastuksen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi ja samalla myöskin sotainvaliidien auttamiseksi järjestetään 27.–30.6. 43 välisenä aikana koko Aunuksen kannasta käsittävä toinen puhdetyökilpailu ja -näyttely, johon samalla yhdistetään…
Karjalan Viesti 76 vuotta sitten eli 19.6.1943:Karjalan Viesti 19.6.1943, sivu 1Karjalan Viesti 19.6.1943, sivu 2Karjalan Viesti 19.6.1943, sivu 3. Sormi mukana pitämässä revennyttä kohtaa (se en ollut minä!!!) paikallaan.Karjalan Viesti 19.6.1943, sivu 4Päivän nosto: Rautaa kuparirahojen sijaan.Viisipenniset kokonaan pois.Tasavallan presidentti päätti eilen antaa eduskunnalle esityksen laiksi rahalain muuttamisesta. Esityksen mukaan markan, viidenkymmenen, kahdenkymmenenviiden ja kymmenen…
Karjalan Viesti 18.6.1943:Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 1.Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 2.Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 3.Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 4.Päivän nosto: Armeijan runokokoelmaValmisteilla olevaa armeijan runokokoelmaa varten järjestettiin kevättalvella runokilpailu, jonka etusijoille päässeet runot herättivät sekä asiantuntijain että suuren yleisön keskuudessa merkittävää huomiota. Niinpä julkaisivat Suomen Kuvalehti ja Hakkapeliitta runot huomattavalla paikalla.Armeijan runokokoelmasta on tarkoitus saada…
Reilun vuoden tauon jälkeen postitukset Karjalan Viestistä 75 76 vuotta sitten jatkuvat, eli tässä Karjalan Viesti 17.6.1943:Karjalan Viesti 17.6.1943, sivu 1.Karjalan Viesti 17.6.1943, sivu 2.Karjalan Viesti 17.6.1943, sivu 3.Karjalan Viesti 17.6.1943, sivu 4.Päivän poiminta: Ilmahälyytys BerliinissäBerliinissä oli keskiviikon vastaisena yönä ilmahälytys, joka kesti 1.45:stä klo 2.19:ään. Mitään erikoista ei sattunut.
Teoksessaan Taistelusta taiteeksi. Tiedotuskomppanioiden valokuvat Ateneumin suomalais-saksalaisessa Taistelukuvaajain näyttelyssä 1942 Marika Honkaniemi analysoi suomalaisten ja saksalaisten tiedotus- ja propagandavalokuvaajien yhteistyönäyttelyä sekä erityisesti esillä olleita 137 suomalaista TK-valokuvaa. Taistelukuvaajain näyttely avattiin toukokuussa 1942, ja sen järjesti Propaganda-Aseveljet ry, mainosalan toimijoiden ja toimittajien perustama järjestö. Ateneumissa oli esillä kahden viikon ajan yhteensä 480 teosta: valokuvia, piirroksia ja…
5.10.2017
Nykyään todetaan useimmista sota-ajan ja muistakin aiheista, että ne ovat unohdettuja ja vaiettuja. Olli Kleemolan väitöskirjan aihe, suomalainen ja saksalainen vihollista kuvaava propaganda jatkosodan, tai Saksan tapauksessa Neuvostoliittoa vastaan käydyn sodan aikana 1941-1945 ei itsessään tällainen ole. Sen sijaan Kleemolan käyttämää valokuva-aineistoa on toistaiseksi käytetty pääasiallisena tutkimusaineistona vähän.
"Kenraalimajuri Mäkinen kulkulaitosministeriössä.Helsinki 1943.08.25" SA-kuva.Hups, tämä meinasi jäädä drafti-asteelle...Maaliskuu on kulunut pääasiassa alkuperäisaineiston analyysin parissa. Nyt on tarkastelussa ollut kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön paperit siltä ajalta, jolloin kenraalimajuri Einar Mäkinen oli valtakunnan työvoimapäällikkönä. Pyrkimys oli saada irti jotain siitä, mitä kenraali ministeriössä teki, ja jotakin siitä irti saikin. Sehän olisi tietysti ollut liikaa vaadittu,…
Maaliskuun 12. päivänä 1942 Luvian työvoimalautakunnan puheenjohtaja Reino Homeri otti ja kirjoitti kirjelmän osoittaen sen Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle. Oli havaittu ongelmia työvelvollisten suhteen. Tämä ongelma muodustui siitä, että Homerin arvion mukaan käytännössä kuka tahansa kotirintamalainen saisi lääkärintodistuksen, jolla todistettaisiin työkyvyttömyys. Luvian työvoimalautakunnalla oli tästä omakohtaista kokemusta,Metsätyöt olivat tärkeitä ja niiden suorittamiseen piti saada…
Suomen itsenäistymisen juhlavuosi lähestyy, kun kahden vuoden päästä juhlitaan 100 vuotiasta Suomea. Ja mitä Suomessa onkaan suunniteltu juhlavuodelle? Sotaelokuvaa tietenkin! Eilisen suuri uutinen oli, että Aku Louhimies on nyt saanut haalittua kasaan riittävästi rahaa, että Väinö Linnan Sotaromaaniin (tutumpi monelle myöhemmän nimensä Tuntematon Sotilas kautta) perustuvaa Sotaelokuvaa voidaan lähteä viemään eteenpäin. Ensi-ilta tällä 7 miljoonan euron…