Kolmannessa osassa teemme katsaukseen poikkeusolojen joulun aikaan.PikkujoulutPikkujoulujakaan ei voitu viettää normaaliin tapaan. Työpaikallamme museotoimen johtajalta tuli seuraavanlainen sähköpostiviesti: “Päätimme käyttää henkilökunnan joulumuistamisrahat a’ 20 € lahjakortteihin. Voit valita lahjakortin joko1. Majurskan kahvilaan2. Lehmus Roasteryn tehtaanmyymälään tai kahvilaan Satamatie 6:ssa3. Museokauppaan 😉”Ankeata oli, normaaleihin museon henkilökunnan pikkujouluihin verrattuna. Pikkujouluissamme on ollut aiempina vuosina runsas osanotto ja hauskaa…

Lue lisää

Joulurauhan julistaminen Turun Vanhalta Suurtorilta on vuosisatoja vanha traditio. Tapa on jatkunut lähes katkeamattomana keskiajalta lähtien, yli 700 vuoden ajan. Se on kokenut vuosisatojen varrella muutoksia, katkoksia ja poikkeuksia. Alkuaikoina tietoa julistetusta joulurauhasta levitettiin kaupunkilaisille lukemalla se yhä uudelleen eri puolilla kaupunkia. Kaupungin raadin jäsenet ratsastivat komeana kulkueena kaupungin eri osiin ja näin tieto alkaneesta…

Lue lisää

Viime vuonna kirjoitin suomalaisen joulunvieton esihistoriallisista ja kristillisistä juurista, ja palaan nyt ajankohtaiseen aiheeseen toisesta näkökulmasta: vaikka Suomesta ei ole mitään tietoa joulun viettämisestä ennen keskiaikaa, Skandinaviasta on. Tärkein lähde viikinkien joulunvietosta on islantilaisen Snorri Sturlusonin 1200-luvulla kirjoittamaan Heimskringlaan sisältyvä Haakon Hyvän saaga, joka sijoittuu 900-luvun Norjaan.Haakon Hyvä (n. 920–961) oli Norjan ensimmäisen kuninkaan Harald…

Lue lisää

Vuoden viimeiseen kahteen viikkoon liittyy paljon merkityksellisiä päiviä, perinteitä ja arvojen korostamista. Ajankohdan erityisyys näkyy siinä, kuinka paljon näihin päiviin tiivistyy niin uskonnollista kuin maallista rituaalisuutta. Suomessa vuoden loppuun tiivistyy sekä joulun että uudenvuoden juhlinta. Talvipäivänseisauskin – keskitalvi ja vuoden lyhyin päivä – sijoittuu joulun alle, ja ulkomaailma on pimeimmillään. Joulu ja uusivuosi ovat monille…

Lue lisää

Jouluevankeliumista kirjoitetaan vuosittain lukuisia uusia versiota, muunnelmia ja parodioita, esimerkkinä vaikkapa tämä Kotimaa-lehdessä taannoin ilmestynyt korona-ajan jouluevankeliumi. Ilmiö ei ole uusi, vaan jouluevankeliumia on versioitu aiemminkin. Vuonna 1690 Matthias Salamnius kertoi Jeesuksen syntymästä kalevalamitalla siirtäen samalla evankeliumin tapahtumat täkäläiseen maisemaan. Ilo-Laulussa ei havitella monien uusien versioiden kaltaista koomista efektiä, joka syntyy, kun toisilleen läpikotaisin vieraat…

Lue lisää

Joulu on ollut aina vuodenkierron suosikkijuhliani, ei vähiten sen vuoksi, että joulunvietto pitää sisällään eri-ikäisiä perinteitä eri vuosikymmeniltä ja -sadoilta. Samalla salaperäisen talonpoikaismenneisyyden romantisoimiselle perustuva joulu kääntää katseet menneisyyteen. Tänä syksynä on käyty erityisesti keskustelua joulun kristillisyydestä tai pakanallisuudesta, kun Uskonnottomat Suomessa ry. teki kantelun koulujen joulujuhlien viettämisestä kirkoissa. Yhtenä perusteena kantelulle yhdistyksen puheenjohtaja Kaisa…

Lue lisää

Helsinkiläiseen jouluviettoon liittyy omia perinteitä, jotka ovat varsinkin kaupungissa kasvaneille tärkeitä. Useampi sukupolvi muistaa joulukadun, Stockan jouluikkunan, kuusikauppiaat, Pelastusarmeijan joulupadat, kauppahallien tuoksut ja jouluisen hautausmaan valomeren. Tähän kirjoitukseen – ja myös kaupunginmuseon aulassa sijaitsevaan vitriiniin – on joulun kunniaksi koottu esimerkkejä stadilaisesta joulunvietosta. Kluuvikatu avattiin Suomen ensimmäisenä joulukatuna 13. joulukuuta 1930, jolloin myös alettiin viettää…

Lue lisää