Riitta Rainio & Julia Shpinitskaya Vuonna 2013 käynnistyneessä arkeoakustiikkaprojektissa olemme tutkineet kaikuja ja äänen heijastumista Suomen esihistoriallisilla kalliomaalauksilla. Tähän mennessä akustisia mittauksia on tehty kaikkiaan 30 kohteessa Kuusamosta Lappeenrantaan ja Raaseporiin. Kesällä 2019 mittasimme kaikuja myös Venäjällä, Uralin kalliomaalauksilla. Projektin tavoitteena on avata kuulokulma esihistoriallisen ajan äänimaailmaan: kartoittaa kalliomaalauskohteiden akustisia ja psykoakustisia ominaisuuksia, kaikumiseen liittyneitä…

Lue lisää

Suomen kalliomaalaukset – Bongarin käsikirjan viimeisiä viilauksia tehdessämme halusimme mieheni kanssa harrastaa kokeellista arkeologiaa tutkimalla kalliomaalausten tekoa erilaisilla sidosaineilla ja eri tekniikoilla. Sidosaineiksi valikoituivat yleisimmin veikatut veri, rasva ja muna. Taiteilijaksi valikoiduin minä, tosin ilman meriittejä. Sormen lisäksi tekniikoina käytin kahta erityyppistä puutikkua. Väripigmenttinä käytimme punamultaa, jota otimme heinäkuussa 2012 talteen Puumalan Vetotaipaleen kalliomaalauksen takana…

Lue lisää

Miksi suomalaisissa kalliomaalauksissa ei ole kuvattu karhua kuin muutamassa harvassa poikkeustapauksessa, jotka nekään eivät ole täysin aukottomasti tulkittavissa karhuiksi? Yleisin selitys on Kalevalaan ja vanhaan suomalaiseen mytologiaan pohjautuva uskomus, että lausumalla karhun oikean nimen manaa sen esiin. Siksi karhua piti kutsua peitenimillä kuten otso, nalle tai mesikämmen. Karhulle on kerätty ainakin parisataa rinnakkaisnimeä. Samalla peitenimien…

Lue lisää