Julkaisuseuranta
Avasin eilen listataamistani Helsingin turistioppaista ranskannoksen Notices sur Helsingfors, a l'usage des voyageurs, principalement de ceux, qui viennent y profiter des établissemens des saux et des bains (1846) ja pidin liitteenä ollutta kaupunkikarttaa outona. Siis en epäluotettavan oloisena vaan ennennäkemättömänä, mikä ihmetytti ja harmitti, sillä Töölön Taipaleen mikrohistoriaproggistani varten olen yrittänyt haravoida kaikki mahdolliset kartat.Tykistöpihan eteläpuoliseen Taipaleeseen…
Etelä-Saimaa kirjoitti huhtikuussa Taipalsaaren kunnan suunnittelevan uutta retkeilyreittiä, joka yhdistäisi Kirkonkylän ja Saimaanharjun taajamat. Kävelijöiden, juoksijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön suunniteltu reitti seurailee Saimaan rantoja ja jo olemassa olevia teitä ja polkuja. Museoilla huomiota suunnitelmassa kiinnitti erityisesti eräs mäntyvoittoisessa harjumaastossa kiemurteleva reitinpätkä: liekö suunnittelijoilla tiedossakaan, kuinka pitkäaikaisesti käytössä olleelle polulle uusia maastoja etsivät ulkoilijat eräässä reittikohdassa ohjataan? Nykyisen…
Alvinissa on digitoituna useita Suomen alue- ja kaupunkikarttoja sisältävä nide Chartor öfwer Swea Rikes landshöfdingedömen och städer [andra bandet] : författade och allerunderdånigst lemnade år 1801 af Carl P. Hagström. Tässä Helsinki on väännetty outoon asentoon. En tiedä auttaako kierto, mutta ainakin yritin.Kirjaimin a-q karttaan on merkitty se, mikä merkittäväksi on ymmärretty.a: Kaupungin suuri tori eli nykyisen…
Nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listaus päättyy numeroihin 2501-3000 (*). Siinä missä edellisestä 250:sta kertyi 21 suomalaista vakuutusta, tässä kaksi kertaa isommassa otoksessa on 13.Kertauksena, että Riksarkivetilla on digitoituna palovakuutuksia ja niiden karttoja ja Centrum för näringslivshistoria on digitoinut rakennusarviointeja ja karttoja. Ainakin varhaisten vakuutusten osalta hakutulokset ovat sivustoilla samat ja olen merkinnyt säilyneet ja digitoidut kappaleet listaan. Panu Savolaisen esityksistä…
Kuuntelin eilen Tapio Salmisen esittelyn alkamassa olevasta hankkeesta Viabundus Suomi 1350-1650, jossa laitetaan kartalle keskiajan yleiset eli yhteisellä rasituksella rakennetut ja ylläpidetyt tiet Suomessa. Tätä esitystä saamme odottaa vielä pari vuotta ja itse tietenkin (melkein mielummin) haluaisin kartoille Vägvisare-reitit kestikievareineen 1700-luvulta ja 1800-luvun alusta...Missä merkeissä linkkivarastosta vuoden 1740 tiekarttoja, joiden löytämistä Uudesta Astiasta ilman osviittaa…
Nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listaus jatkuu numeroista 2251-2500 (*). Siinä missä edellisestä 250:sta kertyi 35 suomalaista vakuutusta, tässä otoksessa on 21.Kertauksena, että Riksarkivetilla on digitoituna palovakuutuksia ja niiden karttoja ja Centrum för näringslivshistoria on digitoinut rakennusarviointeja ja karttoja. Ainakin varhaisten vakuutusten osalta hakutulokset ovat sivustoilla samat ja olen merkinnyt säilyneet ja digitoidut kappaleet listaan. Panu Savolaisen esityksistä tiedän, että Turun…
Kun nyt on vielä helppoa ja hauskaa selata Kansallisarkiston digitoimaa materiaalia, kävin jälleen kerran läpi Kaupunkikartat-kokoelman Helsinki-karttoja. Tällä kertaa silmäni havaitsivat kartan kopiointikirjauksen, jossa viitattiin Kungliga biblioteketin kokoelmiin kuuluvasta laitoksesta Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas. Lisäajoitustiedon toivossa googlailin ja huomasin KB:n digitoineen tämän tullikartaston useassa osassa.Tarkistushaku blogiteksteihini kertoi, että olin huomannut mahdollisesti samaan kokonaisuuteen kuuluvan Kristiinankaupungin kartan…
Nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listaus jatkuu numeroista 2001-2250 (*). Siinä missä edellisestä 250:sta kertyi 45 suomalaista vakuutusta, tässä otoksessa on 35.Kertauksena, että Riksarkivetilla on digitoituna palovakuutuksia ja niiden karttoja ja Centrum för näringslivshistoria on digitoinut rakennusarviointeja ja karttoja. Ainakin varhaisten vakuutusten osalta hakutulokset ovat sivustoilla samat ja olen merkinnyt säilyneet ja digitoidut kappaleet listaan. Nyt mukana on Heinolasta ensimmäinen kaupunkitalo,…
Nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listaus jatkuu numeroista 1751-2000 (*). Siinä missä edellisestä 250:sta kertyi 28 suomalaista vakuutusta, tässä otoksessa on 45.Kertauksena, että Riksarkivetilla on digitoituna palovakuutuksia ja niiden karttoja ja Centrum för näringslivshistoria on digitoinut rakennusarviointeja ja karttoja. Ainakin varhaisten vakuutusten osalta hakutulokset ovat sivustoilla samat ja olen merkinnyt säilyneet ja digitoidut kolme kappaletta listaan. Toistaiseksi kaikki löytyneet palovakuutukset ovat…
Tapahtumat alkavat palata fyysisiin tiloihin, mutta vielä ehdin eilen nauttimaan etäyhteyksin ruotsalaisen maanviljelyn historiaan keskittyvän seminaarin sessiosta. Sen aiheena oli Clas Tollinin uutuusteos Sveriges kartor och lantmätare 1628 till 1680. Från idé till tolvtusen kartor. Kirjaan on dokumentoitu tulokset tutkimusprojektista, jonka pääaineistona olivat Riksarkivetin maakirjakartat. Tästä käy jo ilmi tutkimuksen ja kirjan ilmeinen ongelma, josta…
Nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listaus jatkuu numeroista 1501-1750 (*). Siinä missä edellisestä 500:sta kertyi 32 suomalaista vakuutusta, nyt puolta pienemmässä otoksessa on 28.Kertauksena, että Riksarkivetilla on digitoituna palovakuutuksia ja niiden karttoja ja Centrum för näringslivshistoria on digitoinut rakennusarviointeja ja karttoja. Ainakin varhaisten vakuutusten osalta hakutulokset ovat sivustoilla samat ja olen merkinnyt säilyneet ja digitoidut kaksi kappaletta listaan. Panu Savolaisen esityksistä…
15.12.2017
Olen väitöskirjassani tutkinut, kuinka tiettyjen brittitoimijoiden ryhmät osallistuivat Australian mannerta koskevan tiedon tuottamiseen 1800-luvun keskivaiheilla. Tutkimukseni näkökulma on ajankohtainen ja nykyhetken kannalta kiinnostava, sillä kysymykset siitä, kuinka ymmärrykset globaalisti tunnustetuista ”tosiasioista” ovat syntyneet, ovat läsnä monien nykypäivän ilmiöiden kohdalla.
Tiesitkö, että vielä 1800-luvun alkupuolella nykyisen Pasilan aseman paikkeilla lainehti järvi? Nyt alueen rakennustyömaalle on ilmaantunut lampi. Kauan kateissa ollut Töölönjärvi on palannut hetkeksi. Vielä 1800-luvun alkupuolella lainehti nykyisen Pasilan aseman paikkeilla Töölönjärvi. Se oli pienehkö, pitkulainen järvi, josta vesi laski puroa pitkin Töölönlahteen. Puron kuivunut uoma on edelleen olemassa Töölönlahden pohjoispäässä, radan ja Vauhtitien välisellä…