Artikkelimme tarkastelee kirjallisuuden ja kirjoittamisen merkityksiä ympäristöpedagogiikassa, osana ympäristölukutaitoa. Tutkimus pohjaa kirjoittamisen aikuisopiskelijoille järjestettyyn ympäristökirjoittamisen työpajaan, siihen liittyvään kyselyyn sekä työpajassa kirjoitettuihin teksteihin. Menetelmällisesti tutkimus kytkeytyy empiiriseen ekokritiikkiin. Kysymme, miten kirjoittajat sanallistavat ympäristökirjoittamista ja kirjallisuuden rooleja kyselyvastauksissaan sekä miten ympäristöteemoja käsitellään työpajassa tuotetuissa teksteissä. Aineistomme heijastelee kirjallisuudelle annettuja rooleja tiedonvälittäjänä, ajatusten herättäjänä ja tunteiden käsittelyn…

Lue lisää

Tässä artikkelissa tarkastelen toiseuden diskursiivista rakentumista tekstissä ja erityisesti käännetyssä tekstissä. Tutkimusaineistonani on ranskalaisen kirjailijan ja toimittajan Léonie d'Aunet'n matkakuvaus vuodelta 1854 ja sen moderni lyhennelty suomennos 1970-luvun lopulta. Appellatiivien eli yleisnimien analyysin perusteella hahmottelen matkakertomuksen suomennoksessa erityisesti suomalaisuudesta ja saamelaisuudesta rakentuvia diskursseja sekä kuvaan, miten d’Aunet’n matkateos asettuu osaksi ranskalaisten matkakuvausten intertekstuaalista jatkumoa niin…

Lue lisää

Tässä artikkelissa tutkin modernistirunoilija Paavo Haavikon 1950-luvulla julkaistun runouden aikalaisvastaanottoa päivä- ja aikakauslehdistössä. Luennassani kiinnitän huomion siihen, millä tavoin kritiikeissä kirjoitetaan runouden ymmärtämisestä sekä millaista affektiivisuutta ymmärtämisen ympärille kietoutuu. Vaikka 1950-luvun modernismia puolustavat kriitikot korostivat runouden määrittelyissään järkiperäistä luentaa, herätti Haavikon runous lukuisissa kriitikoissa erilaisia tuntemuksia ihailusta ihmettelyyn ja ärtymykseen. Osoitan, kuinka Haavikon vastaanotossa heräsi…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan eläineettisen tematiikan rakentumista Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka -teokseen (1956). Artikkelin teoreettiset lähtökohdat kumpuavat ekokritiikin, ihmistieteellisen eläintutkimuksen, ympäristöfilosofian sekä kirjallisuuden ja tunteiden välisen tutkimuksen piiristä. Määrittelemme artikkelissa, minkälaista on modernistina tunnetun Eeva-Liisa Mannerin ympäristörunous, jota ei ole aiemmin juuri tutkittu. Osoitamme, että Mannerin ympäristörunoutta määrittävät ihmiskeskeisen ajatteluperinteen kritiikki, ihmisen aseman suhteellistaminen, kehollinen ympäristösuhde sekä…

Lue lisää

Lectio praecursoria Pidetty 17.2.2023 Jyväskylän yliopistossa osana kirjallisuuden oppiaineen väitöstyötä Luokan varjoista: Kirjailijuuden, tekijyyden ja yhteiskuntaluokan jäsennyksiä 2010-luvun kotimaisen kirjallisuuden kentällä.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Kutsumme kirjoittajia Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen vuoden 2024 aikana ilmestyviin numeroihin. Tulevana vuonna priorisoimme erityisesti erilaisia kirjallisuutta, kirjallista elämää ja kirjallisuudentutkimusta käsitteleviä esseitä, katsauksia, puheenvuoroja, haastatteluja ja kirja-arvosteluja. Arvosteluja toivomme niin kotimaisesta kuin ulkomaisesta tutkimuskirjallisuudesta sekä muista kirjallisuustieteellisistä julkaisuista. Pyydämme tieteellisiä, vertaisarvioitavaksi lähetettäviä käsikirjoituksia tarjoavia huomioimaan, että vertaisarvioitujen artikkelien julkaisua ei voida taata vuoden 2024 aikana,…

Lue lisää

Merja Polvinen 2023: Self-Reflective Fiction and 4E Cognition. An Enactive Approach to Literary Artifice, New York ja Abingdon: Routledge, 180 s.

Lue lisää

Markku Lehtimäki 2022: Sofi Oksasen romaanitaide. Kertomus, etiikka, retoriikka. Helsinki: SKS, 436 s.

Lue lisää

Kirjallisuus on valtava sosiaalinen ja poliittinen voima. Se kytkeytyy tekijänsä ja lukijayhteisönsä käsityksiin todellisuudesta, se kommentoi maailmaa ja keskustelee kulttuurisista arvoista. Kirjallisuus voi myös aktivoida erilaisia toimintatapoja kietoutuessaan oman kontekstinsa kerronnallisiin muotoihin ja mahdollisuuksiin. Kirjallisuus on kieleen, affekteihin ja arvoihin kytkeytynyt maailma, joka muovaa ja välittää sitä kuvaa todellisuudesta, jota lukija pitää mahdollisena tai luonnollisena.…

Lue lisää

Elise Nykänen 2022: Suomalaiset sivulliset. Eksistentiaalisten tunteiden kertominen 1950-luvun proosassa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1479. Helsinki: SKS, 331 s.

Lue lisää

Miten ihminen muuntuu humaaneja arvoja kannattavasta venäjän kielen opettajasta IKL:n kiihkomieliseksi kansanedustajaksi? Entä miten valta turmelee ihmisen? Muun muassa näihin kysymyksiin kirjailija Helvi Hämäläinen pyrki löytämään vastauksia keskeneräisessä käsikirjoituksessaan ”Eräs vinttikamari”, jota työsti 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa. Eräs vinttikamari -käsikirjoitus Helvi Hämäläisen arkistossa (SKS). Teoksen alkusysäys oli keskisuomalaisen suvun pyyntö kirjoittaa sukukronikka 1950-luvun alun…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää