Volter Kilveltä on käännetty muille kielille perin vähän: ruotsiksi on Thomas Warburton kääntänyt ainoastaan Alastalon salissa; englanniksi on käännetty yhteensä kaksi lyhyttä pätkää Alastalosta, ja edellisen yhteydessä kääntäjä David Barrett julisti sen mahdottomaksi kääntää. Nyt vuonna 2020 on kuitenkin tulossa painoon Kilven jälkeenjääneen aikamatkustusromaanin englanninnos Gulliver’s Voyage to Phantomimia. Esseeni sijoittaa Kilven englannintamisen laajempaan mittaskaalaan:…

Lue lisää

Pelko painetun kirjan katoamisesta on puhuttanut viime vuosina kirjallisuuspiirejä. Itse koen vahvasti, ettei kirjassa ole olennaista kannet tai paperi, vaan kieli ja sen kantamat ideat.

Lue lisää

Lasten- ja nuortenkirjallisuus on jo muutaman vuoden ajan tuonut esille rohkeita ja vahvoja esikuvia eri-ikäisille lapsille ja nuorille niin kauno- kuin tietokirjallisuudessakin. Vuoden 2019 lasten- ja nuortenkirjallisuudessa esille nousseita teemoja olivat ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu, lapsen ja nuoren keho ja mielenterveys sekä historia ja aikamatkailu.

Lue lisää

Artikkeli tarkastelee Helsingin Sanomien kirjallisuusjournalismin muutosta lehden siirryttyä tabloidikokoon. Empiirisen analyysin aineistona ovat lehden kulttuurisivut syys-marraskuulta 2011 ja 2016. Tabloidiin siirtyminen ei heikentänyt kirjallisuuden ja kirjallisuuskritiikin asemaa, vaan päinvastoin ne vahvistuivat kulttuuriosaston sisällä, kirjallisuusarviot lisäsivät suhteellista osuuttaan ja ne pidentyivät merkittävästi. Kaunokirjallisuudessa arvioiden kirjoittajat olivat yhä useammin freelancereita, tietokirjallisuudessa lehden omia toimittajia. Kahden suurimman kustantajakonsernin…

Lue lisää

2020-luvun ihminen lähtökohtaisesti uppoutunut digitaalisen teknologian tuottamiin ja muovaamiin ympäristöihin – myös silloin, kun emme ole suoraan tekemisissä niiden kanssa käyttöliittymien välityksellä. Digitaalisten teknologioiden läpitunkeva ”ympäristöllisyys” näyttäytyykin inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden moninaisena yhteistyönä verkostoissa, joita mikään yksittäinen taho ei suoraan hallinnoi tai ohjaa. Kirjallisuudentutkimuksen piirissä on pohdittu esimerkiksi luku- ja kirjoitustaitoa muuttuvassa mediaympäristössä, verkkolukemisen eroja…

Lue lisää

Kertova fiktio antaa äänen heille, joilla sitä ei ole (Cutter‐Mackenzie, Payne & Reid 2010, 257). Sodankyläläisen Anna-Liisa Haakanan romaani Ruman tytön rakkaus (1989) käsittelee Timo K. Mukan ja Rosa Liksomin tavoin pohjoisen syrjäisyyden teemoja. Pohjoisen kirjailijat nostavat erityisesti esiin myös pohjoisen alueen eriarvoisuutta muuhun Suomeen nähden, onhan esimerkiksi todellista, aineellista köyhyyttä esiintynyt erityisesti juuri Pohjois-…

Lue lisää

Tuula Hökkä: On kirkas Pohjan pimiä: Suomenkielistä runoutta 1800-luvulla. Helsinki: Studio Arkki, 2018, 228 s.

Lue lisää

Sisu on tuttu sanana ja käsitteenä suomalaisille ja monille ulkomaalaisillekin. Sillä on määritelty suomalaisuutta yleisessä puheessa suomalaisuudesta. Kirjallisuuden keskeisiä henkilöhahmoja on luonnehdittu sisukkaiksi tai alettu pitää sisun ilmentyminä kirjallisuuden tulkinnoissa. Tästä huolimatta sisua ei ole aiemmin tarkasteltu syvällisesti kirjallisuudentutkimuksessa. Artikkelissa käsitellään sisu-sanan esiintymistä ja sen merkityksen muuttumista vanhan kirjasuomen ajan (noin 1540–1810) kirjallisuudessa. Lisäksi selvitetään,…

Lue lisää

Åsmund Hennig: Litterær forståelse. Innføring i litteraturdidaktikk. Oslo: Gyldendal akademisk 2017, 250 s. Atle Skaftun & Per Arne Michelsen: Litteraturdidaktikk. Oslo: Cappelen Damm. 2017, 248 s.

Lue lisää

Avaimen vuoden 2020 toinen numero on hyvin monipuolinen. Tutkimusartikkeleiden lisäksi mukana on kirjava joukko erilaisia kirjallisuuden alan kirjoituksia. Vuoden 2020 kirjavan kevään aikana olemme oppineet, tai uudelleen oppineet, etälukutaitoja – niin ajallisesti, paikallisesti kuin analyyttisesti. Uuskriittinen tai muukaan lähiluku ei ole haihtunut mihinkään, mutta etänä toimiminen – oli se sitten kirjoittajan, lukijan, kriitikon, tutkijan, opiskelijan,…

Lue lisää

Eero Marttinen: Hiljaisen hymyn mies: Veikko Huovisen elämä. Helsinki: Into, 2018, 342 s.

Lue lisää

Sanna Nyqvist & Outi Oja: Kirjalliset väärennökset: Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia. Gaudeamus 2018, 381 s.

Lue lisää

Anna Ovaskan väitöskirja Fictions of Madness: Shattering Minds and Worlds in Modernist Finnish Literature (”Fiktioita hulluudesta: Särkyneet mielet ja maailmat modernistisessa suomalaisessa kirjallisuudessa”) tarkastettiin 28.2.2020 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa yhteistyössä Justus Liebigin yliopiston (Giessen) kanssa.

Lue lisää

Kadonnut kinnas ja muita tarinoita on tutkimusta ja taidelähtöisiä menetelmiä yhdistävä hanke, joka tarkastelee rajojen ja liikkumisen kokemuksia sekä uusien naapuruuksien ja dialogin rakentumista esineiden ja esineistä kertomisen kautta.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

JOUTSEN / SVANEN 2019  Modernismin jälkeinen runous Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja Toimittajat: Vesa Haapala & Päivi Koivisto   Arvosteluosaston toimittaja: Pauli Tapio

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää