Liisa Kunnas Vuoden 2023 viimeisinä päivinä Vantaan Sanomissa julkaistiin arkeologi Andreas Koiviston kirjoitus Vantaan kaupunginmuseon näyttelystä Ikikallion tarinoita – Mammuteista meidän aikaamme, joka perustuu Koiviston kirjoittamaan ja Tom Björklundin kuvittamaan samannimiseen lasten tietokirjaan (2023). Jutussa kerrottiin muun muassa siitä, miten muinais-DNA:ta tutkimalla on saatu selville, että eurooppalaisten ihmisten iho ja hiukset olivat vielä mesoliittisella kivikaudella…

Lue lisää

Elina Salmela ”Miten kivikauden ihmisten DNA on voitu selvittää? Jos olisi voitu niin miten DNA-tunnisteista olisi voitu selvittää ihmisen piirteitä?” Näin kyseli anonyymi kommentoija Vantaan Sanomien keskusteluketjussa tammikuussa 2024. Muinaisista ihmisistä on todellakin mahdollista eristää perimäainesta eli DNA:ta nykyaikaisilla laboratoriomenetelmillä: Svante Pääbolle myönnettiin siitä hyvästä Nobelin palkinto vuonna 2022. Perimä vaikuttaa moniin ihmisen ominaisuuksiin – toisiin…

Lue lisää

Janne Soisalo, Teemu Väisänen & Katja Hippeläinen Wellamo-opisto on järjestänyt vuosina 2022–2023 arkeologisia yleisökaivauksia, joiden tavoitteena on ollut tutkia kivikautista Kyynäröjärven kankaan asuinpaikkaa Padasjoella. Vesireittien varrella oleva asuinpaikka on houkutellut leiriytymään jo tuhansien vuosien ajan jättäen jälkeensä monipuolisen löytöaineiston aina tyypillisen kampakeramiikan ajoista rautakauteen asti. Sijainti ja tutkimushistoria Kyynäröjärven kankaan asuinpaikka sijaitsee Padasjoen kunnan luoteisosassa…

Lue lisää

Timo Salminen Aarne Michaël Tallgren (1885–1945) johti ensimmäiset omat kaivauksensa ja muutkin kenttätyönsä kesällä 1906. Kaivaukset olivat Harjavallassa, Köyliössä ja Uskelassa.[i] Viimeisen kerran hän kaivoi kesällä 1932 kotipitäjässään Maariassa. Vuosien 1906–1919 kotimaiset kenttätyöt olivat Muinaistieteellisen toimikunnan virkatöitä, eikä Tallgren voinut mainittavasti vaikuttaa kohteiden valintaan. Suurempi vapaus hänellä oli professorina Tartossa 1920–1923 ja Helsingissä 1923 jälkeen,…

Lue lisää

Minulta kysyttiin hiljattain keskiaikaisesta mehiläistenhoidosta Suomessa. Keskiajalla mehiläisvahaa tarvittiin huomattavat määrät katolisen kirkon kynttilöihin, ja mehiläisvahasta on paljon mainintoja kirkkojen lahjoitusasiakirjoista. Hunajaa käytettiin keskiajalla myös yleisesti usein ainoana saatavilla olevana makeutusaineena, lääkkeenä ja kalliin juhlajuoman, siman, raaka-aineena. Hunajaa ja mehiläisvahaa tarvittiin siis paljon, mutta mistä se oli peräisin?Punottuja mehiläispesiä kuvattuna 1300-luvun italialaisessa Tacuinum sanitatis -käsikirjoituksessa.…

Lue lisää

Työryhmän kanssa kirjoittamani Suomen esi- ja varhaishistoriaa käsittelevä lukion historian oppikirja Areena 5 oli käsikirjoituksen osalta jo valmis, kun kustantaja perui sen julkaisemisen. Kirja olisi tarjonnut oppikirjoista ajantasaisimman katsauksen Suomen vanhimpaan historiaan ja sen monitieteiseen tutkimukseen. Koska olisi kurjaa jättää hyvä aineisto pöytälaatikkoon, julkaisen kirjoittamani esihistoriaa ja keskiaikaa käsittelevät osuudet Mullan alta -blogissa vapaasti luettaviksi.…

Lue lisää

Osa 6. Elämää kivikauden SuomessaMesoliittisella kivikaudella ihmiset liikkuivat eläinten jäljilläNykyään Venäjään kuuluvalta Säkkijärveltä löytynyt korvat valppaana pystyyn nostanutta hirven päätä esittävä nuija osoittaa, miten hyvin kivikauden muotoilijat tunsivat heitä ympäröineen luonnon. Esineen merkitystä ei tiedetä, mutta hirven esiintyminen kivikauden esineissä ja maalauksissa kertoo eläimen suuresta tärkeydestä Pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsästäjä-keräilijöille. Kuva: Museovirasto CC BY 4.0.Koska kivikausi…

Lue lisää

Työryhmän kanssa kirjoittamani Suomen esi- ja varhaishistoriaa käsittelevä lukion historian oppikirja Areena 5 oli käsikirjoituksen osalta jo valmis, kun kustantaja perui sen julkaisemisen. Kirja olisi tarjonnut oppikirjoista ajantasaisimman katsauksen Suomen vanhimpaan historiaan ja sen monitieteiseen tutkimukseen. Koska olisi kurjaa jättää hyvä aineisto pöytälaatikkoon, julkaisen kirjoittamani esihistoriaa ja keskiaikaa käsittelevät osuudet Mullan alta -blogissa vapaasti luettaviksi. Tekstit löytyvät…

Lue lisää

Työryhmän kanssa kirjoittamani Suomen esi- ja varhaishistoriaa käsittelevä lukion historian oppikirja Areena 5 oli käsikirjoituksen osalta jo valmis, kun kustantaja perui sen julkaisemisen. Kirja olisi tarjonnut oppikirjoista ajantasaisimman katsauksen Suomen vanhimpaan historiaan ja sen monitieteiseen tutkimukseen. Koska olisi kurjaa jättää hyvä aineisto pöytälaatikkoon, julkaisen kirjoittamani esihistoriaa ja keskiaikaa käsittelevät osuudet Mullan alta -blogissa vapaasti luettaviksi. Tekstit löytyvät…

Lue lisää

Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Aloitetaan perinteisesti muinaishistoriasta – ajasta ennen kuin Lieto oli varsinaisesti Lieto.   Työkaluistaan kulttuuri tunnistetaanVanhimmat tunnetut asuinpaikat Liedossa ajoittuvat mesoliittiselle eli keskiselle kivikaudelle. Jääkauden jälkeen maa nykyisen Liedon alueella kohosi hitaasti merestä, ensin kareina ja luotoina muuttuen pikkuhiljaa rannikoksi ja lopulta…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan viittä erilaista näkökulmaa suomalaiseen kivikauteen: neljää suurelle yleisölle suunnattua teosta 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä sekä uutta Kansallismuseon esihistorian näyttelyä. Kivikauden representaatioita verrataan myös yleiseurooppalaiseen kivikauden visualisoinnin perinteeseen. Ikonisen kivikauden kuvaston ja symboliikan taustalla vaikuttaa pitkän ajan ja monien kulttuurien kautta kumuloitunut kaukaisimpaan menneisyyteen ja sen vierauteen liittyvä kuvakieli.

Lue lisää