Menneisyytemme jäljet -kirjassa puhutaan mm. asbestikeramiikasta ja sen esiintyvyydestä. Aloin pohtimaan liittyvätkö sen laaja esiintyminen kivikaudella ja sen jälkeinen väestökato toisiinsa, eli onko kyse samasta asbestista, joka on terveydelle vaarallista? Onko näiden yhteydestä mitään tietoa? – Lukijan kysymys Asbesti on yleisnimitys erilaisille luonnossa kuitumaisena esiintyville silikaattimineraaleille: krysoliitille, aktinoliitille, antofylliitille, amosiitille, krokidoliitille ja tremoliitille. Suomalaisista kivikautisista…

Lue lisää

Marja Ahola Noin 7000 vuotta sitten haudattiin huomattavan suurikokoinen mies nykyisen Venäjän alueelle lähelle Arkangelin kaupunkia. Tämä noin 190-senttinen metsästäjä-keräilijä löydettiin 1930-luvun lopulla Kubenino-nimiseltä kohteelta (Foss 1938) . Miehellä oli kaulassaan useita luusta ja sarvesta tehtyjä pitkänomaisia esineitä, joiden joukossa roikkui mm. karhun penisluu (Kashina et al. 2020). Miehen lantiota koristi lähes 30 majavan etuhammasta,…

Lue lisää

Miksi suomalaisissa kalliomaalauksissa ei ole kuvattu karhua kuin muutamassa harvassa poikkeustapauksessa, jotka nekään eivät ole täysin aukottomasti tulkittavissa karhuiksi? Yleisin selitys on Kalevalaan ja vanhaan suomalaiseen mytologiaan pohjautuva uskomus, että lausumalla karhun oikean nimen manaa sen esiin. Siksi karhua piti kutsua peitenimillä kuten otso, nalle tai mesikämmen. Karhulle on kerätty ainakin parisataa rinnakkaisnimeä. Samalla peitenimien…

Lue lisää

Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Aloitetaan perinteisesti muinaishistoriasta – ajasta ennen kuin Lieto oli varsinaisesti Lieto.   Työkaluistaan kulttuuri tunnistetaanVanhimmat tunnetut asuinpaikat Liedossa ajoittuvat mesoliittiselle eli keskiselle kivikaudelle. Jääkauden jälkeen maa nykyisen Liedon alueella kohosi hitaasti merestä, ensin kareina ja luotoina muuttuen pikkuhiljaa rannikoksi ja lopulta…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan viittä erilaista näkökulmaa suomalaiseen kivikauteen: neljää suurelle yleisölle suunnattua teosta 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä sekä uutta Kansallismuseon esihistorian näyttelyä. Kivikauden representaatioita verrataan myös yleiseurooppalaiseen kivikauden visualisoinnin perinteeseen. Ikonisen kivikauden kuvaston ja symboliikan taustalla vaikuttaa pitkän ajan ja monien kulttuurien kautta kumuloitunut kaukaisimpaan menneisyyteen ja sen vierauteen liittyvä kuvakieli.

Lue lisää