Teemu Väisänen & Ulla Moilanen Vain harva kunnan nimi on yhdistetty yhtä vahvasti yksittäiseen esihistorialliseen löytöön kuin Huittinen. Ei ihme, sillä Huittisten hirvenpään tarkat yksityiskohdat ovat herättäneet arkeologian ystävissä mielenkiintoa ja ihastusta jo toista sataa vuotta. Hirvenpään löytöpaikka sekä monet muut mielenkiintoiset muinaisjäännökset tarjoavatkin mitä parhaat edellytykset suunnata päiväretkelle Huittisten kaupunkiin. Koska kaikki esitellyt kohteet…

Lue lisää

Heli Etu-Sihvola Shuqban luola sijaitsee nykyisen Israelin alueella noin 30 kilometrin päässä Jerusalemista. Se on yksi Palestiinan suurimmista luolista ja arkeologisesti niin merkittävä, että paikka on ehdolla UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Luolan tutkimukset aloitti 1920-luvulla paleoliittisen kivikauden tutkijana tunnetuksi tullut Dorothy Garrod. Ensimmäisissä kaivauksissa tunnistettiin kaksi kivikautista asutusvaihetta. Niistä vanhempi on paleoliittinen kerros, josta on löydetty Levalloisin…

Lue lisää

Lappeenrannan Vilkjärveltä löytyi muutama vuosi sitten peltotöissä kivikautinen nuolenkärki. Kyseessä on piikivestä tehty ns. ruotokärki. Vastaavia nuolenkärkiä esiintyy Suomessa varhaismesoliittisissa yhteyksissä n. 10500 vuotta sitten. Kärjet kuuluvat aikakauteen, jolloin ihmisasutus levittäytyi kohti pohjoista pian jääkauden jälkeen jäästä vapautuneille alueille. Tuolloin eteläisessä Suomessa kasvoi jo koivuvaltaisia metsiä ja metsissä oli saatavilla mm hirviä ravinnoksi.Aikakauden tunnettuja asuinpaikkoja…

Lue lisää

Jan Fast ”Aina välillä salaa haaveillut täällä pihamaata kaivaessani, että löytyisi jotakin vanhaa, mutta että jotakin NÄIN vanhaa”. Inkoolaisen talon pihamaalla sattui ja tapahtui toukokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna 2021. Kaunis aurinkoinen kevätsää oli houkutellut nuoren nelihenkisen perheen kukkapenkin perustamistöihin. Kun työt puutarhassa olivat edenneet noin kymmenen senttimetrin syvyyteen, perheen äiti huomasi savisessa maassa jotain hyvin…

Lue lisää

Miksi suomalaisissa kalliomaalauksissa ei ole kuvattu karhua kuin muutamassa harvassa poikkeustapauksessa, jotka nekään eivät ole täysin aukottomasti tulkittavissa karhuiksi? Yleisin selitys on Kalevalaan ja vanhaan suomalaiseen mytologiaan pohjautuva uskomus, että lausumalla karhun oikean nimen manaa sen esiin. Siksi karhua piti kutsua peitenimillä kuten otso, nalle tai mesikämmen. Karhulle on kerätty ainakin parisataa rinnakkaisnimeä. Samalla peitenimien…

Lue lisää

Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Aloitetaan perinteisesti muinaishistoriasta – ajasta ennen kuin Lieto oli varsinaisesti Lieto.   Työkaluistaan kulttuuri tunnistetaanVanhimmat tunnetut asuinpaikat Liedossa ajoittuvat mesoliittiselle eli keskiselle kivikaudelle. Jääkauden jälkeen maa nykyisen Liedon alueella kohosi hitaasti merestä, ensin kareina ja luotoina muuttuen pikkuhiljaa rannikoksi ja lopulta…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan viittä erilaista näkökulmaa suomalaiseen kivikauteen: neljää suurelle yleisölle suunnattua teosta 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä sekä uutta Kansallismuseon esihistorian näyttelyä. Kivikauden representaatioita verrataan myös yleiseurooppalaiseen kivikauden visualisoinnin perinteeseen. Ikonisen kivikauden kuvaston ja symboliikan taustalla vaikuttaa pitkän ajan ja monien kulttuurien kautta kumuloitunut kaukaisimpaan menneisyyteen ja sen vierauteen liittyvä kuvakieli.

Lue lisää