Julkaisuseuranta
Suomesta tunnetaan 123 varmaa kivikautista kalliomaalauskohdetta, joihin pääsee parhaiten tutustumaan valokuvaaja Ismo Luukkosen nettisivuilta täältä. Hirviä, ihmisiä ja veneitä esittävät kalliomaalaukset on tehty punamultamaalilla yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta suoraan vedestä nouseviin sileäpintaisiin kallioihin. Kalliomaalauksiin liittyy valtavan paljon sellaista, mitä ei tiedetä, ja edes niiden tekotapa ei ole täysin selvillä. Kalliomaalauksia käsittelevissä kirjoissa toistuu usein ajatus,…
Kaisa Kyläkoski Nykyisin Kauhavalla sijaitsevan Haarusjärven viereisen kankaan kuopat toivat suomalaisasutuksen mieleen haudat ja näin paikka sai nimen Kalmookangas. Pohjoisempana sijannutta kivistä mäkeä alettiin jossain vaiheessa kutsua Rauniomäeksi. Tänä päivänä Kalmookangas tunnetaan moottoriradastaan ja Rauniomäki on kohouma Maanmittauslaitoksen paikannimirekisterissä. Mitä paikoista ajateltiin väliin jäävinä vuosisatoina? 1800-luku Sekä Kalmookangas että Rauniomäki sijaitsivat muutaman kilometrin päässä Alahärmän…
10.12.2024
Liisa Kunnas Muuttuva maisema Rannansiirtymisellä tarkoitetaan ilmiötä, jossa maa kohoaa ja sen seurauksena rantaviiva siirtyy kauemmas. Maankohoaminen johtuu viimeisimmän jäätiköitymisvaiheen ajan mannerjäätikön painosta. Jäätikkö on painanut massallaan maankuorta, joka on jäätikön vetäydyttyä alkanut palautua alkuperäiseen tasoonsa. Mannerjäätikkö vetäytyi Suomen alueelta tuhansien vuosien kuluessa 10 000 vuotta sitten, ja siitä lähtien maankohoaminen ja rannansiirtyminen on ollut…
Minulta kysyttiin hiljattain keskiaikaisesta mehiläistenhoidosta Suomessa. Keskiajalla mehiläisvahaa tarvittiin huomattavat määrät katolisen kirkon kynttilöihin, ja mehiläisvahasta on paljon mainintoja kirkkojen lahjoitusasiakirjoista. Hunajaa käytettiin keskiajalla myös yleisesti usein ainoana saatavilla olevana makeutusaineena, lääkkeenä ja kalliin juhlajuoman, siman, raaka-aineena. Hunajaa ja mehiläisvahaa tarvittiin siis paljon, mutta mistä se oli peräisin?Punottuja mehiläispesiä kuvattuna 1300-luvun italialaisessa Tacuinum sanitatis -käsikirjoituksessa.…
Työryhmän kanssa kirjoittamani Suomen esi- ja varhaishistoriaa käsittelevä lukion historian oppikirja Areena 5 oli käsikirjoituksen osalta jo valmis, kun kustantaja perui sen julkaisemisen. Kirja olisi tarjonnut oppikirjoista ajantasaisimman katsauksen Suomen vanhimpaan historiaan ja sen monitieteiseen tutkimukseen. Koska olisi kurjaa jättää hyvä aineisto pöytälaatikkoon, julkaisen kirjoittamani esihistoriaa ja keskiaikaa käsittelevät osuudet Mullan alta -blogissa vapaasti luettaviksi.…
Osa 6. Elämää kivikauden SuomessaMesoliittisella kivikaudella ihmiset liikkuivat eläinten jäljilläNykyään Venäjään kuuluvalta Säkkijärveltä löytynyt korvat valppaana pystyyn nostanutta hirven päätä esittävä nuija osoittaa, miten hyvin kivikauden muotoilijat tunsivat heitä ympäröineen luonnon. Esineen merkitystä ei tiedetä, mutta hirven esiintyminen kivikauden esineissä ja maalauksissa kertoo eläimen suuresta tärkeydestä Pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsästäjä-keräilijöille. Kuva: Museovirasto CC BY 4.0.Koska kivikausi…
Työryhmän kanssa kirjoittamani Suomen esi- ja varhaishistoriaa käsittelevä lukion historian oppikirja Areena 5 oli käsikirjoituksen osalta jo valmis, kun kustantaja perui sen julkaisemisen. Kirja olisi tarjonnut oppikirjoista ajantasaisimman katsauksen Suomen vanhimpaan historiaan ja sen monitieteiseen tutkimukseen. Koska olisi kurjaa jättää hyvä aineisto pöytälaatikkoon, julkaisen kirjoittamani esihistoriaa ja keskiaikaa käsittelevät osuudet Mullan alta -blogissa vapaasti luettaviksi. Tekstit löytyvät…
Työryhmän kanssa kirjoittamani Suomen esi- ja varhaishistoriaa käsittelevä lukion historian oppikirja Areena 5 oli käsikirjoituksen osalta jo valmis, kun kustantaja perui sen julkaisemisen. Kirja olisi tarjonnut oppikirjoista ajantasaisimman katsauksen Suomen vanhimpaan historiaan ja sen monitieteiseen tutkimukseen. Koska olisi kurjaa jättää hyvä aineisto pöytälaatikkoon, julkaisen kirjoittamani esihistoriaa ja keskiaikaa käsittelevät osuudet Mullan alta -blogissa vapaasti luettaviksi. Tekstit löytyvät…
Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Aloitetaan perinteisesti muinaishistoriasta – ajasta ennen kuin Lieto oli varsinaisesti Lieto. Työkaluistaan kulttuuri tunnistetaanVanhimmat tunnetut asuinpaikat Liedossa ajoittuvat mesoliittiselle eli keskiselle kivikaudelle. Jääkauden jälkeen maa nykyisen Liedon alueella kohosi hitaasti merestä, ensin kareina ja luotoina muuttuen pikkuhiljaa rannikoksi ja lopulta…
22.10.2018
Artikkelissa tarkastellaan viittä erilaista näkökulmaa suomalaiseen kivikauteen: neljää suurelle yleisölle suunnattua teosta 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä sekä uutta Kansallismuseon esihistorian näyttelyä. Kivikauden representaatioita verrataan myös yleiseurooppalaiseen kivikauden visualisoinnin perinteeseen. Ikonisen kivikauden kuvaston ja symboliikan taustalla vaikuttaa pitkän ajan ja monien kulttuurien kautta kumuloitunut kaukaisimpaan menneisyyteen ja sen vierauteen liittyvä kuvakieli.