Volker Heyd Suomi on Euroopan pohjoisin maantieteellinen alue, jonne nuorakeraaminen kulttuuri ylsi. Nuorakeraamisen väestön saapuessa noin 2850 eaa., kyseessä oli ensimmäinen kerta jääkauden päättymisen jälkeen, kun selkeästi lounaan suunnasta tullut väestö kulttuureineen levisi alueelle. Ennen tätä – ja myös moneen otteeseen tämän jälkeen – yhteydet itään olivat vallitsevia. Nuorakeraaminen kulttuuri liitti Suomen alueen parin vuosisadan…

Lue lisää

Lappeenrannan Vilkjärveltä löytyi muutama vuosi sitten peltotöissä kivikautinen nuolenkärki. Kyseessä on piikivestä tehty ns. ruotokärki. Vastaavia nuolenkärkiä esiintyy Suomessa varhaismesoliittisissa yhteyksissä n. 10500 vuotta sitten. Kärjet kuuluvat aikakauteen, jolloin ihmisasutus levittäytyi kohti pohjoista pian jääkauden jälkeen jäästä vapautuneille alueille. Tuolloin eteläisessä Suomessa kasvoi jo koivuvaltaisia metsiä ja metsissä oli saatavilla mm hirviä ravinnoksi.Aikakauden tunnettuja asuinpaikkoja…

Lue lisää

Miksi suomalaisissa kalliomaalauksissa ei ole kuvattu karhua kuin muutamassa harvassa poikkeustapauksessa, jotka nekään eivät ole täysin aukottomasti tulkittavissa karhuiksi? Yleisin selitys on Kalevalaan ja vanhaan suomalaiseen mytologiaan pohjautuva uskomus, että lausumalla karhun oikean nimen manaa sen esiin. Siksi karhua piti kutsua peitenimillä kuten otso, nalle tai mesikämmen. Karhulle on kerätty ainakin parisataa rinnakkaisnimeä. Samalla peitenimien…

Lue lisää

Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Aloitetaan perinteisesti muinaishistoriasta – ajasta ennen kuin Lieto oli varsinaisesti Lieto.   Työkaluistaan kulttuuri tunnistetaanVanhimmat tunnetut asuinpaikat Liedossa ajoittuvat mesoliittiselle eli keskiselle kivikaudelle. Jääkauden jälkeen maa nykyisen Liedon alueella kohosi hitaasti merestä, ensin kareina ja luotoina muuttuen pikkuhiljaa rannikoksi ja lopulta…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan viittä erilaista näkökulmaa suomalaiseen kivikauteen: neljää suurelle yleisölle suunnattua teosta 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä sekä uutta Kansallismuseon esihistorian näyttelyä. Kivikauden representaatioita verrataan myös yleiseurooppalaiseen kivikauden visualisoinnin perinteeseen. Ikonisen kivikauden kuvaston ja symboliikan taustalla vaikuttaa pitkän ajan ja monien kulttuurien kautta kumuloitunut kaukaisimpaan menneisyyteen ja sen vierauteen liittyvä kuvakieli.

Lue lisää