Museokokoelmat ilmentävät aikansa ilmiöitä ja asenteita Maailma muuttuu ja niin myös museotyö. Vanhoille asioille keksitään uusia nimiä ja määritelmiä. Uudet ilmiöt ja asiat löytävät museoihin mm. nykydokumentointityön myötä.  Digitalisaatio ja globalisaatio ovat muuttaneet ja muuttavat maailmaa ja museotyötä.  Monilla on käsitys, että museoissa säilytetään vain rahallisesti arvokasta ja vanhaa aineistoa; “vanhoja kippoja ja kuppeja”. Voi olla yllättävää,…

Lue lisää

Studio Leisti -näyttely esittelee kotkalaisen Tapio Leistin valokuvia 1950–60-luvuilta Tapio Leisti syntyi Kymissä vuonna 1912 ja kuoli Kotkassa vuonna 1993. Leistin tytär Marianne Roslund lahjoitti Kymenlaakson museolle isänsä valokuvia, sekä negatiiveja että vedostettuja kuvia yhteensä 3000 kappaletta. Kuvista digitoitiin museon kuvakokoelmaan yli 1000 ja esillä on noin 100 kuvaa. Lisäksi näyttelyssä on alkuperäisiä taidevalokuvia, joita Leisti…

Lue lisää

Lappeenrannan taidemuseon kokoelmiin kuuluu lähes 3000 teosta, joista suurin osa viettää aikaansa lepäämällä museon säilytystiloissa. Teoksia noudetaan säilytystiloista omiin kokoelmanäyttelyihin ja lainaksi muiden museoiden näyttelyihin. Lappeenrannan kaupungin taidekokoelmaan kuuluvia teoksia voi nähdä kuitenkin myös muualla kuin museonäyttelyissä. Teoksiin saattaa törmätä kaupungin julkisissa tiloissa, kuten kirjastoilla tai kouluilla, sillä niitä voidaan sijoittaa kaupungin eri toimipisteisiin. Kaupungin…

Lue lisää

Oli kesä ja nuoren ihmisen intoEletään 1980-luvun puoliväliä. Taloudessa on menossa nousukausi. Lappeenrannan taidemuseo toimii jo nykyisellä paikallaan, tosin vasta puolivalmiina. Kaksi nuorta museoihmistä aloittelee työtään eteläkarjalaisen kulttuurin kentällä. Leena Räty, sittemmin pitkän uran Lappeenrannan taidemuseon kokoelma-amanuenssina tehnyt polvijärveläinen, tulee paikkakunnalle kesätöihin, museon kokoelmia luetteloimaan. Kuopion seudultakin on tarjottu töitä kesäksi, mutta hyvät yhteydet ja…

Lue lisää

Lappeenrannan museoissa on tehty kokoelmasiirtoja jo useita vuosia. Osaa kokoelmista on säilytetty tiloissa, joissa on sisäilmaongelmia ja viime vuosien aikana museokokoelmiin kuuluvia esineitä ja taideteoksia onkin puhdistettu ja siirretty näistä tiloista väliaikaisiin kokoelmatiloihin. Väliaikaisia nämäkin tilat ovat siksi, että myöskään ne eivät ole aivan asianmukaisia museokokoelmien säilyttämiselle. Nyt toiveissa on, että lopultakin saataisiin uusi museokokoelmien…

Lue lisää

Alkukesän blogijutussa kerroimme maistiaisia Lappeenrannan taidemuseon Kokoelmanäyttely isolla Koolla -kesänäyttelystä, ks. http://kaakkurin.blogspot.com/2022/05/maistiaisia-kesan-kokoelmanayttelysta.html . Näyttelyn ideana oli esitellä erilaisia kokoelmia, joita taidemuseoltamme löytyy. Yksi museon monista erilaisista kokoelmista on Sairaala- ja Palvelukoti-artoteekkikokoelma, josta kerron tässä kirjoituksessa hieman lisää. Tiinalotta Särmölän grafiikanteos Lennä, lennä...(2013) on ostettu Palvelukoti-artoteekkia varten. Kuva: Lappeenrannan museot 2022.Sairaala-artoteekki Etelä-Karjalan keskussairaalassaNimi artoteekki tarkoittaa yleisesti taidelainaamoa, josta taidetta…

Lue lisää

Helsingin yliopistomuseon kokoelmamuutto on tehty! Entiset varastotilat ovat tyhjentyneet, esinekuormat on siirretty uusiin tiloihin ja roskat on lajiteltu kierrätykseen. On aika katsahtaa taaksepäin ja koota tehdystä yhteenvetoa. Esinetulvaa, asbestia ja muita haasteita Muuttoprojektimme alkoi kesällä 2019 Viikin vanhan tallin inventoinnilla ja tyhjentämisellä. Maapohjainen, täyteen ahdettu talli ja kosteusvaurioista ja ilkivallasta kärsinyt Viikin kalliosuoja haastoivat muuttotiimiämme…

Lue lisää

Helsingin yliopistomuseon kokoelmamuutoissa asuinpaikkaa ovat vaihtaneet niin röntgenkoneet, juhlapuvut kuin huonekalutkin. Mutta mitä kuuluu Yliopistomuseon kokoelmien valokuville ja muille arkistoaineistoille? Ei hätää, myös arkistomme ja valokuvakokoelmamme siirtyivät uusiin tiloihin. Tässä kirjoituksessa kerrataan Yliopistomuseon arkistojen siirron työvaiheita sekä säilytysratkaisuja.  Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty  Kuten muutkin Yliopistomuseon kokoelmat, koostuu arkistojen sisältö vuonna 2003 Yliopistomuseoksi yhdistettyjen useiden…

Lue lisää

Keväällä muuttotiimissä koittivat ilon ja helpotuksen ajat: urakka Ruskeasuon hammasklinikalla saatiin valmiiksi ja entisen Hammaslääketieteen museon kokoelmat siirrettiin onnistuneesti Kokoelmakeskukseen. Yksi projektin laajimmista ja haastavimmista kokonaisuuksista aloitettiin syksyllä 2020, ja loppuvuodesta loimme myös muuttoblogissa katsauksen kiehtovaan hammaslääketieteen kokoelmaan sekä tulevaan urakkaan. Nyt pienen kesätauon jälkeen on hyvä palata muistelemaan hammaslääkärin hoitoyksiköiden eli unittien, röntgenkoneiden ja…

Lue lisää

Antiikin kokoelma on Yliopistomuseon yksi hienoimmista alakokoelmista, ja sisältää noin 400 esinettä lukuisilta eri lahjoittajilta. Kokoelmaan kuuluu myös klassillisen filologian (nykyisen antiikin kielten ja kulttuurien) oppiaineen kokoelma. Antiikin aikakausi sijoittuu noin 800 eaa. – 500 jaa. muinaisen Kreikan ja Rooman suuruuden ajalle, ja sitä pidetään länsimaisen sivistyksen alkuna.  Vuodesta 2014 yli puolet antiikin kokoelmasta on…

Lue lisää

Turun museokeskus sai loppuvuodesta 2019 lahjoituksena taiteilija Kalle Akkolan teoksia ja Kupittaan Savi Oy:n keramiikkaesineistöä, jotka täydentävät kokoelmia paitsi turkulaisen taiteen myös muotoilun ja teollisuushistorian näkökulmasta. Kalle Akkola: Lakko Kupittaan Saven tehtaalla,  1928, öljy kankaalle. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Turun museokeskus. Kalle Akkola  Turkulainen taiteilija Kalle Akkola (1900–1967), syntyjään Karl Keihäs, oli turkulaisen kivityömiehen Karl Edvard…

Lue lisää

Turun kaupungin taidekokoelmassa on taideteoksia, joiden tekijät ovat tuntemattomia. Teoksen perustutkimuksessa kerätään tietoa taiteilijan tunnistamiseksi. Onko maalauksessa signeeraus? Onko kyseessä tunnetun henkilön muotokuva? Onko hänellä mitään suhdetta taiteilijaan? Kaikki nämä johtolangat ovat tärkeitä taideteoksen tekijän tunnistamiseksi. Taiteilija ei kuitenkaan aina signeeraa töitään, ja myös muotokuvan mallin henkilöllisyyttä voi olla vaikea selvittää. Perustutkimusta tukevan aineiston tai…

Lue lisää