Julkaisuseuranta
Antti Helanderin (1851-1929) kirjassa Koulumiehen muistoja ja kokemuksia (1919) on seuraava kuvaus koulupoikien pallopelistä Oulussa 1860-luvulla. Kevään tullessa ja lumen sulattua alkoi pallonlyönti, ja tuskin missään linnapalloa niin intohimoisesti harjoitettiin. Pallo oli nahkainen, nelikaistainen, sen sisällyksenä oli keitetyn kummipalasen ympärille tiukasti keritty villalankainen kerä. Semmoinen pallo oli kimmoava ja sopivan raskas, joten se lensi hyvin, mutta tuntuikin kämmenessä koppia…
Oulussa merimiehen pojaksi 28.4.1869 syntynyt K. A. Järvi kirjoitti Wikipedian mukaan ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta yksityislyseosta vuonna 1889. Mahdollisesti tai todennäköisesti hän on ammentanut omista kokemuksistaan kuvaukseen kirjassa Peräkartanon ylioppilas (1893):Tuolla Pokkitörmällä kosken ranteessa se oli "iso koulu" joksi rahvas kaupungin lyseota nimitti. Kaksikerroksinen kivitalo se oli, vaikutukseltaan katsojaan jykevä ja totinen kuin kaikki valtion rakennukset, suhteet koruttomat, ei…
Samuli Suomalainen, joka itse kävi ensin Pietarin kirkkokoulua ja sitten Jyväskylän alkeiskoulua, todennäköisesti on dokumentoinut omia muistojaan kokoelmassa Kevään ajoilta ilmestyneeseen jutelmaan Opin teille, joka alkaa: "Oli kevät-lukukausi 1862. Pietarin Suomalaisten silloisessa ainoassa koulussa, kirkkokoulussa...". Alter egonsa lienee Antero, kulta-sepän sällin poika.Kun Anteron mieli oli lannistunut jostain vastoinkäymisestä — ja niitähän on lapsillekin mitattu maailmassa, kullekin leiviskäänsä myöten,…
Dagmar Hagelborg-Raekallion (s. 1871) muistelmissa Kaiu Suomen laulu (1934) lapsuus Viitasaarella saa kuvausta runsaalla tusinalla sivulla. Hänen isänsä oli kanttori Konstantin Ferdinand Sarlin ja äitinsä tämän toinen vaimo Charlotta Margareta Granberg. Sarlin ei ollut ajalle tyypillinen kanttori vaan kouluja käynyt ja yritteliäs, mistä voi lukea Viitasaaren seuran sivuilta. Granberg oli jämsäläisen sahakirjuri-kirkonvähtärin tytär, (jonka sisaresta olen…
Suomen satavuotista itsenäisyyttä juhlistaneen vuoden aikana Liedon kunnan kulttuuri- ja liikuntatoimi, Liedon kirjasto, Lieto-Opisto ja Liedon museo järjestivät yhdessä lietolaisesta sivistyshistoriasta kertovan tapahtumasarjan Oikeus oppia – vapaus valita. Yksittäisten tapahtumien toteutuksessa oli mukana useita lietolaisia toimijoita. Sarjassa oli kahdeksan tapahtumaa, ja ne järjestettiin eri puolilla Lietoa kouluissa. Tapahtumasarja lähti liikkeelle Härkätieltä ja eteni kansanopetuksen alkumetreiltä…