Teemu Väisänen Vaikka arkeologinen tutkimus perustuu suurelta osin materiaaliseen kulttuuriin, ihmisiltä kerättyä suullista tietoa on hyödynnetty arkeologiassa jo pitkään. Perimätiedon merkitys on ollut erityisen vahva Yhdysvalloissa ja Australiassa, missä perimätiedon ja arkeologisten tutkimusten kautta on voitu mm. haastaa vallinneita käsityksiä alkuperäiskansojen historiallisista vaiheista (esim. McDonald et al. 1991: 72). Myös Suomessa perimätietoa on hyödynnetty jo…

Lue lisää

Tämä on tavallista henkilökohtaisempi postaus, sillä yleensä pyrin pitämään perheen, ystävät ja työkaverit nimettömänä blogissa, vaikka he siellä tekstien sisällä usein ovatkin. Tänään sain kuitenkin lahjaksi niin käsittämättömän suurella rakkaudella ja ammattitaidolla tehdyn lahjan, että haluan tämän olevan avoin kiitos ja rakkaudenosoitus Sinulle Leena! (Teksti julkaistaan hänen luvallaan.)Käspaikan (ja reunapitsin) on suunnitellut ja kirjonut Leena…

Lue lisää

Kun pari vuotta sitten viimeistelin väitöskirjaani arkeologisille maastokohteille suuntautuvasta matkailusta ja sen tulevaisuudesta, oli yhteiskunnallisessa keskustelussa erityisesti esillä ilmastonmuutos Australian ja Amazonin alueiden laajojen maastopalojen sekä Venetsian tulvien takia. Ilmastonmuutokset ääri-ilmiöt kuten maastopalot ja tulvat alettiin ymmärtää lähitulevaisuuden uhkiksi paitsi asutuksen ja elinkeinojen myös kulttuuriperinnön osalta (linkki). Turisteja tulvat eivät Venetsiassa kuitenkaan estäneet, vaan kulttuuriperintökohteita…

Lue lisää

Alvar Aallon syntymäpäivä oli 3. helmikuuta. Tänä päivänä juhlistetaan Alvar ja Aino Aaltoa sekä suomalaista arkkitehtuuria ja muotoilua. Alvar Aalto perusti arkkitehtitoimistonsa vuonna 1923, ja palkkasi Ainon (o.s. Marsio) avustajaksi seuraavana vuonna. Yhteistyö mitä ilmeisimmin sujui, sillä pari avioitui vuonna 1925. Liitto jatkui Ainon kuolemaan (1949) asti. Aino ja Alvar työskentelivät usein yhdessä tasa-arvoisina suunnittelijoina,…

Lue lisää

  Vox Turun uusimmassa dokumentissa Irja Sahlbergin perintö restauroinnille ja rakennussuojelulle käsitellään Irja Sahlbergia (1904–1972), jonka ansiosta Luostarinmäki on Luostarinmäki ja Qwenselkin saatiin säilymään. Sahlberg oli Turun kaupungin historiallisen museon, nykyisen Turun alueellisen vastuumuseon, ensimmäinen rakennustutkija vuosina 1937−1968. Irja tutki paljon muutakin, mutta minulle hän ehkä on ensisijaisesti rakennustutkija, koska olen saanut nähdä museon arkistoissa hänen…

Lue lisää

Sanasta “museotyö” monille tulee kenties ensimmäisenä ja tutuimpana mieleen museoiden näyttelytoiminta. Museotyö pitää kuitenkin sisällään hyvin monenlaisia tehtäviä näyttelyiden rakentamisen lisäksi. Tässä postauksessa esittelemme Etelä-Karjalan museon kulttuuriympäristö- ja aluemuseotyötä tekevät työntekijät: rakennustutkijat, arkeologin ja maakuntatutkijan. Maaseudun perinnemaisemat ovat monin paikoin katoamisvaarassa, kun vanhat talousrakennukset ovat jääneet vaille käyttöä eikä laiduntavia eläimiä ole. Kuva: Noora Gherghel 2020.Uusi…

Lue lisää

Olen työskennellyt Etelä-Karjalan museolla rakennustutkijana ja korjausrakentamisen asiantuntijana vuoden 2020 alusta asti. Muutin Lappeenrantaan Edinburghista, jossa olin ollut täydentämässä opintojani rakennusperintöalaan liittyen. Skotlanti teki lähtemättömän vaikutuksen, ja olin toivonut, että voisin työskennellä siellä opintojen jälkeen. Suomesta alkoi kuitenkin avautua kiinnostavia mahdollisuuksia museolain muutoksen myötä, ja paluu kotimaahan tuli ajankohtaiseksi heti valmistumiseni jälkeen.  Skotlannin pikkukaupungeissa arkisillakin näkymillä…

Lue lisää

Aloitin työskentelemään Etelä-Karjalan museolla rakennustutkimuksen parissa helmikuun alussa. Pesti kestää vuoden loppuun asti. Koen olevani etuoikeutettu, kun museon toimistolla työpisteeni ikkunasta avautuu avara maisema Lappeenrannan Linnoituksen Katariinan torille. On mahtavaa, että Linnoituksen alue on säilynyt näin hyvin ja tarjoaa kaupunkilaisille monenlaisia virkistyspalveluita puistoista museoihin ja ravintoloista kesäteatteriin.  Lappeenrannan Linnoituksen Katariinan toria helmikuussa 2021. Kuva: Tuija Välimaa.Koska…

Lue lisää

Iranin kulttuuriperintö on ollut viime päivinä otsikoissa kun erään suurvallan johtaja uhkasi poliittisessa kriisissä iskeä nopeasti ja erittäin kovaa myös näihin kulttuuriperintökohteisiin. Ja vaikka hän muutama päivä myöhemmin oli pakotettu peräytymään sanojensa takaa, kävi ilmeiseksi ettei tällä johtajalla ole mitään käsitystä kansainvälisistä laeista tai edes siitä, että hän uhkauksillaan asettui samaan riviin kaikkien niiden kanssa,…

Lue lisää

Kulttuurihistorian oppiaineen blogi palaa kesätauolta Annastiina Leppälän ajankohtaisella kirjoituksella. Peruskoulun aloittaneet oppilaat harjoittelevat parhaillaan tekstaamaan, ja esiopetuksessa lapset saavat tukea ja ohjausta kirjoittamiseen. Sen sijaan kaunokirjoitusta ei kouluissa enää opeteta. Leppälä pohtii kirjoituksessaan kaunokirjoituksen taiteellista arvoa. Kaunokirjoitus. Sen taiteellisuus, koristeellisuus ja historiallisuus Annastiina Leppälä Opetushallitus julkaisi elokuussa 2015 verkkosivuillaan uutisen, joka näytti suuntaa seuraavana vuonna…

Lue lisää

Kansalliskirjaston ystäväkirja “Naisia Kansalliskirjastossa” on juuri julkaistu. Teoksessa kerrotaan  edelläkävijänaisista ja kuinka he tai heidän teoksensa Kansalliskirjaston aineistoissa löytyvät. Kirjaa voi hankkia Kansalliskirjaston asiakaspalvelupisteessä, Unioninkatu 36, arkisin klo 9-18, hinta 35 €, Kansalliskirjaston ystävät 30 €.  Liity Kansalliskirjaston ystäviin tällä linkillä, ja saat jatkossa kutsuja myös Kansalliskirjaston tapahtumiin ja ystäväiltoihin. IntoKustannuksen verkkopalveluun kirja tulee myyntiin…

Lue lisää

HS kiinnitti ansiokkaasti Helsingin jäämisestä globaalin, kasvavan elinkeinon katveeseen (2.8.). On kiinnostavaa, että vaikka uudet sukupolvet ovat kehittämässä matkailua, ei pohdinta tuoreudu kylmän sodan aikaisesta kuvastosta.  Pääosissa ovat edelleen lumi, Lappi, joulupukki ja sauna. Vetoapua haetaan kaupunkitapahtumista, mutta haasteena on, että Berliini, Lontoo, Amsterdam, Kööpenhamina, Pietari jne. ovat tehneet ”urbaanit ilmiöt” jo aikaa sitten paremmin…

Lue lisää

Kulttuuriperintömme alkoi muodostua heti jääkauden jälkeen ja sen muodostuminen jatkuu edelleen, sillä metsiin jää koko ajan ihmisen jäljiltä erilaisia merkkejä. Ne liittyvät muun muassa asumiseen, työntekoon, elinkeinoihin, kulkemiseen, sotiin, uskomuksiin ja jopa harrastuksiin.Asutuksen jäännöksiä vaaran laella Lieksan Ruunaan suunnalla. Paikka lienee jäänyt autioksi noin 1960-70 -luvuilla.Historiallisella ajalla autioituneisiin asuinpaikkoihin kytkeytyy monesti pellon raivauksessa syntyneitä kiviröykkiöitä…

Lue lisää