[See image gallery at www.laitasaari.fi] Keitä kuvassa – klikkaa sitä isommaksi – ilmeisesti myös emäntä Loviisa Kesäniemen (o.s. Aho) sukulaisia Sanginjoelta? Hänen poikansa Martti Kesäniemi, Ähkysen no 37 edesmennyt isäntä, kertoo viimeiseksi jääneessä, keskeneräisessä ja julkaisemattomassa artikkelissaan huolehtivaisesta naapurin isännästä joka oli määrätty isästään orvoiksi jääneille holhoojaksi. Tekstin on luovuttanut sivuston käyttöön hänen poikansa Markku…

Lue lisää

Tytöt laskevat kukkakimput arkulle hautajaisissa 1930-luvun alussa. Kuva: Museovirasto.Kuolleeksi julistamisella tarkoitetaan tuomioistuimen päätöstä siitä, että kadonnutta henkilöä on pidettävä kuolleena. Päätöksessä määritellään päivämäärä, jolloin henkilön katsotaan kuolleen. Ensimmäinen laki kuolleeksi julistamisesta säädettiin keisariaikana vuonna 1901 (Laki kuolleeksi julistamisesta 15/1901). Tätä ennen kuolleeksi julistaminen perustui vuoden 1734 lain naima- ja perintökaariin (Ruotzin Waldacunnan Laki Wuonna 1734)…

Lue lisää

Millä nimellä sinä haluaisit tulla muistetuksi kuolemasi jälkeen? Deadnamella tarkoitetaan nimensä vaihtaneen tai eri nimeä käyttävän sukupuolivähemmistöön kuuluvan ihmisen vanhaa, usein syntymässä annettua, nimeä. Käsitteelle ei ole vielä virallista suomenkielistä käännöstä, mutta käännökseksi on tarjottu muun muassa haamunimeä, marrasnimeä sekä kuolonnimeä. Deadnamen kysymistä ja käyttämistä pidetään transyhteisössä loukkaavana tekona, sillä joidenkin mielestä vanhan nimen kuuleminen…

Lue lisää

[See image gallery at www.laitasaari.fi] Jaakko Kinnulan leski Hanna (1876-1952) sekä lapsia puolisoineen, klikkaa kuvaa isommaksi. Eilen kuoli kotonaan Muhoksen Laitasaaren Ylikosulassa maanviljelijä Jaakko Kinnula 64. ikävuodellaan. Maanviljelijä Kinnula oli syntynyt Oulujoen Ylikinnulassa. Mieheksi vartuttuaan lähti hän Australiaan, jossa oli noin 5 vuotta. Sieltä palattuaan ja mentyään naimisiin talontytär Johanna Kokon kanssa, osti hän apeltaan…

Lue lisää

 Marcel Proust, Kadonnutta aikaa etsimässä: Guermantesin tie 2. Suomentanut Inkeri Tuomikoski. Helsinki: Otava, 1986. 384 s.H.K. Riikonen kirjoittaa: Marcel Proustinromaanisarjan Kadonnutta aikaa etsimässä suomennoksen kuudes nide, Guermantesin tie 2, alkaa jaksolla, joka kuvaa kertojan isoäidin sairautta ja kuolemaa. Kyseessä on yksi kirjallisuuden suurista kuolinkohtauksista. Kuvauksen keskiössä on kuoleva isoäiti, mutta yhtä huomionarvoisia ovat hänen ympärillään…

Lue lisää

Olin radiossa puhumassa suomalaisen kuoleman historiasta. Kirjasta otettiin hiljan toinen, pokkaripainos, ja se on edelleen kuranttia tavaraa. Lävet päässä joita haastattelussa syntyi ovat omiani. Haastattelun pääsee kuuntelemaan tästä.

Lue lisää

Sota selittää Suomessa nykyään kaiken. Toisen maailmansodan traumat ovat aiheuttaneet perheiden hajoamisen, mielenterveyden horjumisen, väkivallan ja päihdeongelman. Traumat jopa periytyvät, aivan kuin sotakokemuksiaan unissa huutavan ja viinalla lääkitsevän veteraanin kanssa eläminen ei olisi ollut traumaattista itsessään. Kun tulin opiskelemaan Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan aikojen aamussa vuonna 1991, näin ei suinkaan ollut. Kaiken suomalaisessa yhteiskunnassa selitti…

Lue lisää

Kuolemaahan on pelimaailmassa huru mykky, ja siitä on oltu vaikka mitä mieltä. Kauheaa se tappaminen. Se että olen kyennyt pelaamaan Civilizationia murder modella on toinen juttu… Joka tapauksessa, myös kuolemaan suoraan keskittyviä pelejä on ainakin muutama. Kertokaa jos on enemmän. Graveyard Keeper on Wikipedian kuvauksen mukaan ”the most inaccurate medieval cemetery managemet sim of the…

Lue lisää

Codex Florentinus, kirja XII, folio 54. Kuva: Wikimedia Commons.Ihmiskunnan historia tuntee lukuisia toinen toistaan tuhoisampia kulkutautiepidemioita ja -pandemioita. Kaikki ovat varmasti kuulleet mustasta surmasta, 1300-luvulla riehuneesta paiseruttopandemiasta, joka tappoi joidenkin arvioiden mukaan jopa kolmanneksen Euroopan väestöstä. Vuosina 1918–19 riehunut espanjantauti puolestaan tappoi enemmän ihmisiä kuin ensimmäinen maailmansota, eri arvioiden mukaan 30–100 miljoonaa ihmistä.Suhteellisesti pahin kulkutautiepidemioiden…

Lue lisää

Sisällissodan päätyttyä oli vietetty niin monia hautajaisia, että kukkien kauppa oli kriisissä – ainakin jos asiaa tarkasteli sellainen turkulainen, joka halusi hankkia kasveja kotinsa somistukseksi. Kukkakauppiaiden kannalta tilanne oli tietysti päinvastainen, sillä kukkien tarve oli kasvanut. Uusi Aura julkaisi 30. toukokuuta 1918 yleisönosastokirjoituksen, jonka oli allekirjoittanut nimimerkki ”Kukkienostaja”. Hän totesi kirjoituksensa alussa saaneensa ”luotettavalta taholta tietää”,…

Lue lisää

Millaisia tunteita näyttely saa herättää? Uudessa Helsingin kaupunginmuseossa tunteet ovat vahvasti esillä. Halutaan ihmisten rakastuvan Helsinkiin. Halutaan herättää muistoja ja uteliaisuutta historiaa kohtaan koskettamalla tunteita. Mutta millaisia tunteita? Entä jos joku pahoittaa mielensä? Museoissa toimii usein hiljainen ennakkosensuuri, joka karsii näyttelyistä särmät. Näyttelytyöryhmissä käydään keskustelua siitä, mitä ja miten asioita esitetään, ettei kukaan vaan loukkaannu.…

Lue lisää