[See image gallery at www.laitasaari.net] Liitto 4.2.1937, s. 3, Kaleva 9.2.1937, s. 3, Osuuskauppalehti 17.2.1937, s. 24 (tekstit yhdistetty ja tarkistettu) Eilen vaipui kuolemanuneen Muhoksella Muhoksen Laitasaaren myymälän ent. myymälänhoitaja Olga Maria Apaja (s. 22.9.1871, k. 3.2.1937) noin 65 vuoden ikäisenä. Hän oli ollut pari vuorokautta sairasvuoteessa, jossa sydänhalvaus hänet eilen kohtasi. Neiti Apaja oli…

Lue lisää

Merimies Johan Mikael Ahlqvistiä koskevan ilmoituksen lisäksi Suomalaisen Wirallisen Lehden vuoden 1907 lokakuun ensimmäisen päivän numerossa julkaistiin Mikkelin raastuvanoikeuden päätös merimies Johan Hopon eli Hedmanin kuolleeksi julistamisesta. SukuHaku on Suomen Sukututkimusseuran jäsenpalvelu, joka toimii porttina suomalaisen sukututkimuksen aineistoihin, digitoituun kirjallisuuteen sekä arkistoaineistoihin ja julkaisuihin tehtyihin hakemistoihin. Yksi SukuHaussa käytettävissä olevista aineistoista on kuolleiksi julistettujen hakemisto.Kuolleeksi julistamisella…

Lue lisää

 Aino Kallas, Vaeltava vieraskirja 1946-1956. Helsinki: Otava, 1957. 394 sivua. 1950-luvulla julkaistiin viisi nidettä Aino Kallaksen päiväkirjoja, jotka kattoivat vuodet 1897–1931. Ne saivat varsin positiivisen vastaanoton, mutta paheksuviakin reaktioita herätti vuosien 1916–1921 päiväkirja, jossa Kallas avomielisesti paljasti suhteensa Eino Leinoon. Myöhemmät päiväkirjat joutuivat hukkaan, mutta Kallas ryhtyi 1940-luvun lopulla pitämään vieraskirjaa, joka pian hänen kuolemansa…

Lue lisää

Kuolemanrituaalien tulisi olla sellaisia kuin henkilö on eläessään tiettävästi halunnut ja kenties tahtonsa paperillekin kirjannut. Jos tietoa ei suorastaan ole, mennään sen mukaan, mihin uskonnolliseen ja/tai muuhun yhteisöön hän on kuulunut. Tai mitä omaiset arvelevat sopivaksi. Hautaustoimilain pykälä 2 ei sinänsä kiellä eikä myönnä mitään, vaan sanamuoto on: ”Vainajan ruumiin hautaamisessa ja tuhkaamisessa sekä tuhkan…

Lue lisää

Codex Florentinus, kirja XII, folio 54. Kuva: Wikimedia Commons.Ihmiskunnan historia tuntee lukuisia toinen toistaan tuhoisampia kulkutautiepidemioita ja -pandemioita. Kaikki ovat varmasti kuulleet mustasta surmasta, 1300-luvulla riehuneesta paiseruttopandemiasta, joka tappoi joidenkin arvioiden mukaan jopa kolmanneksen Euroopan väestöstä. Vuosina 1918–19 riehunut espanjantauti puolestaan tappoi enemmän ihmisiä kuin ensimmäinen maailmansota, eri arvioiden mukaan 30–100 miljoonaa ihmistä.Suhteellisesti pahin kulkutautiepidemioiden…

Lue lisää

Sisällissodan päätyttyä oli vietetty niin monia hautajaisia, että kukkien kauppa oli kriisissä – ainakin jos asiaa tarkasteli sellainen turkulainen, joka halusi hankkia kasveja kotinsa somistukseksi. Kukkakauppiaiden kannalta tilanne oli tietysti päinvastainen, sillä kukkien tarve oli kasvanut. Uusi Aura julkaisi 30. toukokuuta 1918 yleisönosastokirjoituksen, jonka oli allekirjoittanut nimimerkki ”Kukkienostaja”. Hän totesi kirjoituksensa alussa saaneensa ”luotettavalta taholta tietää”,…

Lue lisää

Millaisia tunteita näyttely saa herättää? Uudessa Helsingin kaupunginmuseossa tunteet ovat vahvasti esillä. Halutaan ihmisten rakastuvan Helsinkiin. Halutaan herättää muistoja ja uteliaisuutta historiaa kohtaan koskettamalla tunteita. Mutta millaisia tunteita? Entä jos joku pahoittaa mielensä? Museoissa toimii usein hiljainen ennakkosensuuri, joka karsii näyttelyistä särmät. Näyttelytyöryhmissä käydään keskustelua siitä, mitä ja miten asioita esitetään, ettei kukaan vaan loukkaannu.…

Lue lisää