Julkaisuseuranta
Kulttuurihistorian sivuaineopiskelija Pia-Maria Hokkanen laati matkailututkimuksen pro gradu -tutkielmansa Lapin yliopistoon keväällä 2020. Hokkanen hyödyntää Whose Heritage? Critical Discourse Analysis of the Archaeological Heritage Exhibition ”Told by the Graves” in Mikkeli Region, 1994 tutkielmassaan historian, perinnematkailun ja sukupuolen tutkimusta. Hänen suomenkielinen kypsyysnäytteensä, joka julkaistaan nyt kulttuurihistorian oppiaineen blogissa, keskittyy tutkielman keskeisiin teemoihin ja siihen, miten…
7.8.2019
Following new materialist and posthuman agendas, this article deals with the concept of individuation (Gilbert Simondon, Gilles Deleuze) as a methodological resource for biographical studies and historical scholarship at large. It maps premises for the non-anthropocentric scrutiny of and reflection on individual human activities and focuses on the unexpectedness which is constituted in the material…
15.12.2017
Siinä missä viime numerossa painopiste oli enimmäkseen taloudellisissa ja sosiopolittisissa näkökulmissa pitkään 1800-lukuun, tällä kertaa suurennuslasin alla on kulttuuri kaikessa monimuotoisuudessaan. Laaja kirjo pätee myös lähteisiin ja tutkimusmenetelmiin, joten voisiko tämänvuotista 1800-luku-kokonaisuutta tyylikkäämmin päättää? Kaikki artikkelit ovat 1800-luvun tutkimuksen verkoston yhdeksännen vuosikonferenssin esitelmien pohjalta syntyneitä.
Jälleen on se aika vuodesta, kun 1800-luku valtaa Ennen ja nyt -lehden etusivun. Perinteiseen tapaan lähtösysäyksenä toimi 1800-luvun tutkimuksen verkoston tammikuinen, järjestyksessään yhdeksäs, vuosikonferenssi, joka järjestettiin tällä kertaa Jyväskylässä. Kattoteemaksi oli valikoitunut ”Materiaalinen kulttuuri ja kulttuurin materiaalisuus pitkällä 1800-luvulla”, mikä viestittää siitä voimasta, jolla materiaalisuus kaikissa muodoissaan on lyönyt läpi tutkimuskohteena viime aikoina.
29.9.2017
1800-luvun tutkimuksen verkosto järjesti tammikuun lopussa Jyväskylässä jo yhdeksännen vuosikonferenssinsa teemalla ”Materiaalinen kulttuuri ja kulttuurin materiaalisuus pitkällä 1800-luvulla”. Konferenssin avaussanoista vastanneen Jyväskylän historian ja etnologian laitoksen yliopistotutkija Piia Einosen mukaan tämänvuotisen areenan valinta oli erityisen osuva, koska Jyväskylässä tehdään paljon 1800-lukua koskevaa tutkimusta ja myös yliopiston kampus on suurelta osin peräisin kyseiseltä vuosisadalta.