Uusi vuosi ja uusi syntymäpäivä. Vuosi sitten toivoin vähän rauhallisempaa työtahtia, mutta se toteutui vasta loppuvuodesta. Josko tämä vuosi olisi tahdiltaan sellainen, että aikaa jäisi töiden ohessa muuhunkin mukavaan, nyt kun opinnotkin on saatettu päätökseen.Behm.Mount Fool.Rehellisyyden nimissä on kyllä myönnettävä, että sitä muutakin mukavaa on vapaa-ajalla tehty, kun aikaa on vain ottanut itselleen. Kalenteri oli…

Lue lisää

Reviving the national culture: Music in the cultural weeks of Estonia, Latvia and Finland, 1967–1969 This article delves into the cultural exchanges between two Soviet republics, Estonia and Latvia, and Finland during the late 1960s. The focus is particularly on the national culture weeks that took place between 1967 and 1969 among these countries. The Estonian…

Lue lisää

“I have a strong heritage from Karelia.” A lamenter’s relationship to Karelianness and Ingrianness in modern Finland In this article, I shall examine the meanings that folk musicians performing and teaching laments in Finland today give to their Karelian background. In a single interview, being Ingrian also came up, but as this remained clearly in…

Lue lisää

Mitä opittavaa on kansanmusiikkifestivaalien tutkimuksesta: suomalaisten ja virolaisten kansanmusiikkifestivaalien tutkimusperinteen historia, piirteet ja tulevaisuuden näkökulmat Artikkelin tavoitteena on antaa vertaileva katsaus suomalaisen ja virolaisen kansanmusiikkifestivaalien tutkimuksen akateemisesta historiasta, tutkimuskohteiden paikallispiirteistä ja tutkimusperinteiden tulevaisuuden näkymistä. Tutkimus perustuu suomalaiseen ja virolaiseen perinteiseen kansamusiikkiin ja kansanmusiikkifestivaalien käsityksiin liittyviin julkaistuihin historiallisiin lähteisiin ja akateemisiin töihin. Tekstissä esitellään kansanmusiikifestivaalien tutkimusta…

Lue lisää

Suomalaisessa musiikintutkimuksessa on viime vuosikymmeninä purettu juurta jaksain niin sanottua ”kansallista” katsetta sekä erilaisia historiallisesti rakentuneita kaanoneita. Suurmieskertomukset sekä yksipuolisen kansalliset katsantokannat ovat saaneet tehdä tilaa näkemyksille, joissa Suomen musiikin historiaa ja nykypäivää tulkitaan globaalissa, eurooppalaisessa tai laajemmassa alueellis-kulttuurisessa kontekstissa. Itämerellä on tässä yhtälössä oleellinen merkitys: musiikillisia vaikutteita meille on kulkenut aaltojen yli niin Ruotsista,…

Lue lisää

Kulosaaren huvilallaan tapaninpäivänä 1916 kuolleen Latvian kansallistaiteilijan, taidemaalari Janis Rozentālsin muistonäyttely pidettiin Ateneumissa vuodenvaihteen jälkeen jo helmikuussa 1917. Hufvudstadsbladetin kriitikko A. G–s totesi näyttelyarvionsa aluksi, miten vähän itse asiassa tunnemme tämän ei suinkaan toisella puolella maapalloa elävän ja kehittyvän vaan aivan rajojemme tuntumassa olevan kansan taidetta. ”Jos venäläinen on meille jokseenkin tuntematonta, sitä suuremmassa määrin…

Lue lisää

Välgörenhetskonserter har varit ett betydande sätt att arrangera stöd för olika människor både i historien och i nutiden. Dessa konserter betraktas vanligen som osjälviskt bistånd till nödställda, men syftet med dessa konserter har inte bara varit att stödja utan också att förmedla samhälleliga budskap. Ett belysande exempel på konserternas samhälleliga betydelse är de konserter som…

Lue lisää

Lue lisää

In the present essay, I review and evaluate the three main hypotheses about the historical background and emergence of the nonsense syllables in the chant tradition of teretismata and kratēmata in Byzantine music. The different historical hypotheses as to the historical roots and development of this singing practice are examined and analyzed thoroughly, namely those…

Lue lisää

Lue lisää

The term hagiosophitikon is quite well-known in Byzantine chant, where it occurs in manuscripts from the 14th century onwards: Most often one encounters the designation hagiosophitikon in rubrics of settings of Psalm 1 (Μακάριος ἀνήρ) and Psalm 3 (Κύριε, τί ἐπληθύνθησαν οἱ θλίβοντές με). Nevertheless, neither the exact meaning of hagiosophitikon has ever been clearly…

Lue lisää

Cyril of Jerusalem’s notion of ecclesiastical music and praise has received very little attention in academic research. When mapping this territory, I found that the Cyrilline gradation between each stage of the ecclesial initiatory process was reflected in the author’s view of the ability of the catechetical audience to participate in psalmody. First, the early-stage…

Lue lisää

Paper presented at the ISOCM Conference in Joensuu in 2021.

Lue lisää

During the Easter Week of 1999, the composer John Tavener (1944-2013) visited the Holy Trinity Archdiocesan Greek Orthodox Cathedral in New York City, to attend a unique concert, that occured under the auspicies of His Eminence Archbishop Spyridon, featuring Tavener's sacred para- liturgical music, conducted by the late maestro Dino Anagnost (1944-2011). Using this event…

Lue lisää

Lue lisää

Turun kaupungilla on hupaisa sivu Suomen historian merkkipaaluja: Ensimmäisenä Turussa. Tietoihin luvataan ottaa korjauksia, joten niillä on jonkinasteista luotettavuutta. Uskotaan siis, että vuonna 1773 "Kansalaiset nauttivat maamme ensimmäisestä julkisesta konsertista Turun Akatemian juhlasalissa." Myöhemmästä konserttielämästä on varmasti huolellista selvitystä, mutta laiskuudessani lainaan käsillä olevaa Panu Savolaisen väitöskirjaa: "Säännölliset ’julkiset’ konsertit Turussa alkoivat vuonna 1791 Turun soitannollisen seuran…

Lue lisää

 Eli yli puoli vuosisataa. Teki töitä ja makasi yöt. Kuoli ja kuopattiin. Tavallisen ihmisen elämäkertoja ei kirjoiteta, ja verkossa kerrottuun on suhtauduttava suurin varauksin. Hyvä käytös ja tietosuoja ovat kantoja kaskessa. Voisin vetää kiertokäynnin muutamankin kunnan ja kaupungin hautausmaalla. Valitettavasti ”Kansallisen elämäkerraston” ja vanhan ”Uuden sukukirjan” kielenkäyttö ei tule enää kysymykseen. Erään muistaakseni 1700-luvun piispan pojasta lähteeni toteaa:”…

Lue lisää

21.5.2021

  Kirjeet olivat enimmäkseen heinäkuulta 1964. Tiedän että PariisIin saamani kirjeet ovat jossain, mutta tuo vuosi oli minulle yllätys. Gibert Jaunen kirjakaupan muistan tietenkin ja hengenvaaran Boul’ Michiä jalan ylittäessä. Viime vuonna Shakespeare & Co. sulki koronan takia eikä turvautunut verkkomyyntiin. Miten nyt on asia laita, siitä olen tietämätön. Mutta nuorempi poikani halusi nähdä tuon kirjakaupan ensi…

Lue lisää

 Kommentti oikaisi, kun kirjoitin levyjeni lajittelusta. Asian laita on se, että Dietrich Fischer-Dieskaun levytyksistä muun muassa Gerald Mooren kanssa on merkittävä määrä uudelleen masteroituja äänitteitä, joita on runsaasti myös Spotifyssä. Olen lapsellisen ihastunut siihen, millaisia ihmeitä vanhojen äänitteiden korjaamisella saadaan aikaan. Tietenkään vanhaa orkesterin esitystä ei saa soimaan samalla tavalla kuin nykyisellä tekniikalla tehtyjä. Pienimuotoinen musiikki toistuu…

Lue lisää

Tässä artikkelissa paneudun The Wicker Man (Britannia 1973) -elokuvaan sekä sen scoreen, ja erittelen niiden luomia merkityksiä. Ennen kaikkea voidaan kysyä, miten musiikki luo elokuvan tunnelman ja minkälaisia viestejä se pyrkii välittämään katsojalleen. Elokuva voidaan lokeroida kauhuelokuvaksi, mutta scoren sisällöstä johtuen se voidaan myös määritellä musikaaliksi.

Lue lisää