Kolme vieraantuneisuuden moodia: musiikillinen tutkimus vapaan itsen manifestaatiosta modernilla aikakaudella Artikkelin pääargumentin mukaan oletus siitä, että ihminen irrallisena yksilönä muodostaa suhteen musiikkiin ei johda suurempaan vapauteen vaan vieraantumiseen. Artikkeli nojaa hermeneuttiseen traditioon, jonka mukaan yhteiset kulttuuriset merkitysyhteydet muodostavat edellytyksen myös yksilön kokemukselle. Kun tämä pohja eri syistä hajoaa, yksilöstä tulee haavoittuvaisempi ulkoiselle manipulaatiolle; muun muassa markkinatalouden…

Lue lisää

”Black Man’s Music”: Name Changes and Identity Negotiation among Finnish Jewish Jazz Musicians during 1920s – 1940s  Many name changes of Jewish performing artists in Finland during the 1920s–1940s raise questions about the status of musicians from ethnic minorities and the boundaries of entertainment industry. In this article, I examine, on the one hand, the creating…

Lue lisää

Keväällä, suomalaisuuden päivänä 12. toukokuuta, oppialamme, sen parissa toimivat tutkijat ja opettajat sekä muut sivistysyliopiston puolestapuhujat saivat kuulla suurenmoisen uutisen. Koneen Säätiö lahjoitti viidelle yliopistolle yhteensä 4,5 miljoonaa euroa vahvistamaan taiteiden tutkimuksen ja taiteellisen tutkimuksen asemaa. Erilaisten keskusteluiden ja yhteydenottojen perusteella säätiö oli havainnut, että korkeakoulupoliittisissa uudistuksissa, strategioiden kirkastamisissa ja yliopistojen profilointiin liittyvissä ratkaisuissa taiteen…

Lue lisää

Folk Music Collecting and the National Gaze: The Documentation Work of Erkki Ala-Könni During the Second Republic of Finland, 1941–1974 Outi Valo’s doctoral dissertation explores the ideologies and guiding principles for the collection of traditional folk music in Finland from the beginning of the twentieth century until the 1970s. It focuses on the work of…

Lue lisää

Opiskelijalähtöinen musiikillinen asiantuntijuus populaarimusiikin pedagogiikassa ja hard rockin groovessa: design-perustainen ja psykodynaaminen lähestymistapa Tämä lectio praecursoria pohjustaa musiikkitieteen alan väitöstutkimusta, joka käsittelee kirjoittajan kehittämää lähestymistapaa populaarimusiikin instrumenttiopetukseen. Kyseinen pedagoginen malli pyrkii yhdistämään opiskelijalähtöisen opetuksen ja opettajan musiikillisen asiantuntijuuden edut. Tämä monitieteinen tutkimus ensinnäkin syventää teoreettista ymmärrystä siitä, miksi opiskelijalähtöisyys on tarpeellista erityisesti populaarimusiikin opetuksessa psykodynaamisesta…

Lue lisää

Musiikkitieteen emeritusprofessorin ja Suomen eniten kansainvälistä tunnustusta saaneen semiootikon Eero Tarastin muistelmia Moi ja soi (2021) voi pitää eräänlaisena trilogian päätöksenä, jos sen näkee kuuluvan samaan joukkoon Tarastin toisen romaanin Eurooppa/Ehkä (2016) ja kirjoituskokoelman Elämys ja analyysi. Musiikkiblogeja ja -arvioita v. 2007–2019 (2019) kanssa. Kaunokirjallisuutta, ajankohtaista esseistiikkaa ja muistelmia; kaikki ovat kirjallisuuden lajeja, jotka eivät…

Lue lisää

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, isänmaallisista lauluista tuli somesodan aseita videopalvelu YouTubessa. Niiden avulla pyydetään ja osoitetaan tukea Ukrainan sotaponnisteluille sekä käsitellään sodan aiheuttamia tunteita. The post Isänmaalliset laulut Ukrainan somesodassa appeared first on AntroBlogi.

Lue lisää

 Jo ala-asteella opettaja huokaisi tarkoittaen opetettavakseen osuneita kaksosia, jotka olivat identtisiä:” Kyllä te Antti ja Mikko sitten olette saman näköisiä. Varsinkin sinä, Antti.” En ole saanut tolkkua näköisyydestä. Asiaa ei voinut olla muistamatta, kun esimerkiksi hovioikeuden isoon saliin oli ripustettu hiljan eläkkeelle jääneen presidentin muotokuva, ja mies oli sangen tuttu. Näköisyyttä ei nimittäin ollut lainkaan. Teki…

Lue lisää

Petri Ala-Maunus: Uncanny Valley, 2019, öljy kankaalle, yksityiskokoelma; History and Utopia of Landscape, yksityiskohta, 2018-2019, öljy kankaalle....otsikoi Ville Waali Keskisuomalaiseen kirjoittamassaan artikkelissa (21.1.2022). Jyväskylän taidemuseossa on esillä Petri Ala-Maunuksen (s. 1970) näyttely La-La Land. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Salon taidemuseon kanssa, jossa näyttely oli esillä 25.9.2021 - 9.1.2022. Salon taidemuseon näyttelystä kirjoitti Mari blogissaan Sikses kiva…

Lue lisää

Musiikkitieteen professori Eero Tarasti lienee tunnetumpi maailman tiedepiireissä kuin Suomessa. Häneen liittyy monelle outo tiedonala, semiotiikka. Muistelmiin on siis aihetta Helsingin yliopiston vuosikymmenten jälkeen. Tarasti, Eero. 2021. Moi ja soi: Muistelmia. Helsinki: Teos. 644 s. Mustanpuhuva tiiliskivi näyttää juhlalliselta. Mies kannessa hymyilee kuitenkin ystävällisesti, ja nimeke on kutsuva: Moi ja soi. Lukijan ei kuitenkaan kannata…

Lue lisää

13.10.2021

 Tämä muistiinpano hipoo snobismin huippua. Bachin Die Kunst der Fuge (BWV 1080) edellyttää avautuakseen kohtalaisia tietoja kontrapunktista. Lisäksi tuo puolitoistatuntinen teos olisi oikeastaan kuunneltava kerralla. Osat liittyvät toisiinsa. Monissa fuugissakin esiintyvä pikahurma, kuten esimerkiksi pieni G-molli (BWV 578), on poissa. Tilalla on jotain aintulaatuista. Teoksen oikeaa soitinta ei tiedetä. Urkujen lisäksi erilaisia cembaloita on käytetty, mutta…

Lue lisää

 Mantoliinilla soittaa saa. Sitä sielunsa sinhvoniaa… Panin kuvaksi säällisen version triosonaateista, soitettuna uruilla. Olen kehittänyt uuden tavan kuunnella vaativaa musiikkia. Menen olohuoneeseen ja kuuntelen kahden seinän ja oven läpi työhuoneessani soivaa soittoa. Näin on hyvä, koska yliraskas musiikki kuunneltuna isoilla stereoilla akustiikaltaan jumalaisessa olohuoneessani mielenhäiriön, joka kestää kahdesta kolmeen päivään. Olen varma, että jos onnistun kääntämään ajan…

Lue lisää

  Eikä siellä vintillä vitkasteltu. Siellä oli repäsevä meininki! Pelkään huumepoliisia. Reipas aamukahvi klo 05.00 (Lidlin tarjouksesta) ja Vivaldia. Ellei lukija ole kaltaiseni, yltäkylläisyydessä rypevä eläkeläinen, suositan riittävän kalliita kuulokkeita. Niitä käyttäen voi kuunnella, vaikka seinän takana riutuisi joku työn, levon tai sairauden takia. Sonyn vastamelut ovat mainiot, ja nyt väitetään Applen saaneen myyntiin todella hyvät nappikuulokkeet. Luulen, että…

Lue lisää

Gerda Wolfram (ed.) Union Académique Internationale Der Traktat des Akakios Chalkeopulos zum Byzantinischen Kirchengesang Gerda Wolfram (ed.) Monumenta Musicae Byzantinae Corpus Scricptorum de Re Musica Vol. VI Brepols 2020 ISBN 978-2-503-58970-1 eISBN 978-2-503-58971-8 97pp. 52 figures. https://www.brepolsonline.net/doi/pdf/10.1484/M.CSRM-EB.5.122673

Lue lisää

Orthodoxy, Music, Politics and Art in Russia and Eastern Europe Ivan Moody and Ivana Medić (eds.) University of London, Goldsmiths Centre for Russian Music Institute of Musicology SASA, Belgrade 2020, 263 p. ISBN 978-86-80639-57-4 https://dais.sanu.ac.rs/handle/123456789/10390

Lue lisää

Presented at the International Conference on Sacred Music East and West: Enlightenment & Illumination, in Prague, Czech Republic on 23-25 November 2018.

Lue lisää

Lue lisää

This article examines Michalis Adamis's composition Rodanon through the prism of the morphology of Byzantine music. This examination is conducted in a holistic and macroscopic manner, avoiding meticulous musical analysis. It was determined that the composer was well aware of the tradition of 14th-century Byzantine kalophonia and applied its specific features to the “Rodanon” project.…

Lue lisää

After the establishment of the new notation system in 1814 and the invention of music typography, a new productive period in the field of Greek Orthodox church music began. Apart from Istanbul, several urban centres of the Ottoman Empire became established as important poles for original compositional production. The common feature that characterizes all of…

Lue lisää

 Eli yli puoli vuosisataa. Teki töitä ja makasi yöt. Kuoli ja kuopattiin. Tavallisen ihmisen elämäkertoja ei kirjoiteta, ja verkossa kerrottuun on suhtauduttava suurin varauksin. Hyvä käytös ja tietosuoja ovat kantoja kaskessa. Voisin vetää kiertokäynnin muutamankin kunnan ja kaupungin hautausmaalla. Valitettavasti ”Kansallisen elämäkerraston” ja vanhan ”Uuden sukukirjan” kielenkäyttö ei tule enää kysymykseen. Erään muistaakseni 1700-luvun piispan pojasta lähteeni toteaa:”…

Lue lisää