Kyläkirjaston kuvalehdissä 6-9/1888 julkaistussa tekstissä Nuoruuden muistelmia nimimerkki J. A. B. jakoi (ainakin mukamas) 90-vuotiaan tätinsä tarinoita. Tämän isä oli ollut kruununvouti Kokkolassa tai sen läheisyydessä vuonna 1819. Kokonaisuudessa esitettyjen tietojen perusteella muistelija lienee ollut Korsholman pohjoisen kihlakunnan kruununvouti, sotakamreeri ja kollegiasessori Fredrik Basilierin ja Brita Gustava Schroderuksen tytär Karolina Fredrika (s. 1808).... päivänä moniahana, astui…

Lue lisää

Kouluaikojeni musiikinkirjoissa oli aina useita kansanlauluja. Ilman tietoa keruuajankohdasta ja -paikasta. Enempää miettimättä olen tainnut ajatella, että "kaikki" lauloivat samoja lauluja "ennen vanhaan". Mutta eihän se niin (kai) mennyt.Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisi vuonna 1849 H. A. Reinholmin (1819–1883) toimittaman kokoelman Suomen kansan laulantoja, jossa on 50 kansanlaulu- ja runosävelmää sanoineen. Joissain lauluissa on merkittynä keräyspaikka,…

Lue lisää

Tutkijan työ on yksinäistä puurtamista, eikä kukaan toinen pysty sitä täysin ymmärtämään. ”Totta vai tarua?”, kysyttiin valtakunnan suurilevikkisimmässä lehdessä elokuussa (Laari 2020). ”Yksinhän sitä työtä tehdessään on”, vastasi eräs haastateltava ja jatkoi: ”Ei tätä työtä oikein muuten voi tehdä. Jaoin aiemmin työhuoneen viiden muun ihmisen kanssa, muttei se minun kohdallani toiminut.” Koronavirus ei ollut näiden…

Lue lisää

Artikeln behandlar återskapandet av Fredrik Pacius duo för violin och piano från 1872. Verket är en tidigare ouppmärksammad komposition som är baserad på förspelet till Pacius opera Kung Karls jagt från 1852. Materialet till duon är ofullständigt och består av en pianostämma där violinstämman endast är inskriven i på vissa ställen. En noggrann jämförelse av…

Lue lisää

Artikkelissa esitellään taiteellisen tohtorintutkinnon kirjallisen lopputyön pohjalta Leevi Madetojan ensimmäisen sinfonian F-duuri op. 29 (1916) käsikirjoituslähteet ja nostetaan niistä esiin joitakin kapellimestarille tärkeitä seikkoja. Sen lisäksi teoksesta olevia äänitteitä vertaillaan keskenään lähinnä tempon käsittelyn näkökulmasta. Kirjoittaja analysoi ja kommentoi myös kahta omaa esitystään tästä sinfoniasta ja kuvaa niihin johtanutta valmistautumista. Näkökulmien monipuolistamiseksi mukaan on otettu kahden…

Lue lisää

Riikka Siltanen kohdistaa lectio praecursoriassaan huomiota urkuri, kapellimestari, säveltäjä ja yliopisto-opettaja Richard Faltinin (1835–1918) monipuoliseen ja pitkäaikaiseen toimintaan Suomen musiikkielämän keskeisenä toimijana ja sen infrastruktuurin rakentajana. Hänen väitöskirjansa sekä korjaa että täydentää käsitystä Danzigissa syntyneen ja Leipzigissä erinomaisen musiikkikoulutuksen saaneen Faltinin toiminnan erityispiirteistä, laaja-alaisuudesta  ja merkityksestä suomalaisen taidemusiikkikulttuurin kehittymiselle.

Lue lisää

Lena von Bonsdorffin kirjoittama biografia Martin Wegeliuksesta on suomennettu ja julkaistu vuonna 2019 nimellä Herkulesta odottaessa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulun julkaisusarjassa. Wegelius tunnetaan erityisesti Helsingin musiikkiopiston perustajana ja Jean Sibeliuksen ensimmäisenä sävellysopettajana. Elämäkerta laajentaa käsitystä kohdehenkilönsä monipuolisesta toiminnasta ja hänen aatemaailmastaan. Von Bonsdorff tuo esiin uutteran ja periaatteellisen ihmisen, joka halusi edistää kotimaisen taiteen syntymistä ja…

Lue lisää

Artikkeli käsittelee sopraano Aulikki Rautawaaran (1906–1990) Sibelius-ohjelmistoa hänen 30 vuotta kestäneen konserttiuransa varrella. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Sibeliuksen laulujen esittämiskäytännöistä ja valottaa kyseisen ajan musiikkielämää uudesta näkökulmasta. Pääasiallisina aineistoina ovat konserttiohjelmat ja sanomalehtiartikkelit. Näitä arkistoaineistoja täydentävät nuotit ja äänitteet. Empaattinen ja kriittinen lähestymistapa nojautuu kulttuurihistorialliseen elämäkertatutkimukseen ja laventuu soivien aineistojen osalta laulamiseen ja kuunteluun.…

Lue lisää

Perjantaina Kari Laitinen puolusti väitöskirjaansa Piipareita, klarinetinpuhaltajia ja musikantteja : Sotilassoittajat Suomessa Ruotsin ajan lopulla. Väitöskirjatutkimukseni kannalta työ kiinnosti 1700-luvun kulttuurin kannalta, mutta avattuani kirjan huomasin sen yhteyden sukututkimukseeni. Juuriini ei kuulu 1700-luvun lopun suomalaisia sotilassoittajia, joista tutkimuksessa olisi ollut eniten tietoa. Mutta Laitinen on lukuihin 2 ja 3 koonnut käyttökelpoisen paketin aiemmasta ajasta.Tästä lähdin…

Lue lisää

Lue lisää

The Glossary contains entries on most of the genres of Eastern Orthodox hymnography that are mentioned in the article by E. Kolyada “The Genre System of Early Russian Hymnography: the Main Stages and Principles of Its Formation” published in JISOCM, vol. 3. As an addendum to the article it gives the reader the key for…

Lue lisää

Lue lisää

Considering that so very little information about Russia’s late Mediaeval musical culture is available in English translation, it is the author’s intention to present a brief overview of the middle to late periods of Znamenny Chant and the “New Repertoires”. In the absence of such materials in English, foreign music students are at a great…

Lue lisää

The four ordinary chants (Gloria, Credo, Sanctus and Agnus Dei) that appear with Greek texts in Western manuscripts from the ninth century onwards and have come to been known as “Missa graeca”, still constitute one of the great mysteries in medieval liturgical chant. There are numerous hypotheses regarding the intent and use of these chants:…

Lue lisää

The panorama of the Orthodox Churches in Sicily today is particularly relevant. Among the choirs present in Sicily, an important role has been taken by the choir of the church of St Alessandro of Comana (Moscow Patriarchate) in Palermo. The cooperation between the regent, Irina Nedoshivkina Nicotra, and the author of this abstract has given…

Lue lisää

During the course of my continuing research into the music of Serbia, it was drawn to my attention by my friend and colleague Professor Bogdan Djaković that there were, in a certain choral archive in Belgrade, a number of adaptations of 16th-century Latin motets, with adaptations of the texts in Slavonic. Though intrigued, I was unable…

Lue lisää

My paper explores the hypothetical work of a musicologist of the future interested in church music sung in Bucharest in 2019. What evidence would such an musicologist find in manuscripts and printed books in order to reconstruct the repertoire chanted? What would he think about the repertories in use? What would he be likely to…

Lue lisää

Research on contemporary Orthodox church music has shown that there is a number of specific Orthodox chant traditions in Lithuania, which differ from the general model of Orthodox chanting in the country. Musical tradition is a quite rare term in ecclesiastical music research, and thus the author presents her perception of the term of Orthodox liturgical chant tradition in the context of her particular study. There are several specific liturgical…

Lue lisää

The spiritual symbology of liturgical phenomena have been the subject of several classic commentaries in the Byzantine patristic tradition, as well as of several modern scholarly studies. However, research on the senses, materiality and their effects on the liturgical experience is still in its early stages. Beyond the aesthetic wonder these phenomena aroused, they could…

Lue lisää

The period of the fourteenth and fifteenth centuries is extremely rich in the compilation of different traditions in the field of Balkan Orthodox music. One of the reasons for that might be attributed to the spread of the revised liturgical ordo of Jerusalem. Along with this ordo came the revival of hesychasm, a movement for…

Lue lisää