Vain elämää on muodostunut yhteisölliseksi itkemisen käytännöksi 2010-luvun Suomessa.  Sarjassa ja sen äärellä itkeminen linkittyy tältä kannalta mielessäni melko suoraan karjalaiseen itkuvirsiperinteeseen – yllätys yllätys – itkututkija kun olen.   Taas viime syksynä sadat tuhannet suomalaiset liikuttuivat perjantai-iltaisin televisioruutujen ääressä populaarimusiikin tähtien kanssa. Kyynelet kirposivat milloin onnesta, milloin myötätunnosta, milloin omien surullisten muistojen pulpahtaessa mielen…

Lue lisää

Suomiräpin yksi kantavista teemoista, paikallisuus, kuuluu räppäreiden sanoituksissa ja vilahtelee musiikkivideoilla. 1980-luvulla Suomeen rantautunut räp on noussut pienistä piireistä soittolistojen suosikkigenreksi. Miten keskiluokkaisen Espoon mielikuvat valjastetaan käyttöön usein vastarinnasta energiaa saavassa musiikissa? Miten esityksissä rakennetaan kotiseutua ja keiden ääni siinä kuuluu? The post Suomiräpin tarinoita espoolaislähiöistä appeared first on AntroBlogi.

Lue lisää

Ei liene tarpeen painottaa, kuinka poikkeuksellinen vuosi 2020 on ollut. Maailmanlaajuinen koronapandemia ei ainakaan tätä kirjoittaessamme näytä olevan nopeasti ohitse, vaikka uutiset rokotteiden kehittämisestä luovatkin toivoa viruksen taltuttamisesta. Pandemiatilanne on vaikuttanut tietysti monella tapaa tutkijan käytännön työhön ja työskentelyedellytyksiin – ei siis ihme, että se on kuin varkain mainittu myös Musiikin jokaisessa numerossa tänä vuonna.…

Lue lisää

Muusikoita on aina ollut paljon vapaamuurarien jäseninä. Joskus salaperäiseksikin kutsutussa veljeskunnassa musiikin ammattilaiset ovat päässeet tutustumaan muun kulttuurielämän, talouden ja politiikan keskeisiin vaikuttajiin. Mitä vapaamuurareihin liittyminen merkitsi suomalaissyntyiselle säveltäjä-klarinetisti Bernhard Crusellille 1790-luvun Ruotsissa? Millä tavoin jäsenyys heijastui hänen ammatilliseen toimintaansa tai sävellyksiinsä? Vapaamuurariuden tutkimus on viime vuosina noussut esiin muun esoteria-kiinnostuksen myötä. Ruotsin ajan vapaamuurariutta…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan musiikin kuuntelua osana ruumiillista ja moniaistista yhteyttä ympäröivään maailmaan. Keskiössä ovat musiikin aineellisuus ja aineettomuus, moniaistisen ja aistienvälisen informaation lähteenä toimivat alustat sekä median käyttö. Metodologisesti tutkimus rakentuu aistielämäkerran, aistielämäkerrallisen kävelyn ja kuuntelukävelyn käsitteille. Artikkelin kysymykset liittyvät aistimelliseen käänteeseen ja samalla asetetaan käänne vuoropuheluun äänentutkimuksen, äänimaisemantutkimuksen ja ääniantropologian metodologisten lähestymistapojen kanssa. Lähestymistapoja valotetaan eri tutkimusten yhteydessä kerätyllä empiirisellä aineistolla.  

Lue lisää

Kari Laitinen väitteli 11.9.2020 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta Piipareita, klarinetinpuhaltajia ja musikantteja – Sotilassoittajat Suomessa Ruotsin ajan lopulla. Kirjoitus perustuu hänen Lectio praecursoria -luentoonsa.

Lue lisää

Artikkeli pohjautuu Inkeri Jaakkolan Lectio praecursoria -luentoon, joka pidettiin väitöskirjan tarkastustilaisuudessa Taideyliopistossa 26.9.2020.

Lue lisää

Puheenvuoro perustuu väljästi niihin lausuntoihin, jotka Matti Huttunen laati Riikka Siltasen väitöskirjaan ”För gedigen musik”: Richard Faltin Suomen musiikkielämän rakentajana sekä kesäkuussa 2020 itse väitöstilaisuudessa käytyyn keskusteluun. Tarkastelu kiteytyy kolmeen näkökulmaan: Faltinin kokema unohdus Suomen musiikin historiassa, kontekstit, joihin hänet voidaan sijoittaa sekä hänelle tärkeän ”kunnollisen” musiikin ihanne.

Lue lisää

Kirja-arvostelu: Tommi Uschanov 2020: Kuinka musiikkia käytetään. Helsinki: Teos. 208 sivua.

Lue lisää

During the era of late antiquity (fourth through seventh centuries AD), as part of the early Byzantine Empire yet with distinctive articulation, Syriac Christians fashioned a liturgical tradition performed through a brilliant array of sung poetry, crafted by the likes of St. Ephrem the Syrian (d. 373) and St. Jacob of Sarug (d. 521). While…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

This practical paper aims to give conductors some specific and immediately applicable techniques to increase tone quality in a choir. Specific focus is placed on a kinesthetic approach to sound building and how it can be applied to the rehearsal process to enhance choral technique. A traditional approach to conducting is melded with the kinesthetic…

Lue lisää

This paper explores the spiritual dimension of choir directing – how personal prayer and spiritual growth impact the work of choir directors.

Lue lisää

The book The New Leimonarion was published in Venice in 1819. It contains martyrdoms, old and new, and narratives of the lives of saints. New services dedicated to the New Martyrs on Chios island were added in the Neon Leimonarion by St Nikiforos of Chios. These services do not belong to the official texts of…

Lue lisää

The current panorama of Orthodox Chants in Portuguese communities relies on a multi-linguistic (Slavic, Greek, English, Portuguese) and multi-alphabetical (Cyrillic, Greek, Latin) repertoire often assembled through an amalgamation of annotated photocopies (sometimes of poor quality) or manuscripts with different handwritings. We aim for the preparation and publication of a set of scores, with texts in…

Lue lisää

Since April 2001, Eastern Orthodox Christian music has been an important presence in the concert life of Portugal. Also in 2001, the first ensemble to perform this kind of music in Portugal was founded, Pravoslava. Since then, a number of choirs of international renown from different countries, such as the Bulgarian ensemble Ioann Koukouzelis, the…

Lue lisää

This is a pioneering project with the objectives of creating an overall panorama of the expressions of Orthodox chant in Portugal, in a plurality of contexts, and of establishing specific strategies for future projects. In this first phase, this is carried out through research into the historical, patrological, iconographical, sociological, stylistic and performance aspects; through…

Lue lisää