Karhulan kylänraittia maaliskuussa 2007. Lähimpänä Tohnan navetan pääty. Kuva: Iina Wahlström, Suomen maatalousmuseo Sarka. Ennen länsisuomalaiset maatilat sijaitsivat tiiviisti rakennetuissa ryhmäkylissä, niinhän meille on koulun historiankirjoista asti kerrottu. Mutta mitä se tarkoittaa? Osaammeko kuvitella kylän sellaisena, kuin se oli vaikkapa 250 vuotta sitten? Maatilojen rakentamisen ja rakennuskannan muuttumista 1700- ja 1800-luvuilla tutkinut ruotsalainen Göran Ulväng…

Lue lisää

Suomen suurin kaupunki imi 1800-luvun alussa väkeä ympäri maan ja aina Ruotsista, Saksasta, Tanskasta, Itävallasta, Italiasta ja Venäjältä asti. Lovisa Herlin oli Perniössä vuonna 1798 syntynyt talonpoikaisnainen. Monen kansanihmisen tavoin palvelijan työ vei hänet ensi kertaa suureen kaupunkiin, tässä tapauksessa Suomen suurimpaan kaupunkiin Turkuun. Turussa Herlin palveli niin venäläisiä, baltiansaksalaisia kuin suomalaisiakin isäntiä ja emäntiä.…

Lue lisää

Kviik! Kviik! Kuuletteko tuon äänen? Se tulee suuren saarnen varjosta, missä ruoho on korkeaa ja herkullista. On kesä 1897 Viipurinlahden rannalla Säkkijärvellä. Siellä Hugo Simbergin lapsuudenperhe on viettänyt kesiään Niemenlautan tilalla jo vuosikymmeniä. Nyt Simberg on 24-vuotias aloitteleva taiteilija ja innokas valokuvaaja. Niemenlautassa otetuissa kuvissa näkyy hänen perhettään ja tuttujaan kesänvietossa, niin tässäkin lasinegatiiville kuvatussa…

Lue lisää

Romaaneilla, jotka ainakin osaksi käsittelevät historiallisia tapahtumia, on usein katsottu olevan dokumenttiarvoa myös historiantutkimuksen parissa. Hyvänä esimerkkinä tästä toimivat 1800-luvun maaseutuyhteisöjen toiminta- ja ajattelutapojen kuvaus osana teosta. Monet historialliset romaanit perustuvatkin kirjoittajan tekemään tutkimustyöhön ja historiallisten taustojen selvitystyöhön. Kaunokirjallisen romaanin perimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin tarjota lukijoille nautittava lukukokemus. Saavuttaakseen tämän tavoitteen kirjailijan, toisin kuin historiantutkijan,…

Lue lisää

Köyhien perheiden lapset saivat yleensä vain haaveilla lahjoista. Joulupöydän antimet olivat myös vaatimattomia ja niitä yritettiin täydentää kerjuun ja naapuriavun turvin. Vuonna 1911 lähetetyssä postikortissa lapset poimivat pukin rikkinäisestä säkistä putoilevia herkkuja. Kuva: Postimuseon kokoelmat, korttikokoelma. Joka vuosi se tuntuu tulevan kauppoihin yhä aikaisemmin. Joulu nimittäin. Tänä syksynä tuskin puiden lehdetkään olivat vielä ehtineet kellastua,…

Lue lisää

Historiska romaner samlar stora läsekretsar och fascinerar med sina människonära perspektiv på historien. De gör historien levande och för ofta fram underrepresenterade grupper och erfarenheter som traditionellt har getts mindre uppmärksamhet inom historievetenskaplig forskning. Romanerna inbjuder till fantiserande om människors känslor och tankevärldar i gångna tider, i gränslandet mellan fakta och fiktion. Denna sfär av…

Lue lisää

Helsingin Vanha ylioppilastalo vallattiin näyttävästi marraskuussa 1968. Tuntematon kuvaaja, Hufvudstadsbladet 25/26.11.1968, Wikimedia Commons. Viime syyskuussa opiskelijoiden Helsingissä, Turussa ja eräillä muilla korkeakoulukampuksilla toteuttamat yliopiston ”valtaukset” saivat runsaasti palstatilaa. Mielenilmauksilla vastustettiin maan hallituksen kaavailemia heikennyksiä opiskelijoiden toimeentuloon. Yliopistorakennusten valtaukset seurasivat etäisesti 1960-luvun lopun levottomina vuosina kärjistyneen opiskelijaradikalismin mallia. Suomessa tämä kulminoitui Helsingin Vanhan ylioppilastalon valtaukseen marraskuussa…

Lue lisää

Välgörenhetskonserter har varit ett betydande sätt att arrangera stöd för olika människor både i historien och i nutiden. Dessa konserter betraktas vanligen som osjälviskt bistånd till nödställda, men syftet med dessa konserter har inte bara varit att stödja utan också att förmedla samhälleliga budskap. Ett belysande exempel på konserternas samhälleliga betydelse är de konserter som…

Lue lisää

Järjestyspoliisi pidättää naisen kommunistien järjestämän punaisen päivän mielenosoituksen aikana elokuussa 1929. Museokeskus. Aloitin väitöskirjani kirjoittamisen keskeltä – suomalaisten valtiolliselle poliisille (Etsivä Keskuspoliisi / Valtiollinen poliisi) tekemistä ilmiannoista. Ilmiannoissa minua kiehtoi se, että kansalaiset turvautuivat ilmiantamiseen kommunisminvastaista taistelua moninaisemmista syistä maailmansotien välisessä Suomessa. Vaikka valtiollinen poliisi tiedosti ilmiantamisen kytkeytyvän toisinaan henkilökohtaisten riitojen ratkaisemiseen tai liialliseen mielikuvitukseen,…

Lue lisää