Suomi siirtyi uudelle rahapeliaikakaudelle, kun ensimmäinen lottoarvonta televisioitiin 3. tammikuuta 1971. Lotosta tuli nopeasti suomalainen suosikkipeli, ja suomalaiset kokoontuivat seuraamaan ja jännittämään television lottoarvontoja. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, miten lotto näyttäytyi julkisuudessa ennen kuin Veikkaustoimisto aloitti lottopelin järjestämisen Suomessa. Lotto oli nimittäin olemassa kuvitteellisena, todennäköisesti jossain vaiheessa leviävänä ilmiönä ainakin 15 vuotta ennen…

Lue lisää

”Uusi urheilu on Parisissa tullut muotiin, veikeä ja lapsellisen siro leikki, joka varmaan vielä on ulottava voittokulkunsa Ranskan rajoja ulommaksi. Kahden kepin väliin kiinnitetyn nauhan avulla lennätetään selluloidi-kiekko korkealle yläilmoihin. Siinä koko huvi. Ensin se oli lapsimaailman ihastus, nyt jo aika-ihmisetkin ahkerasti sitä harrastavat. Pelin nimi on Diabolo.” (Uusi Suometar 19.7.1907.) Loppukesästä ja alkusyksystä 1907…

Lue lisää

Olen aiemmin kirjoittanut, että uutuuspelin kutsuminen ”kärpäseksi” tai maailmanmenestykseksi olivat tapoja, joilla pelejä yritettiin myydä kuluttajalle. Pelit saattoivat olla menestyksiä, mutta niistä ei ollenkaan aina tullut samanlaisia suosikkeja kuin vaikkapa koronapelistä. Uutuuspelien mainoksissa ei yleensä viitattu aiempiin menestyksiin, mutta lehtikirjoituksissa saatettiin kytkeä uutuudet muoti-ilmiöiden sarjaan. Joitakin tällaisia suosikkeja tai suosikeiksi väitettyjä pelejä ilmestyi 1930-luvun lopulla.…

Lue lisää

Olen kirjoittanut aiemmin useista sotienvälisen ajan ”pelikuumeista” eli pelejä koskeneista muodeista. Niillä on ollut eroja ja vaihtelevia elinkaaria, mutta myös yhtymäkohtia. Ainakin yksi sotienvälisen ajan pelikuume on vielä käsittelemättä, nimittäin Mahjong-kuume, mutta se oli Suomessa laimea verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Iltalehti kirjoitti 11.12.1924 Walesin prinssi Edwardista, Iso-Britannian kruununperillisestä, joka oli edellisenä kesänä täyttänyt 30 vuotta. Iltalehti…

Lue lisää

Sota-aiheiset lauta- ja korttipelit muodostivat urheilupelien ja opetuspelien ohella selkeimmin oman ryhmänsä. Niitä tosin julkaistiin enemmän sota-aikana tai välittömästi sen jälkeen kuin rauhanaikana. Niinpä 1920–1930-luvuilla Suomessa ilmestyi vain joitakin sotaan liittyneitä pelejä. Sotapelijulkaisujen määrä oli moninkertainen ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana. Sota-aiheiset pelit voi karkeasti jakaa kolmeen perustyyppiin sisältönsä perusteella. Jotkut niistä käsittelivät vanhoja historiallisia…

Lue lisää

Nimimerkki ”Thoracoplast” kirjoitti Tuberkuloosi-lehdessä 1/1935 parantolapotilaiden vapaa-ajan vietosta varsinaisten hoitojen ulkopuolella. Potilaille järjestettiin esimerkiksi luentoja, ja parantolakirjastoista löytyi lueskeltavaa ja apua itseopiskeluun. Niidenkin jälkeen jäi vapaa-aikaa seurapelien pelaamiseen, joka ”Troracoplastin” mukaan oli harrasteena ”paljoa parempi kuin veltto tarkoitukseton maleksiminen, johon helppo, huoleton parantolaelämä monen laiskan ja mukavuuttarakastavan luonteen voi johtaa.” Kirjoittajan mukaan seurapeleillä oli tärkeä…

Lue lisää

Orivesi-lehden näytenumerossa 17.10.1929 nimimerkki ”Talvikki” kirjoitti ajanvietteistä. Hän kuvaili, miten syksyn tultua ihmiset ovat jättäneet ”toimensa ja puuhailunsa ulkosalla” ja vetäytyneet seinien suojaan talviseen aherteluun. Työn vastapainoksi kaivattiin kuitenkin muutakin, koska Talvikin mukaan varsinkaan nuorille työ harvoin tuottaa ”viihdytystä ja onnea”, joten nuoret lähtevät ”huvittelemaan ja etsimään nautintoa”.  Kirjoittajan mukaan mainittavimmat huvituksista olivat ”tanssi, juopottelu…

Lue lisää

Olen aiemmissa kirjoituksissa käsitellyt jo monia suomalaisia pelijulkaisijoita ja pelivalmistajia. Tässä kirjoituksessa esittelen kaksi jo aiemmin lyhyesti mainitsemaani yritystä, Pohjoismaiden Paperikomppanian ja Kustannusosakeyhtiö Tarun, jotka molemmat julkaisivat joitakin lauta- ja korttipelejä sotienvälisenä aikana. Molemmille pelit olivat yksi tuoteryhmä laajemmassa liiketoiminnassa. Pohjoismaiden Paperikomppania Nordiska Papperskompaniet Ab – Oy Pohjoismaiden Paperikomppania perustettiin 1919 (Registertigning för varumärken 1919).…

Lue lisää

Monien lauta- ja korttipelien keskeisiä markkinointiväitteitä oli hauskuuden ja viihdyttävyyden lisäksi niiden opettavaisuus ja sivistävyys. Pelejä myytiin perusteilla, että lisäävät erityisesti lasten tietoja ja osaamista ja kehittävät jopa haluttuja luonteenpiirteitä, kuten keskittymiskykyä. Aiemmin olen esitellyt jo muun muassa vuonna 1918 julkaistun Elintarvepelin, ja tässä kirjoituksessa käsittelen joitakin muita sotienvälisenä aikana ilmestyneitä opetuksellisia pelejä. Aina peleistä…

Lue lisää

Pitkästä aikaa kirjoitustouhujen lomassa rauhoittelin hermojani pelaamalla maastopaloista kärsineen Australian hyväksi myydystä pelibundlesta saamaani Void Bastardsia, jota olin Steamissa ihmetellyt aiemminkin ja laittanut toivelistalleni. 3D-räiskintää avaruudessa! Ja autoin Australiaa! Kivaa!Void BastardsVoid Bastards!Jokseenkin profaani nimi ja alkuvalikon piirrostyyli heittävät pelaajan hyvin tunnelmaan. Pelin alussa avaruusalukselle hyökätään ja se menee rikki. Pelaajan, rangaistusvangin, on setvittävä tutoriaalissa avaruusaluksen…

Lue lisää

Mielipidepalstat, etsintäkuulutukset, Suosikin Bees and Honey... Siinä vain pari esimerkkiä, millainen oli 90-luvun sosiaalinen media. Lehtien sivuilta on löytynyt kaikenlaisia ihmisten välisten kommunikaation areenoita niin kauan, kuin lehtiäkin on ollut olemassa. Esimerkiksi jo 1900-luvun alussa sanomalehtien palstoilla haettiin puolisoa, kerrottiin mielipiteitä ja tehtiin kauppaa.Nyt kuitenkin nimenomaan ysärille! Tuolloin palstoilla oli omia muotejaan, joista yksi oli…

Lue lisää