Kuluneen vuoden aikana olen perehtynyt parikkalalaisen papin Anton Ulrik Rönnholmin elämään. Parikkalassa vaikutti 1800-luvulla toinenkin mielenkiintoinen pappi, Clas Collan. Collan syntyi 8.2.1816 Iisalmessa, jossa hänen isänsä Pehr Johan Collan (1777-1833), Rantasalmen kappalaisen poika, toimi kirkkoherrana. Collanin äiti oli Elisabeth Kristina (Lisette) Crohns (1791-1833), joka oli Kiteen nimismiehen tytär. Pehr Johan Collan toimi Iisalmen virkaatekevänä kirkkoherrana…

Lue lisää

KA. Charta öfver Stapel Staden ÅboTurun ruotsalaisessa seurakunnassa kastettiin vuosina 1767-1785 puoli tusinaa nuppineulamaakari Erik Johan Skotten ja vaimonsa Anna Lillgrenin lasta. Näistä nuorimpiin kuului 19.12.1778 syntynyt Catharina Sophia. Sanomalehti-ilmoituksista näkyy, että perhe asui Uudenmaankadulla ja kerran mainitaan jopa numero 60 (ÅT 17.7.1797), joka suomalaisen rippikirjan avulla kääntyy tontiksi 233. Catharina Sophia menetti äitinsä joulukuun lopussa 1806…

Lue lisää

Kun toissapäivänä näin vyborg.go:n Instagram -tilillä videoklipin isosta tulipalosta Pietarissa Nevski Manufakture -rakennuksessa, soitti joku tässä rakennuskompleksin nimessä kelloja. Myöhemmin myös YLE uutisoi palosta. Venäläisillä uutissivuistoilla kerrottiin, että kyseessä oli James Thorntonin vuonna 1841 rakennuttama villatehdas, jossa valmistettiin verkaa ja muita villakankaita Yorkshiresta tuodusta villasta. Katsottuani läpi omia muistiinpanojani Hackman & Co:n arkistomateriaalista huomasin, että…

Lue lisää

Hiljakkoin Turun museokeskuksen tutkija arvuutteli Facebookissa mikä mahtaa olla punaisen, mustapilkullisen peltirasian tausta. Sittemmin aiheesta tuli postaus myös Kaponieeri-blogiin. Paljastui, että kyseinen rasia oli venäläinen 1800-luvun lopun esine, joka oli alun perin palvellut suklaatehtailija George Bormanin tehtaan makeisrasia. Suklaa on eräs niistä materiaalisen kulttuurin ulottuvuuksista, joihin olen törmännyt aiemmin tutkimuksissani. Suklaan ystävänä on myös aina yhtä…

Lue lisää

Mika Vehmas, Jussipekka Luukkonen, Kimmo Laine ja Elias Peltonen Suomalaista Pietaria etsimässä Leninin patsas Suomen asemalla.Asema sijaitsee alueella, jossa asuiennen paljon Pietarin suomalaisia.Ryhmämme sai tehtäväkseen tutkia Pietarin suomalaisuutta ja siihen liittyviä tulkintoja. Käytännössä käsitimme tämän tutustumisena erityisesti Pietarin suomalaisuuden historiaan. Mistä sitten lähteä etsimään nykypäivän suomalaista Pietaria - ja onko sitä edes olemassa? Nykyisin suomalaista…

Lue lisää

Katariina Saarinen, Annina Pihlajamäki, Joona Lehto ja Jan-Peter Gustafsson Pietarhovi Pietarhovin sisäänkäyntiPietarin matkamme viidentenä päivänä pääsimme tutustumaan Pietarhoviin, kuninkaallisten hulppeaan kesäasuntoon, johon ryhmämme oli tutustunut jo etukäteen sen historian ja siitä tehtyjen tulkintojen kautta. Berlitzin Pietari-matkaoppaan mukaan Pietarhovin vierailija kokee rakennusten ja puistojen henkeäsalpaavan kauneuden ja restauroijien hämmästyttävän kädenjäljen. Käytyämme paikan päällä voi todeta, että…

Lue lisää

Elli Laine, Merilla Kivineva ja Tuija KauhanenSmolnan instituutti: Tyttökoulusta vallankumouksen keskukseksiSmolnan rakennuksen edessä komeilee Leninin patsas. Smolnaa on kuvattu vallankumouksen hermokeskukseksi. Viikon mittaisella reissullamme Pietariin maaliskuussa 2016 ehdimme vierailla mitä moninaisimmissa kohteissa, aina museoista luostareihin. Kolmihenkisen ryhmämme tehtäväksi tuli kartoittaa yhden vierailukohteen, Smolnan instituutin, historiaa ja siihen liittyviä erilaisia tulkintoja. Ennestään Pietarin nähtävyyksistä meille olivat…

Lue lisää

JOHDANTO Historian opetuksessa - erityisesti yliopistossa - lähdetään aivan liian harvoin laitoksen seinien ulkopuolelle. Opetus tapahtuu hyvin pitkälti luento- ja seminaarisaleissa, vaikka välillä voisi tehdä ihan hyvää katsoa seinien ulkopuolelle ja viedä opetus sinne missä tapahtuu ja missä on lähdeaineistoa.Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitos on jo pidempään viritellyt yhteistyöstä pietarilaisen Higher School of Economicsin…

Lue lisää