Julkaisuseuranta
Ennen ja nyt tarttuu vuoden tauon jälkeen perinneaiheeseensa, Ranskan suuresta vallankumouksesta aina esimmäisen maailmansodan loppuun ulottuvaan pitkään 1800-lukuun. Kuten aiemminkin, numero sai alkunsa 1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssista, joka järjestettiin tällä kertaa Oulun yliopistossa 24.–25.1.2019. Kaikki artikkelit perustuvat siellä pidettyihin esitelmiin. Liikkeessä ovat sekä tieto ja taidot monissa muodoissaan että niiden levittäjät ja vastaanottajat.
15.12.2017
Siinä missä viime numerossa painopiste oli enimmäkseen taloudellisissa ja sosiopolittisissa näkökulmissa pitkään 1800-lukuun, tällä kertaa suurennuslasin alla on kulttuuri kaikessa monimuotoisuudessaan. Laaja kirjo pätee myös lähteisiin ja tutkimusmenetelmiin, joten voisiko tämänvuotista 1800-luku-kokonaisuutta tyylikkäämmin päättää? Kaikki artikkelit ovat 1800-luvun tutkimuksen verkoston yhdeksännen vuosikonferenssin esitelmien pohjalta syntyneitä.
15.12.2017
Tässä artikkelissa arvioimme Kangasniemen Suurolasta löytynyttä esineistöä sekä määrän että laadun näkökulmista. Selvitämme myös sitä, kenen tai minkä sosiaalisen ryhmän käytössä esineet ovat olleet ja minkälaisiin laajempiin konteksteihin löydöt voi kytkeä? Mitä ne kertovat muodista, varallisuudesta ja tilan asukkaista, ja minkälaisena 1800-luvun maaseututilan arki näyttäytyy peltolöytöjen valossa?
Musiikki oli keskeisessä roolissa amerikansuomalaisissa siirtolaisyhteisöissä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Suomalaiset siirtolaiset painattivat omat laulukirjansa, joista ehkä kiinnostavimmat julkaistiin Industrial Workers of the World -ammattiyhdistyksen jäsenten toimesta. Artikkelissa käsitellään suomalaisten ”tuplajuulaisten” - kuten liikkeen jäseniä suomalaisyhteisöissä nimitettiin - ensimmäistä laulukirjaa Proletaarilauluja, joka julkaistiin vuonna 1918. Kirjan sisältö noudatteli liikkeen radikaalia anarko-syndikalistista linjaa.
Jälleen on se aika vuodesta, kun 1800-luku valtaa Ennen ja nyt -lehden etusivun. Perinteiseen tapaan lähtösysäyksenä toimi 1800-luvun tutkimuksen verkoston tammikuinen, järjestyksessään yhdeksäs, vuosikonferenssi, joka järjestettiin tällä kertaa Jyväskylässä. Kattoteemaksi oli valikoitunut ”Materiaalinen kulttuuri ja kulttuurin materiaalisuus pitkällä 1800-luvulla”, mikä viestittää siitä voimasta, jolla materiaalisuus kaikissa muodoissaan on lyönyt läpi tutkimuskohteena viime aikoina.
29.9.2017
Artikkeli käsittelee Kainuun kruununmetsätorpparien elinkeinoja ja toimeentuloa. Torpparien toimeentulo perustui maanviljelyn ohella erilaisista sivuansioista saatuihin tuloihin. Kruununmetsätorpparit tarjosivat työvoimaa raaka-aineen tuotantoon syrjäseuduilla ja mahdollistivat siten osaltaan teollistumiskehityksen.
29.9.2017
1800-luvun tutkimuksen verkosto järjesti tammikuun lopussa Jyväskylässä jo yhdeksännen vuosikonferenssinsa teemalla ”Materiaalinen kulttuuri ja kulttuurin materiaalisuus pitkällä 1800-luvulla”. Konferenssin avaussanoista vastanneen Jyväskylän historian ja etnologian laitoksen yliopistotutkija Piia Einosen mukaan tämänvuotisen areenan valinta oli erityisen osuva, koska Jyväskylässä tehdään paljon 1800-lukua koskevaa tutkimusta ja myös yliopiston kampus on suurelta osin peräisin kyseiseltä vuosisadalta.