Julkaisuseuranta
Elina Salmela ”Miten kivikauden ihmisten DNA on voitu selvittää? Jos olisi voitu niin miten DNA-tunnisteista olisi voitu selvittää ihmisen piirteitä?” Näin kyseli anonyymi kommentoija Vantaan Sanomien keskusteluketjussa tammikuussa 2024. Muinaisista ihmisistä on todellakin mahdollista eristää perimäainesta eli DNA:ta nykyaikaisilla laboratoriomenetelmillä: Svante Pääbolle myönnettiin siitä hyvästä Nobelin palkinto vuonna 2022. Perimä vaikuttaa moniin ihmisen ominaisuuksiin – toisiin…
Janne Soisalo, Teemu Väisänen & Katja Hippeläinen Wellamo-opisto on järjestänyt vuosina 2022–2023 arkeologisia yleisökaivauksia, joiden tavoitteena on ollut tutkia kivikautista Kyynäröjärven kankaan asuinpaikkaa Padasjoella. Vesireittien varrella oleva asuinpaikka on houkutellut leiriytymään jo tuhansien vuosien ajan jättäen jälkeensä monipuolisen löytöaineiston aina tyypillisen kampakeramiikan ajoista rautakauteen asti. Sijainti ja tutkimushistoria Kyynäröjärven kankaan asuinpaikka sijaitsee Padasjoen kunnan luoteisosassa…
Timo Salminen Aarne Michaël Tallgren (1885–1945) johti ensimmäiset omat kaivauksensa ja muutkin kenttätyönsä kesällä 1906. Kaivaukset olivat Harjavallassa, Köyliössä ja Uskelassa.[i] Viimeisen kerran hän kaivoi kesällä 1932 kotipitäjässään Maariassa. Vuosien 1906–1919 kotimaiset kenttätyöt olivat Muinaistieteellisen toimikunnan virkatöitä, eikä Tallgren voinut mainittavasti vaikuttaa kohteiden valintaan. Suurempi vapaus hänellä oli professorina Tartossa 1920–1923 ja Helsingissä 1923 jälkeen,…
Osa 8: Verkostoitunut pronssikausiMaanviljely alkaa pronssikaudella Pronssikauden alussa 1500 eaa. asutus oli Suomessa hajanaista. Rannikon asukkaat kasvattivat karjaa ja viljelivät maata, mutta sisämaan väestö eli edelleen kivikautiseen tapaan keräilemällä, metsästämällä ja kalastamalla. Satakunnasta löytyneet kotieläinten luut todistavat, että kivikaudella Suomeen tuotujen lampaiden ja vuohien lisäksi pronssikaudella rannikon asukkaat pitivät jo nautoja ja hevosia. Vaikka pronssikauden…
Työryhmän kanssa kirjoittamani Suomen esi- ja varhaishistoriaa käsittelevä lukion historian oppikirja Areena 5 oli käsikirjoituksen osalta jo valmis, kun kustantaja perui sen julkaisemisen. Kirja olisi tarjonnut oppikirjoista ajantasaisimman katsauksen Suomen vanhimpaan historiaan ja sen monitieteiseen tutkimukseen. Koska olisi kurjaa jättää hyvä aineisto pöytälaatikkoon, julkaisen kirjoittamani esihistoriaa ja keskiaikaa käsittelevät osuudet Mullan alta -blogissa vapaasti luettaviksi. Tekstit löytyvät…
Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Aloitetaan perinteisesti muinaishistoriasta – ajasta ennen kuin Lieto oli varsinaisesti Lieto. Työkaluistaan kulttuuri tunnistetaanVanhimmat tunnetut asuinpaikat Liedossa ajoittuvat mesoliittiselle eli keskiselle kivikaudelle. Jääkauden jälkeen maa nykyisen Liedon alueella kohosi hitaasti merestä, ensin kareina ja luotoina muuttuen pikkuhiljaa rannikoksi ja lopulta…