Monille konservatiivin stereotypia on perinteisiä arvoja kunnioittava herrasmies, joka voi pahimmillaan salaa inhota vähemmistöjä, mutta tämä pyrkii ajamaan politiikkaansa kulissien takaa, käyttäen eufemismeja ”perhearvojen kunnioittamisesta” ja ”kosmopoliittisen kulttuurin välttämisestä” tai pitäytyy vaalimaan perinteisiä arvoja henkilökohtaisessa elämässään, eikä puuttumaan siihen, mitä muut tekevät omassaan. Tällainen stereotypia on kuitenkin vanhentunut. Nykyään on olemassa uuskonservatiiveja, jotka ovat äänekkäitä…

Lue lisää

Venäjä on alkanut käyttää kristinuskoa yhä enemmän valtion propagandassaan. Venäjän ja Ukrainan kirkkohistoriaa tutkinut Sean Griffin kertoo tuoreessa vieraskynässä miten ortodoksinen kirkko on valjastettu palvelemaan maan johdon arvoja ja päämääriä. Ensimmäisen Covid-tartuntojen aallon levitessä Moskovaan huhtikuussa 2020, internetissä ilmestyi valokuvia, jotka uhkasivat aiheuttaa skandaalin Kremlissä. Kiistanalaisilla kuvilla ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä kuolemantapausten määrän tai…

Lue lisää

Historiakulttuuria on käsitteellistetty tässä blogisarjassa jo kohtuullisen useasta näkökulmasta. Tässä yhteydessä tarkastelen pahuuden kuvastojen, totalitaristisen joukkovoiman ja fasismin lumoa ennen muuta pimeänä tai synkkänä kulttuuriperintönä, eurooppalaisuuden yöllisenä ja irrationaalisena puolena. Tämä perintö on saanut toisen maailmansodan jälkeisenä aikana yhä uusia ilmiasuja, aiemmin erityisesti elokuvissa ja miestenlehdissä, nyttemmin internetin meemiviidakoissa, populaarikulttuurin historiaa monin tavoin hyödyntävissä tuoteperheissä…

Lue lisää

Paljon keskustelua herättänyt lukion tuntijakokeilu sai kulttuurihistorian opiskelija Iida Mäntyniemen pohtimaan kokeilun vaikutuksia ja ottamaan aiheeseen kantaa. Kokeilu ja blogikirjoitus herättävät miettimään millaiseen nykyisyyteen ja tulevaisuuteen, niin henkilökohtaisen elämän ja kasvun kuin työelämän ja yhteiskunnankin kannalta, ”historiaton” lukio oppilaitaan ohjaa ja valmistaa. Luokkaistumisen lukio Iida Mäntyniemi Vuodesta 2016 alkaen Suomessa on ollut meneillään opetus- ja…

Lue lisää

Suomalaisen muotoilun historian merkkipaaluna pidetään 1950–1960-luvuille sijoitettua ns. kultakautta. Muotoilumenestystä verrataan edelleen näihin kahteen vuosikymmeneen menneisyydessä, vaikka muotoilun maailma on muuttunut esinesuunnittelusta menetelmiin ja kokonaisuuksiin. Vertaamisen keskiössä on mediamenestys: suomalainen muotoilu esiintyi sekä kotimaan että ulkomaiden lehdissä kultakaudella, mutta nykyisin suomalainen muotoilu tulee maailmalla harvoin huomatuksi. Harvoin on tutkittu sitä, miten 1950-luvulla syntynyttä mediahuomiota käytettiin…

Lue lisää