Toukokuun viidentenä päivänä kului kaksisataa vuotta rankalaisen keisari Napoleon Bonaparten kuolemasta. Nykyinen Ranskan presidentti Emmanuel Macron piti juhlapuheen tämän merkkipäivän kunniaksi, poiketen edeltävistä ranskalaisista presidenteistä. Puhe oli poikkeuksellinen, koska ranskalaiset ovat jakautuneet Napoleonin suhteen. Vasemmiston mielestä hän oli vastavallankumouksellinen diktaattori, sotahullu, rasisti ja orjuuden puolustaja. Oikeiston mielestä hän oli strateginen nero, Ranskan modernin valtion luoja…

Lue lisää

Parin vuoden takainen blogipostaukseni Oolannin sodan suomalaisvangeista sai niin paljon kiinnostuneita kommentteja, että lupasin etsiä lisää tietoa Bomarsundin taistelussa englantilaisten ja ranskalaisten vangeiksi ottamista suomalaisista. Hieman aikaa siinä vierähti, mutta ovatpahan lähteekin hieman hankalasti löydettävissä. Kaisa Kyläkosken Sukututkijan loppuvuosi –blogissa julkaistun artikkelin ”Sotavankimme Ranskassa” pohjalta oivalsin, että aiheeseen perusteellisesti syventyminen vaatisi englantilaisten ja ranskalaisten sanomalehtien…

Lue lisää

Ulla Moilanen & Nina Maaranen Vartalon, ihon ja hampaiden muokkaamista on harjoitettu eri kulttuureissa eri tavoin, mm. arpeuttamalla ihoa tai viilaamalla hampaita. Kehoa on myös voitu muokata esimerkiksi korsetin avulla tai sitomalla imeväisen kallo tai kasvavan lapsen jalkaterät. Tässä artikkelissa luomme katsauksen tatuointien varhaisimpaan historiaan sekä menneisyyden tatuointien tutkimusmenetelmiin. Juttu on ensimmäinen osa muinaisia tatuointeja…

Lue lisää

Matti Klinge toistaa usein, että englannin kielen mukana meille tulee anglosaksinen maailmankuva. Se pitää paikkansa arkistotieteessä, jossa kauas näkee paremmin kuin lähelle. Archival Science -lehdessä kahdeksan kirjoittajaa kymmenestä on englanninkielisistä maista. Suomikin on lehdessä paremmin edustettu kuin Ranska tai Saksa. Siksi on vaikea tietää, mitä Euroopassa tapahtuu. Niinpä on iloinen yllätys saada pilkahdus tästä. Édouard…

Lue lisää

 NIKOLAOS MYRALAINEN (N. 270-343)6. joulukuuta on suomalaisille luonnollisesti tutuin maamme itsenäisyyspäivänä. Katolisissa ja ortodoksisissa maissa tätä päivää kuitenkin muistetaan erityisesti vuonna 343 kuolleen nykyisen Turkin alueella olleen Myran kaupungin piispan kuolinpäivänä. Hänellä on ollut myös merkittävä välillinen vaikutus Suomeen ja koko maailmaan siinä mielessä, että hän on osaltaan vaikuttanut siihen, millaiseksi joulupukki-perinne on muotoutunut. Tehdäänpä…

Lue lisää

Marcel Proust, Kadonnutta aikaa etsimässä: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa 2. Paikannimet: Paikkakunta. Suomentanut Inkeri Tuomikoski. Helsinki: Otava, 1982. Alkuteos À la recherche du temps perdu. A l’ombre des jeunes filles en fleur. Noms de Pays: Le Pays (1919).H. K. Riikonen kirjoittaa:Kylpylät, muodikkaat sesongit kansainvälisissä lomakohteissa, parantolat ja muut vastaavat paikat, joissa oleskellaan pitempiä aikoja, ovat ennen…

Lue lisää

Voltaire: Candide (1759). Suom. J. A. Hollo. Helsinki: Tammi 1973 (3. p.).Liisa Steinby kirjoittaa:Suomentaja J. A. Hollo kutsuu esipuheessaan Voltairen Candidea pienoisromaaniksi (tarkemmin sanoen ”pikkuromaaniksi”). Kirjallisuushistoriallisesti osuvampi nimitys voisi olla valistusajan satiirinen proosakertomus. Candide on nimittäin kaukana siitä, mitä olemme tottuneet odottamaan romaanilta: henkilöhahmoja, joihin voisimme samaistua, ja fiktiivistä maailmaa, johon voisimme eläytyä. Samaistuminen ja…

Lue lisää

Historia oli heinäkuun monarkian (1830-1848) aikana keskeinen vallan legitimaation väline. Kansallisen historian keskiössä olivat suurmiehet ja -naiset eri aikakausilta, aina varhaiskeskiajalta lähtien. Merovingiajan kuninkaallisista pyhimyksistä Klotilde ja Bathilde olivat näkyvässä roolissa kuningas Louis-Philippe I:n rakennus- ja taidehankkeissa. Artikkelissa tutkin, miten pyhimyskuningattaria käytettiin 1840-luvulla tavoitteena legitimoida heinäkuun monarkia ja Louis-Philippe I:n valta.

Lue lisää

Cet article[1] s’intéresse à l’accueil que la France a réservé aux réfugié·e·s juif·ve·s d’Allemagne au cours des années 1933–1938. Il montre combien ces hommes et femmes ont été chaleureusement accueilli·e·s […]

Lue lisää

Ranskassa heinäkuun monarkian hallitus otti 1830 rakennussuojelun osaksi poliittista ohjelmaansa, jolla se muovasi kansallista identiteettiä. Historiallisten monumenttien valtionhallinnon perustamisella se pyrki yhdistämään ranskalaisia eri yhteiskuntaryhmistä. Vallankumousta seuranneen ajan merkkirakennusten hävittämisen […]

Lue lisää

Pariisi on vielä tänäkin päivänä synonyymi muodille. Tämä juontaa juurensa Ranskan suurelle vuosisadalle, 1600-luvulle, jolloin Pariisi kehittyi eurooppalaisen muodin keskukseksi ja matkailijat ihastelivat erityisesti pariisittarien tyylikkyyttä. Yläluokalle muodikkuus ja viimeistelty ulkoasu olivat myös keinoja erottautua muista sosiaaliluokista. Kurtisaani Ninon de Lenclos’lle, joka onnistui tekemään huikean nousun sosiaalisilla tikkailla, muodikas olemus oli myös mahdollisuus sitoa itsensä…

Lue lisää

Kirjat ovat hyvin kulttuurisesti määrittyneitä esineitä. Niihin liittyy merkityksiä, jotka eivät rajoitu vain kirjan sisältöön tai toisaalta vain kirjaan fyysisenä esineenä. Tässä katsausartikkelissa esittelen, minkälaisia kulttuurisia merkityksiä kirjoille annettiin Chrétien […]

Lue lisää

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien joukkoon kuuluu tällä hetkellä 17 instituuttia, muiden muassa Pariisissa sijaitseva Suomen Ranskan instituutti. Suurin osa instituuteista perustettiin 1990-luvun alussa, jolloin taustalla vaikuttivat sekä Suomen kulttuuridiplomatian tila että bilateraaliset suhteet eri maiden kanssa. Ranskan-instituutin perustaminen oli moniääninen prosessi, jossa oli mukana monia toimijoita, tavoitteita ja toivomuksia. Artikkeli tarkastelee prosessissa mukana olleita toimijoita,…

Lue lisää

Dalvador Dalín suurnäyttely on esillä Pariisisn Pompidou-keskuksessa 21.11.12 – 25.3.2013. Edellisen kerran Dalí-näyttely oli samassa paikassa vuonna 1979 ja silloin näyttelyn näki lähes miljoona taiteen ystävää. Dalí oli yksi tärkeimmistä surrealisti-taiteilijoista ja hänen teoksensa pysyvät suurenkin yleisön suosikkeina edelleen. Näyttelyssä on esillä yli 200 maalausta, piirrustusta ja veistosta, ja mukana on suurin osa taiteilijan tunnetuimmista…

Lue lisää

Löysin nettisivun, jolla myydään ranskalaisia 1920- ja 30-luvun Art Deco -esineitä. Osoite on http://1930.fr/French Cab -sivusto esittelee veistoksia, lamppuja, julisteita, kelloja, maljakoita ja taidetta. Vaikka French Cab on kaupallinen, se ei estä meitä kuljeskelemassa katsomassa heidän myymiään esineitä ihan ilmaiseksi, kuten antiikkiliikkeessä. Sivustoa ylläpitää Jean-Noël Cabanettes, joka on kerännyt Art Deco -esineitä 15-vuotiaasta alkaen. Hän…

Lue lisää