Janne Soisalo, Teemu Väisänen & Katja Hippeläinen Wellamo-opisto on järjestänyt vuosina 2022–2023 arkeologisia yleisökaivauksia, joiden tavoitteena on ollut tutkia kivikautista Kyynäröjärven kankaan asuinpaikkaa Padasjoella. Vesireittien varrella oleva asuinpaikka on houkutellut leiriytymään jo tuhansien vuosien ajan jättäen jälkeensä monipuolisen löytöaineiston aina tyypillisen kampakeramiikan ajoista rautakauteen asti. Sijainti ja tutkimushistoria Kyynäröjärven kankaan asuinpaikka sijaitsee Padasjoen kunnan luoteisosassa…

Lue lisää

Jani Oravisjärvi Rahanlyönti ja rahatalous syntyivät Välimeren alueella noin 2 500 vuotta sitten, mutta vasta vuosisatoja myöhemmin ne levisivät länsimaiseksi ilmiöksi Rooman valtakunnan valloituksien myötä. Rooman valtakunnan rajat eivät koskaan yltäneet Skandinaviaan saakka, sillä Rooman valtakunnan eteneminen pohjoiseen pysähtyi Teutoburgin taistelussa vuonna 9 jaa. germaaniheimojen liittouman tuhotessa kolmen legioonan suuruisen sotajoukon. Samalla hetkellä Teutoburgin metsään…

Lue lisää

Timo Salminen Aarne Michaël Tallgren (1885–1945) johti ensimmäiset omat kaivauksensa ja muutkin kenttätyönsä kesällä 1906. Kaivaukset olivat Harjavallassa, Köyliössä ja Uskelassa.[i] Viimeisen kerran hän kaivoi kesällä 1932 kotipitäjässään Maariassa. Vuosien 1906–1919 kotimaiset kenttätyöt olivat Muinaistieteellisen toimikunnan virkatöitä, eikä Tallgren voinut mainittavasti vaikuttaa kohteiden valintaan. Suurempi vapaus hänellä oli professorina Tartossa 1920–1923 ja Helsingissä 1923 jälkeen,…

Lue lisää

Osa 14. Näkökulma: Ravattulan Ristimäki, Suomen vanhin kirkonpaikkaRistimäki on pieni peltosaareke Turun lähellä Kaarinassa. Arkeologit löysivät sielä Suomen vanhimman kirkonpaikan vuonna 2013. Kuva: Ilari Aalto Vuonna 2010 Turun yliopiston arkeologit aloittivat tutkimuskaivaukset Ristimäki-nimisellä peltosaarekkeella Kaarinan Ravattulassa, aivan Turun lähellä. Tutkijoita houkuttelivat paikalle mäeltä löytyneet painanteet, jotka muistuttivat epäilyttävästi hautapainanteita. Arkeologisissa kaivaustutkimuksissa löytyikin rautakauden ja keskiajan…

Lue lisää

Julkaisen lukion historian oppikirjaan Areena 5 kirjoittamani esihistoriaa ja keskiaikaa käsittelevät osuudet Mullan alta -blogissa vapaasti luettaviksi. Tekstit löytyvät tunnisteella #opetusmateriaali, ja tekijä (Ilari Aalto) mainiten niitä saa käyttää vapaasti opetuskäyttöön. Osa 11: Näkökulma. Rautakauden värikkäät vaatteetMyöhäisrautakaudella naisten vaatteisiin kuului kietaisuhame eli peplos, joka kiinnitettiin olkapäiltä soljilla. Peploksen päällä oli esiliina ja sen alla alusmekko.…

Lue lisää

Osa 9: Rautakauden (500 eaa. – 1200 jaa.) talonpoikia ja eränkävijöitäSuomalainen kulttuuri muotoutuuLapista Savukoskelta löytyneet käyrät miekat ovat Suomen vanhimpia rautaesineitä. Ne ovat todennäköisesti peräisin Venäjältä tai Kaspianmeren suunnalta, ja ne on kätketty rautakaudella maahan. Toisin kuin pronssin raaka-aineita, rautaa esiintyy runsaasti Suomen luonnossa, ja raudan helppo työstettävyys mahdollisti metallin aiempaa laajemman käytön työkalujen ja…

Lue lisää

Työryhmän kanssa kirjoittamani Suomen esi- ja varhaishistoriaa käsittelevä lukion historian oppikirja Areena 5 oli käsikirjoituksen osalta jo valmis, kun kustantaja perui sen julkaisemisen. Kirja olisi tarjonnut oppikirjoista ajantasaisimman katsauksen Suomen vanhimpaan historiaan ja sen monitieteiseen tutkimukseen. Koska olisi kurjaa jättää hyvä aineisto pöytälaatikkoon, julkaisen kirjoittamani esihistoriaa ja keskiaikaa käsittelevät osuudet Mullan alta -blogissa vapaasti luettaviksi. Tekstit löytyvät…

Lue lisää

Työryhmän kanssa kirjoittamani Suomen esi- ja varhaishistoriaa käsittelevä lukion historian oppikirja Areena 5 oli käsikirjoituksen osalta jo valmis, kun kustantaja perui sen julkaisemisen. Kirja olisi tarjonnut oppikirjoista ajantasaisimman katsauksen Suomen vanhimpaan historiaan ja sen monitieteiseen tutkimukseen. Koska olisi kurjaa jättää hyvä aineisto pöytälaatikkoon, julkaisen kirjoittamani esihistoriaa ja keskiaikaa käsittelevät osuudet Mullan alta -blogissa vapaasti luettaviksi. Tekstit löytyvät…

Lue lisää

Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Artikkelisarjan toisessa osassa pohditaan rautakauden asutusta ja linnavuorien merkitystä.   Aurajokilaaksossa asetutaan aloilleenRautakauden kuluessa asutus alkoi vakiintua jokilaaksoissa ja maisema muotoutua sellaiseksi, jona sen periaatteessa tänäkin päivänä näemme. Yksinäistalot tai muutaman talon muodostamat yhteisöt ja niiden yhteyteen perustetut kalmistot sijaitsivat peltojen…

Lue lisää

Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Aloitetaan perinteisesti muinaishistoriasta – ajasta ennen kuin Lieto oli varsinaisesti Lieto.   Työkaluistaan kulttuuri tunnistetaanVanhimmat tunnetut asuinpaikat Liedossa ajoittuvat mesoliittiselle eli keskiselle kivikaudelle. Jääkauden jälkeen maa nykyisen Liedon alueella kohosi hitaasti merestä, ensin kareina ja luotoina muuttuen pikkuhiljaa rannikoksi ja lopulta…

Lue lisää

Arkeologinen ja biologinen aineisto yhdessä toimivat erinomaisena lähtökohtana menneisyyden tutkimukselle, sillä makrofossiilien avulla voidaan tutkia esimerkiksi viljelyn historiaa, hyötykasvien käyttöä, kaupankäyntiä, ruokavaliota tai menneisyyden luonnonympäristöä. Lisäksi makrofossiileja voi käyttää aineistona esimerkiksi 14C-radiohiiliajoituksissa, geneettisessä tutkimuksessa sekä isotooppianalyyseissä.

Lue lisää

Turkisten vaatekäyttö on aikoinaan mahdollistanut nykyisen Suomen alueen ja koko pohjoisen Euraasian asuttamisen. Oma tutkimukseni keskittyy kuitenkin huomattavasti myöhäisempään aikaan eli rautakauteen ja keskiaikaan, jolloin kudotut villavaatteet olivat jo pitkälti korvanneet turkikset ainakin eteläisen Suomen alueella. Turkiksilla oli kuitenkin edelleen suuri merkitys nimenomaan talvivaatteina sekä suojaamaan tuulelta ja vedeltä.

Lue lisää

Joululahjasuositus!Tuomas Myllylän neliosainen sarjakuva Pakanat on hyvin kiinnostava. Kaksi ensimmäistä osaa julkaistiin jo jonkin aikaa sitten (I kirja 2012, II 2013) ja jatkoa on odotettu. Monelle rahaa pulittaneelle tuli kirvelevänä pettymyksenä, että kaksi viimeistä osaa onkin kaikki neljä sarjista kokoavassa yhteisniteessä, eli joutuu ostamaan ensimmäiset osat tuplasti.Pakanat (2018)Teos sijoittuu 900-luvun Suomeen, missä verikoston seurauksena Halikon…

Lue lisää