Kuinka kauan kesysika on ollut Suomessa? – Lukijan kysymys Muinais-DNA-tutkimusten mukaan eurooppalaiset kesysiat ovat sukua Lähi-Idässä yli 10 000 vuotta sitten kesytetyille sioille (Ukkonen & Mannermaa 2017: 153; ks. myös Kalmistopiiristä Kivikauden kesysiat tulivat Lähi-Idästä ja risteytyivät eurooppalaisten villisikojen kanssa). Ahvenanmaan vanhimmat ajoitetut sianluulöydöt ovat kivi- ja pronssikauden taitteesta (n. 1500 eaa.), mutta todennäköisesti sika…

Lue lisää

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta tunnetaan puolueettomana sotarikosten selvittäjänä ja ihmisoikeuksien puolestapuhujana. Hän on toiminut muun muassa kansainvälisten oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä, tunnistanut onnettomuuksien uhreja sekä vaikuttanut siihen, että konfliktialueilla työskentely tapahtuu eettisesti kestävin tavoin. Tässä Kalmistopiirille antamassaan haastattelussa Ranta kertoo arkeologien kanssa tekemästään yhteistyöstä. Rannan lapsuudesta ja urasta voi lukea tarkemmin esimerkiksi Naisten ääni -hankkeen…

Lue lisää

Nelli-Johanna Saari Raision Kansakoulunmäen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto ajoittuu noin 1100-luvulle. Kalmisto sijaitsee Ihalassa, Raisionjoen länsipuolella, vanhan kansakoulun pihamaalla ja osittain koulun rakennusten alla. Kansakoulunmäen läheltä tunnetaan samanaikainen asuinpaikkakohde, Mullin eduspelto (Siirinpuisto), jonka kaivauksista löytyi hyvin säilyneitä rakennuksen jäänteitä sekä muita myöhäisrautakauden ja varhaiskeskiajan arjesta kertovia löytöjä. Onkin ajateltu, että Mullin eduspellon asukkaat saattoivat haudata vainajansa juuri…

Lue lisää

Ulla Moilanen Vuonna 1963 Satakunnan museoon toimitettiin pieniä poltettuja savikiekkoja (SatM 17390), jollaisia oli löydetty viitisentoista kappaletta Harjavallan Torttilan kylästä Nurkkalan tilalta ojaa kaivettaessa. Seuraavan vuoden toukokuussa Unto Salo teki paikalle tarkastusmatkan ja löysi ojan reunasta lisää kiekkoja. Savikiekot olivat 25–35 cm syvyydessä maassa, jossa erottui tummia juovia. Harjavallan Torttilasta on löytynyt kappaleita ainakin kolmestakymmenestä…

Lue lisää

Ulla Moilanen Rautakauden kalmistoista − erityisesti polttohautauksista − löytyy usein rikottuja esineitä. Tahallinen rikkominen onkin todennäköisesti ollut tärkeä osa polttohautausrituaalia. Rikottuja esineitä löytyy jo vanhemman roomalaisajan (n. 0−200 jaa.) hautauksista, ja tarkoituksellisen särkemisen tapa säilyi käytössä noin tuhannen vuoden ajan rautakauden lopulle saakka, jolloin polttohautaus alkoi väistyä ruumishautauksen tieltä. Esineitä on voitu rikkoa eri tavoin,…

Lue lisää

”Valtatien 10 parantaminen Satteenmäen kohdalla” on meneillään Liedossa, näin kertovat mm kyltti tien laidassa ja maanmittauslaitos. Työ on osa Valtatie 10 (eli Hämeentien) ja Ohikulkutien uusia risteysjärjestelyjä. Muilta osin tietyöt valmistuivat viime vuonna. Satteenmäen, ihmettelen! Paikallislehti on kertonut Satteenmäestä jo pari vuotta sitten mainiten samalla, että mäellä on myös kutsumanimi ”Satiaismäki”. Kun paikallisille on täytynyt erikseen täsmentää että…

Lue lisää

Tänään hieman nikotutti, kun silmiini osui päivän paikallislehden otsikko. Rannikkoseudun mukaan valtio on aikeissa hävittää yhden kotipitäjäni Raision arvokkaimmista muinaisjäännöksistä, Tuomalan rautakautisen kalmiston ja kuppikallion, Turun kehätien laajennuksen alta.Tuomalan kalmisto on puristuksissa kehätien vieressä, mutta on siltikiehtova muisto Raision varhaisesta historiasta. Kuva: Ilari Aalto.Mitäs sitten, voisi joku tuumata. Kalliolla sijaitseva kalmisto on jo osittain räjäytetty…

Lue lisää

Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Artikkelisarjan toisessa osassa pohditaan rautakauden asutusta ja linnavuorien merkitystä.   Aurajokilaaksossa asetutaan aloilleenRautakauden kuluessa asutus alkoi vakiintua jokilaaksoissa ja maisema muotoutua sellaiseksi, jona sen periaatteessa tänäkin päivänä näemme. Yksinäistalot tai muutaman talon muodostamat yhteisöt ja niiden yhteyteen perustetut kalmistot sijaitsivat peltojen…

Lue lisää

Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Aloitetaan perinteisesti muinaishistoriasta – ajasta ennen kuin Lieto oli varsinaisesti Lieto.   Työkaluistaan kulttuuri tunnistetaanVanhimmat tunnetut asuinpaikat Liedossa ajoittuvat mesoliittiselle eli keskiselle kivikaudelle. Jääkauden jälkeen maa nykyisen Liedon alueella kohosi hitaasti merestä, ensin kareina ja luotoina muuttuen pikkuhiljaa rannikoksi ja lopulta…

Lue lisää

Arkeologinen ja biologinen aineisto yhdessä toimivat erinomaisena lähtökohtana menneisyyden tutkimukselle, sillä makrofossiilien avulla voidaan tutkia esimerkiksi viljelyn historiaa, hyötykasvien käyttöä, kaupankäyntiä, ruokavaliota tai menneisyyden luonnonympäristöä. Lisäksi makrofossiileja voi käyttää aineistona esimerkiksi 14C-radiohiiliajoituksissa, geneettisessä tutkimuksessa sekä isotooppianalyyseissä.

Lue lisää

Turkisten vaatekäyttö on aikoinaan mahdollistanut nykyisen Suomen alueen ja koko pohjoisen Euraasian asuttamisen. Oma tutkimukseni keskittyy kuitenkin huomattavasti myöhäisempään aikaan eli rautakauteen ja keskiaikaan, jolloin kudotut villavaatteet olivat jo pitkälti korvanneet turkikset ainakin eteläisen Suomen alueella. Turkiksilla oli kuitenkin edelleen suuri merkitys nimenomaan talvivaatteina sekä suojaamaan tuulelta ja vedeltä.

Lue lisää

Joululahjasuositus!Tuomas Myllylän neliosainen sarjakuva Pakanat on hyvin kiinnostava. Kaksi ensimmäistä osaa julkaistiin jo jonkin aikaa sitten (I kirja 2012, II 2013) ja jatkoa on odotettu. Monelle rahaa pulittaneelle tuli kirvelevänä pettymyksenä, että kaksi viimeistä osaa onkin kaikki neljä sarjista kokoavassa yhteisniteessä, eli joutuu ostamaan ensimmäiset osat tuplasti.Pakanat (2018)Teos sijoittuu 900-luvun Suomeen, missä verikoston seurauksena Halikon…

Lue lisää