Tammikuun lopussa matkustin Ouluun osallistuakseni 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päiville. Tutkimuspäivien teema liittyi tänä vuonna ruumiillisuuteen ja sen erilaisiin merkityksiin ja ilmenemismuotoihin historiassa. Esitelmäaiheiden kirjo oli tavalliseen tapaan ilahduttavan laaja ulottuen aikakauden taiteesta, tieteestä ja aatemaailmasta pukeutumiseen, matkustamiseen, sodankäyntiin, talouteen, arkkitehtuuriin ja ruokakulttuuriin. Torstain ja perjantain key note -luennot keskittyivät puolestaan ruumiillisuuden teemaan, molemmat hyvin…

Lue lisää

Tänä vuonna tuli kuluneeksi 400 vuotta paljon henkilörunoutta julkaisseen Ericus Justanderin syntymästä. Justanderin runoja käsittelevän kirjoituksen ensimmäinen osa on luettavissa täällä. Vuonna 1652 Justander julkaisi suomenkielisen hautarunojulkaisun Christina Staffanintyttären muistoksi. Vainajan puoliso Bertil Judius oli Justanderin tavoin opiskellut Turun akatemiassa. Christina Staffanintyttären julkaisu sisältää peräti neljä suomenkielistä runoa, jotka osoittavat runoilijan laajentaneen aiheiden ja runokeinojen…

Lue lisää

Henkilörunoudessa törmää harvemmin kirjoittajiin, joilla olisi erityisen suuri tai huomattava tuotanto. Useimmilta kirjoittajilta runoja on säilynyt vain muutama. Runojen kirjoittaminen oli monille opiskeluaikojen harrastus, johon ei välttämättä myöhemmissä elämänvaiheissa palattu. Poikkeuksiakin löytyy. Etenkin yliopiston viroissa toimivat henkilöt kirjoittivat ja julkaisivat sekä henkilörunoja että onnittelu- ja omistusrunoja esimerkiksi väitöskirjoihin, ja heille myös omistettiin paljon runoutta. Yksi…

Lue lisää

Lokakuussa Antiikin, keskiajan ja varhaisen uuden ajan tutkimuskeskus Trivium järjesti Tampereella syysseminaarin otsikolla Kadonnut kirjallisuus: Kadonneet, unohtuneet ja tutkimattomat tekstit ja tekstilajit. Aiheesta on Tampereen yliopistossa käynnissä myös tutkimushanke, Kirjallinen sukupuutto: Kadonneet kirjallisuudenlajit ja menneisyyden kuvittelu, jota johtaa Sari Kivistö. Seminaarissa pääsimme tutustumaan tutkimushankkeen teemoihin ja kuulemaan myös muita Triviumin piirissä toimivia tutkijoita, joiden tutkimusaiheet…

Lue lisää

Pirjo Ilmastin lorut voivat hauskuuttaa ja ilahduttaa monenikäisiä. KIRJAT Pirjo Ilmasti & Pauliina Paavola: Lastenhuoneen loruromukoppa. Kvaliti 2023, 29 sivua. Loppusoinnut ovat jo lähes kuolleet nykyrunoudesta, mutta lastenlyriikassa ne elävät yhä iloisesti. Kangasniemeläisen Pirjo Ilmastin esikoiskirja Lastenhuoneen loruromukoppa luottaa riimien voimaan ja hauskuuttaa kielellään. Toisinaan loppusointujen välissä vilahtelevat puolisoinnut. Kun antaa sointujen kuljettaa runoa, syntyy…

Lue lisää

Varhaisen uuden ajan runoudessa huomio kiinnittyy varsin nopeasti runojen samankaltaisuuteen. Runoissa toistuvat samat aiheet ja samankaltaiset ilmaisut, samat kuvat ja samat vertaukset. Vaivaako varhaisen uuden ajan kirjoittajia mielikuvituksen puute? Tällainen kysymys sisältää tietenkin oletuksen siitä, että mielikuvituksellisuus, uutuudellisuus ja omintakeinen ilmaisu ovat asioita, johon kirjallisuudessa pyritään. Kun lukee Luoja ties kuinka monetta hautarunoa, jossa vaeltajaa…

Lue lisää

Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Trivium järjesti kesäkuun 1. päivänä kirjamessut, joissa esiteltiin tutkimuskeskuksen tutkijoiden kirjoittamia kirjoja parin viime vuoden ajalta. Menomatkalla Tampereelle junan ikkunaan vihmoi jotain, joka muistutti räntää tai lunta, ja sää tuntui enemmän huhti- kuin kesäkuulta, mutta ehkä juuri siksi tapahtuma kokosi paikan päälle paljon tutkimuskeskuksen väkeä kuuntelemaan ja keskustelemaan. Trivium on keskittynyt antiikin,…

Lue lisää

Toukokuun lopussa juhlitaan Helsingin yliopiston Filosofisen tiedekunnan promootiota, jossa tuoreet maisterit saavat sormuksen sormeensa ja laakeriseppeleen päähänsä ja tohtorit saavat oikeuden käyttää oppiarvonsa merkkejä, tohtorinhattua ja miekkaa. Yliopistolliset promootiot ovat itse asiassa vanhimpia Suomessa vietettäviä juhlia: promootioita on järjestetty säännöllisesti vuodesta 1643, jolloin promovoitiin Kuninkaallisen Turun Akatemian ensimmäiset maisterit. 1600-luvulla promovoitiin vain maistereita, tohtoripromootio tuli…

Lue lisää

Jo aiemmin blogissa on ollut esillä Turussa opiskellut värmlantilainen ylioppilas Petrus Magnus Gyllenius, joka tunnetaan erityisesti päiväkirjastaan. Monien muiden tapaan Gyllenius kirjoitti ylioppilasvuosinaan myös henkilörunoutta. Yksi Gylleniuksen kirjoittamista runoista kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kokoelmiin. Kyseessä on hautaruno, joka on omistettu kolmelle vainajalle: Maria, Birgitta ja Nicolaus Tollelle, värmlantilaisen kruununvoudin Gilius Giliusson Tollen (1601–1678) kolmelle…

Lue lisää

”Kulttuuri on sellainen luksuspalvelu, johon tällä hetkellä valitettavasti Suomessa menee liikaa rahaa.” Näin lausui perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra eduskuntavaalien alla järjestetyssä puheenjohtajatentissä maaliskuussa. Hetkessä media täyttyi kommenteista ja laskelmista, joissa vertailtiin kulttuurin tukemiseen käytettyjä euroja suhteessa kulttuurisektorin tuottamiin euroihin. Se mikä on liikaa, paljon tai tarpeeksi on kai lopulta poliittinen arvokysymys. Kiistatta lausahdus kuitenkin osoitti,…

Lue lisää

Henkilörunojen kirjoittamista on tutkimuksessa yleensä pidetty keinona luoda suhteita yhteiskunnan merkkihenkilöihin. Vastineeksi runosta kirjoittaja saattoi saada rahaa, stipendin, suosituksia tai suojelijoita, joista oli hyötyä esimerkiksi työnhaussa. Tällaisista suhteista kirjoittajan ja runon kohdehenkilön välillä on lukuisia esimerkkejä myös suomalaisesta henkilörunoudesta. Aina henkilörunouden kirjoittamiseen ei liittynyt suoraa hyödyn tavoittelua. Tällaisia ovat esimerkiksi monet perheenjäsenten toisilleen kirjoittamat runot.…

Lue lisää

 Vicente Huidobro: Altazor tai matka laskuvarjolla. Alkuteos ilmestynyt 1931. Suomentanut Emmi Ketonen. Turku: Parkko 2020Liisa Steinby kirjoittaa:  Kindlers Literaturlexikon kertoo Suomessa toistaiseksi jokseenkin tuntemattomasta, mutta Latinalaisessa Amerikassa superklassikon aseman saavuttaneesta chileläisrunoilijasta Vicente Huidobrosta (1893 – 1948), että tämä piti itseään uuden, kreationismiksi (creacionismo) nimeämänsä runouden suuntauksen perustajana. Huidobro väitti, että kaikki siihenastinen runous pyrki ainoastaan…

Lue lisää

Karjalan Viesti 18.6.1943:Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 1.Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 2.Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 3.Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 4.Päivän nosto: Armeijan runokokoelmaValmisteilla olevaa armeijan runokokoelmaa varten järjestettiin kevättalvella runokilpailu, jonka etusijoille päässeet runot herättivät sekä asiantuntijain että suuren yleisön keskuudessa merkittävää huomiota. Niinpä julkaisivat Suomen Kuvalehti ja Hakkapeliitta runot huomattavalla paikalla.Armeijan runokokoelmasta on tarkoitus saada…

Lue lisää

Rajalan elämäkerta on nimetty ”kertomukseksi Eetu Salinin elämästä” ehkä juuri siksi, että se ei ole varsinainen tutkimus, vaan lähinnä aiempaan kirjallisuuteen perustuva pienoiselämäkerta. Lukijan ei näin ollen ole syytä odottaa aiempia Salin-käsityksiä mullistavaa kuvausta. Rajalan sujuva ja Salinin elämän päälinjat punnitusti esittävä teksti nojaakin vahvasti erityisesti Hannu Soikkasen tutkimuksiin, Kalevi Kalemaan vuonna 1975 julkaistuun Eetu…

Lue lisää