1600-luku oli globaalien kriisien aikaa. Suurvalta-asemaa havitteleva Ruotsi kävi jatkuvaa sotaa joko Tanskan tai Venäjän kanssa ja osallistui kolmikymmenvuotisen sodan verisiin taisteluihin Saksan maaperällä. 1660-luvulta 1680-luvulle noituussyytökset lietsoivat pelkoa, ja Ruotsissa satoja ihmisiä tuomittiin noitaoikeudenkäynneissä kuolemaan. Ilmaston kylmeneminen aiheutti katovuosia koko Euroopassa. Erityisen vaikea nälänhätä koetteli Suomea vuonna 1696 ja 1697, jolloin jopa kolmannes maan…

Lue lisää

 Wisława Szymborskan Hetki[valitut runot]. Suom. Martti Puukko. Helsinki: LIKE, 2004. Bo Pettersson kirjoittaa: Ensin härkää sarvista: Voiko vuonna 2012 kuolleen kirjailijan tuotantoa jo tässä vaiheessa kutsua klassiseksi ja näin antaa ymmärtää, että se tulee jäämään kirjallisuudenhistoriaan? Väittäisin, että tässä tapauksessa voi. Ensiksi, puolalainen runoilija Wisława Szymborskakirjoitti laadukkaita runoja jo yli viisikymmentä vuotta sitten, ja toiseksi,…

Lue lisää

Jouluevankeliumista kirjoitetaan vuosittain lukuisia uusia versiota, muunnelmia ja parodioita, esimerkkinä vaikkapa tämä Kotimaa-lehdessä taannoin ilmestynyt korona-ajan jouluevankeliumi. Ilmiö ei ole uusi, vaan jouluevankeliumia on versioitu aiemminkin. Vuonna 1690 Matthias Salamnius kertoi Jeesuksen syntymästä kalevalamitalla siirtäen samalla evankeliumin tapahtumat täkäläiseen maisemaan. Ilo-Laulussa ei havitella monien uusien versioiden kaltaista koomista efektiä, joka syntyy, kun toisilleen läpikotaisin vieraat…

Lue lisää

Jos henkilörunouden kirjoittajia on uskominen, yleisin syy runojen kirjoittamiselle 1600-luvulla oli sosiaalinen velvoite. Suurvalta-ajan kulttuurissa erilaiset henkilöverkostot ja suhteet olivat tärkeitä. Yksilön kannalta oli suotuisaa kuulua johonkin yhteisöön, kuten sukuun, ammattiryhmään tai kylä- tai kaupunkiyhteisöön. Erilaiset julkiset huomionosoitukset, kuten runot, olivat keino luoda ja ylläpitää hyviä suhteita omien sosiaalisten piirien keskeisiin henkilöihin. Kirjoittaminen oli tapa…

Lue lisää

O! sentähden sin’ matcamiesVijsast vaella sinun ties. Lyriikkaa ajatellaan usein puheena, puhetta muistuttavana esityksenä. Tie runon tulkitsemiseen voi käydä runossa kuullun äänen, sen puhujan ja puhetilanteen analyysin kautta. Puheenomaisuutta on pidetty yhtenä lyriikan lajin tyypillisistä piirteistä. Myös suurvalta-ajan runoja voi hyvin lähestyä puheen kautta. Käsitys puheesta ja runosta puheena tosin eroaa siitä, miten puheen ja…

Lue lisää

1600-luvun tekstien lukeminen on ainakin aluksi hitaanlaista ja kompuroivaa. Oikeinkirjoitus on omalaatuista ja kirjaimet vieraita. 1600-luvun runous on painettu kirjasintyypillä, joka useimmille nykylukijoille on tuttu lähinnä Sisu-askin kannesta. Kirjasintyyppi – tai tutummin fontti – on nimeltään fraktuura ja se on peräisin 1500-luvun Saksasta. Eri tyylisiä painokirjaimia oli Euroopassa lukuisia, ja niiden käyttö vaihteli alueittain ja…

Lue lisää

Laivoja myrskyssä Suursaaren edustalla vuonna 1635. Lähde: Finna. Lokakuun neljäntenä päivänä vuonna 1668 Pohjanlahdella myrskysi. Huonossa säässä purjehtinut laiva haaksirikkoutui Uudenkaarlepyyn edustalla vieden mukanaan kolme nuorta poikaa, jotka olivat matkalla Pohjanmaalta opiskelupaikkakunnalleen Turkuun. Yksi heistä oli Jacob Brenner, Kruunupyyn kirkkoherran ainoa poika. Hän oli kuollessaan 22-vuotias. Jacob Brennerin muistoksi laadittiin komea surujulkaisu, johon opiskelijatoverit ja…

Lue lisää

Rainer Maria Rilken Duinon elegioita (Duineser Elegien, 1923). Suom. Arja Meski. Helsinki: ntamo, 2015.  Bo Pettersson kirjoittaa: Prahassa syntynyt itävaltalainen Rainer Maria Rilke (1875–1926) on merkittävimpiä romanttismodernistisia kirjailijoita, mutta häntä pidetään suhteellisen vaikeaselkoisena, varsinkin ydintuotantonsa eli runojensa perusteella. Suomenkielisille tämä voi osin johtua suomennoksesta. Rilken kokoelma Duineser Elegien (1923), Aila Meriluodon käännöksenä Duinon elegiat (1974) ja Arja…

Lue lisää

Karjalan Viesti 18.6.1943:Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 1.Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 2.Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 3.Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 4.Päivän nosto: Armeijan runokokoelmaValmisteilla olevaa armeijan runokokoelmaa varten järjestettiin kevättalvella runokilpailu, jonka etusijoille päässeet runot herättivät sekä asiantuntijain että suuren yleisön keskuudessa merkittävää huomiota. Niinpä julkaisivat Suomen Kuvalehti ja Hakkapeliitta runot huomattavalla paikalla.Armeijan runokokoelmasta on tarkoitus saada…

Lue lisää

Rajalan elämäkerta on nimetty ”kertomukseksi Eetu Salinin elämästä” ehkä juuri siksi, että se ei ole varsinainen tutkimus, vaan lähinnä aiempaan kirjallisuuteen perustuva pienoiselämäkerta. Lukijan ei näin ollen ole syytä odottaa aiempia Salin-käsityksiä mullistavaa kuvausta. Rajalan sujuva ja Salinin elämän päälinjat punnitusti esittävä teksti nojaakin vahvasti erityisesti Hannu Soikkasen tutkimuksiin, Kalevi Kalemaan vuonna 1975 julkaistuun Eetu…

Lue lisää