Pietari Hannikaisen toimittamassa lehdessä Lukemisia maamiehille julkaistiin vuonna 1850 kirjoitus Johdake ryytimaan hoitoon. Se antaa osviittaa siihen, mitä talonpoikaisilla kasvimailla saattoi kasvaa ja mitä eri sanoilla tarkoitettin. Ainakin Viipurin ympäristössä."Keittikasvuja" kuvauksessa olivat kaalit, juuriskat, salaatti-kasvut, mauste-kasvut, sipuli-kasvut, kurkat ja kurkantapaiset kasvut ja palkokasvut.Kaalia eli kaalikasvuja on kolmea erilaatua, joita yhteisimmästi käytetään ryytimaassa sekä pellonviljelyksessä, nimittäin: 1)…

Lue lisää

JuustomuottiMuseovirastoMuseovirastoHintsalan Kari jakoi FB:ssä kauhisteltavaksi sardinialaisen casu marzu -juuston. Kyseinen matoinen juusto pökki muistoistani jotain vastaavaa kotimaista, mutta ei esille asti. Ehkä ajattelin Olaus Magnuksen kuvausta, jossa suomalaiset matojen estämiseksi savustivat juustot kuusenhavuilla. Saman kertojan mukaan 1500-luvun Helsinglandissa ja Norjassa: "befolkning har, snart sagdt, rutten ost. Men fastän de se, hur det myllrar fullt af…

Lue lisää

Illan hämärissä dyykkaajat etsivät jäteastioista esimerkiksi ruokaa, vaatteita ja tavaroita. Vaikka heitä ei juuri näy tai kuulu julkisuudessa, on ns. vapaaehtoinen dyykkaus voimissaan varsinkin suurissa kaupungeissa. Tässä jaksossa dyykkaaja Konsta Koivuniemi kertoo esimerkiksi siitä, millaista dyykkaus on ja mikä saa hänet sukeltamaan jäteastioiden syvyyksiin. Lisäksi jaksossa pohditaan, millaisia antropologisia näkökulmia dyykkauksen tarkasteluun voidaan ottaa. Miten… …

Lue lisää

Kuule, sinä taidat tykätä ruuasta? Tykkää vaan se on hyvä. Minun kai täytyy opetella laittamaan oikeita raritétia vai kuinka? Minä niin mielelläni laittaisin sinulle ruokaa. – Hm! Eikö hassua?Aino Järnefelt Jean Sibeliukselle kihlausaikana 1892. Aino ja Jean Sibeliuksen ensimmäinen yhteinen koti oli vuokrattu huoneisto Vladimirinkadulla Helsingissä, jonka he vuokrasivat häämatkalta palattuaan. Yhdessä apulaisen kanssa Aino…

Lue lisää

Ruoka on paljon muutakin, kuin polttoainetta. Ruoan kautta määrittelemme ihmisryhmiä sekä itseämme suhteessa muihin. Ruoka voi merkitä kuulumista johonkin ihmisryhmään, se voi merkitä terveyttä ja kauneutta tai se voi merkitä turvallisuutta tai oikeudenmukaisuutta. Olemme esimerkiksi tottuneet jakamaan alueelliset keittiöt suhteellisen tarkasti valtioiden rajoja myötäillen, tiedostamme, miten syödään terveellisesti, ainakin teoriassa ja monet kokevat kotimaassa tuotetun…

Lue lisää

Viime viikon torstaina ja perjantaina saimme nauttia Maria Lahtinen-Kaislaniemen ja Jenni Lareksen järjestämän kattauksen ruokahistoriaa: puolitoista päivää esitelmiä ja puoli päivää avotulikokkausta. Huomiota herätti se, että kaikki esiintyjät olivat naisia ja etänä kuuntelijoissakin käsittääkseni vain pari miestä. Jos vaikka seuraavalla kerralla jonkun maskuliinisuus kestäisi armeijaruokailun tai grillauksen historiasta kertomisen? Iloksemme nimittäin lopuksi kuulimme, että Hotelli-…

Lue lisää

Nuorempi tuttava kyseli sähkönsäästövinkkejä ja toinen tuttava alkoi muistelemaan 1990-luvun haudutuskupuja (?). Tästä tuli mieleeni vanha opastusteksti eli Maria Furuhjelmin Tehtaan tytöt -fiktion lomaan vuonna 1912 upotettu heinälaatikon käyttöohje.Rouva oli kerran ullakolla nähnyt suurenlaisen nelisnurkkaisen puulaatikon, jossa oli säpillä eli hakasella kiinni pantava kansi. Hän lähetti Liisan pappilaan noutamaan muutamia voilokinpalasta, joita oli käytetty pianoa…

Lue lisää

Vera Vala: Aprikoosiyöt, Gummerus 2021. Kansikuva: Gummerus.Joel Kuortti kirjoittaa:”Menneisyys kuin musta aukko”  Vera Vala jatkaa Italiaan sijoittuvien teosten kirjoittamista. Tällä kertaa kyseessä ei ole Adrianna de Berllis -dekkari, kuten hänen kuusi edellistä kirjaansa vaan jännitystä ja romantiikkaa tarjoava Aprikoosiyöt(Gummerus 2021). Keskeinen hahmo on suomalainen Laura, 38-vuotias osa-aikainen palkanlaskija, joka ei ”enää tiedä kuka minä olen”. Hänen…

Lue lisää