Julkaisuseuranta
25.1.2024
Viimeisten neljän kuukauden aikana olen kirjoittanut arkeologisten kohteiden hoitosuunnitelmia, ollut yhteydessä eri alueellisiin vastuumuseoihin ja tavannut paikallisyhdistysten vapaaehtoisia yhdessä rakennustutkija Kristiina Pesolan, arkeologi Esa Hertellin ja alueellisen taidemuseotyön amanuenssi Sinikka Myyrän kanssa. Tätä kaikkea on sisältynyt korkeakouluharjoitteluuni, joka tähtää Adoptoi monumentti -toiminnan juurruttamiseen Etelä-Karjalan alueelle. Sukellan tässä blogikirjoituksessa toimenkuvani ytimeen: mitä olen oppinut siitä, miksi…
Mielenkiinnolla luin joulun aikaan tuoreen kirjan Linnoituspataljoona 3 jatkosodassa - Salpalinjalta Kannaksen kohtaloihin. Kirja on Salpalinja-museon julkaisuja nro 5 Miehikkälä 2023. Kirjan tekijä on historiantutkija FM Antti Kovanen Helsingistä. Sivuja kirjassa on 248. Kirjan asiatieto perustuu kahden pataljoonassa taistelleen Pohjois-Vehkalahden (nyk. Haminaa) miehen, Jorma Liikkasen ja Martti Saarennon omiin ja heidän keräämiin aseveljiensä muistitietoihin. Ensimmäiset…
Maasotakoulun koulunjohtaja, Salpalinjan hyvin tunteva eversti Janne Mäkitalo sanoo, että Salpalinjan maahan upotettu kivieste on vielä soiva peli. Varsinkin, kun sitä vertaa Venäjän rakentamiin suoraviivaisiin lohikäärmeen hammasrivistöihin aukeilla lakeuksilla. Ne ovat kaiken lisäksi kevyinä betonitetroina asennettu maanpintaan teollisena massatuotantona vailla juuri minkäänlaista sotilaallista ohjausta. Ne ovat sopivalla kalustolla aurattavissa sivuun. Näitä puutarhakoristeiksikin kuvattuja lohikäärmeen hampaita…
Edesmennyt kenraaliluutnantti Heikki Koskelo (1935 – 2020) valittiin / kutsuttiin vuoden 2003 alussa toimintansa aloittaneen, 25.7.2002 perustetun Salpalinjan perinneyhdistys ry:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hän kävi toimeen ripeästi. Hän järjesti yhdistykselle rahoitusta, kutsui tuntemiaan ihmisiä toimintaan mukaan ja käynnisti yhdistyksen valtakunnallisen käynnistämishankkeen. Ei juuri sellaista Salpalinja-esitelmää kenraali Koskelo pitänyt, missä hän ei puhunut Salpalinjasta itärajamme ennaltaehkäisevänä pelotteena.…
Viimeisen viikon aikana varsin paljon julkisuutta saaneet Venäjän joukkojen Ukrainaan aloittaman ”Wagner-linjan” panssariesteet ovat lähinnä huvittaneet asiantuntijoita. Vain noin 300 kilon (lähde diplomi-insinööri Veikko Luomi) painoisista ja 90 senttiä (lähde Yle) korkeista betonitetroista, ”puutarhakoristeista”, maanpintaan asetellut panssariesteet työntyvät kuivalla kelillä vaikkapa Ladoilla (henkilöauto) syrjään. Panssareita ne eivät pidättele millään kelillä. Salpalinja on vedetty vertailuna mukaan…
Kirjoitin tämän kannanoton 20.5.2022 ja tarjosin lukijan mielipiteenä lehdistölle. Juttua on julkaistu reilusti yli kymmenessä erikokoisessa lehdessä. Se on hyvä. Näkökulmani on varmasti hengästyttävä ja uusi valtaosalle suomalaisia, yhtä tuntematon kuin Salpalinja on vieläkin. Yhtäkään poikkipuolista sanaa en ole vielä jutusta saanut, siis etteikö asia noin voisi olla.Minusta Salpalinja on täysin verrattavissa Suomen turvallisuushankkeena ja…
Suomen on tehtävä Venäjän Ukrainaan täysin käsittämättömin verukkein tehdyn hyökkäyksen johdosta vihdoin viimein ja nopeasti syvälle peruskallioomme ulottuva tulevaisuutemme turvallisuusratkaisu. Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi: ei tehdä mitään tai haetaan turvallisuutta, rauhantilan jatkumoa puolustusliitto Natosta. Nyt jo kiireisimmät ehtivät uskottelemaan, että rauhantila Suomessa säilyy tekemättä mitään, olemalla provosoimatta Venäjää millään lailla. Siis vaalimme ja jatkamme hyviä…
Suomalaiset eivät vähästä usko. Mutta uskovat viimeiseltä, kun on pakko. Itsenäisen Suomen hieno selviytymistarina ei enää etene "YYA"-henkisen poliittisen liturgian varassa. Ei etene, kun yhteistyötä, avunantoa ja keskinäistä luottamusta valehtelevin pyörein silmin kaikissa tilanteissa vakuuttanut Neuvostoliitto-Venäjä petti suomalaisten luottamuksen. Venäjän varaan rakennettu lahoamassa ollut puujalka lopulta katkesi umpimätänä yhdessä yössä. Kaikki vanha ritirimpsu vesittyi 24.2.2022…
Talvisota syttyi muutama päivä yli 82 vuotta sitten. Sen Neuvostoliitto aloitti suojatakseen Leningradin turvallisuutta. Tällä viikolla Venäjä federaation presidentti Putin ja Venäjän federaation ulkoministeri Lavrov vaativat valtakuntansa turvallisuuteen vedoten länsireunalleen Nato-vapaata turvallisuusvyöhykettä. Venäjän valmius hyökätä Ukrainaan on suuri. Suomi mainitaan spekulaatioissa yhtenä Venäjän puskurivyöhykkeenä, jonne Naton ei tule missään tapauksessa ulottua tai … 1930-luvun lopulla…
Salpalinja, Suomen suoja, teki ja täytti tehtävänsä taistelematta. Salpalinja jatkaa yhä sanomaansa pysyvänä suomalaisen maanpuolustustahdon vertauskuvana. Uuden itärajan linnoituksen tarve syntyi talvisodasta. Sen rauhanehdoissa Suomen kaakkoisraja siirtyi uuteen paikkaan länteen, kauas siitä, mihin puna-armeija sodassa kykeni etenemään. Hankoniemen alue piti pakkovuokrata itänaapurille. Talvisodassa Neuvostoliitto epäonnistui. Se ei päässyt tavoitteeseensa vallata koko Suomi ja liittää se…
Salpalinja Suomen suoja -kirja on saanut hyvää palautetta ja myös kiitosta helppolukuisuudesta. Isänpäivä ja kohta joulukin on ovella. Kirjaa on myynnissä kautta maan kirja- tai verkkokaupoissa. Esimerkiksi Haminassa kirjaa myy ainakin Salpakirja Oy:n Kirjaspotti, Suomalainen kirjakauppa ja marraskuun ajan viikonloppuisin la-su klo 10-16 Wanha Veteraani, Kadettikoulunkatu 7. Kirjaa saa myös kirjoittajalta, soita 040 504 0293 tai…
Salpalinja Suomen suoja -kirja on koronatermein ”leviämisvaiheessa”. Kirjaa on myynnissä verkkokaupoissa ja ainakin käytännössä kaikissa Suomalainen -kirjakaupan myymälöissä ympäri maan. Täällä kotikulmillani kirjaa myy myös Salpakirja.net verkkokauppa ja sen kivijalkamyymälät, Kirjaspotit Haminassa ja Kotkassa. Salpalinja-museo Miehikkälässä ja Wanha Veteraani Haminassa myyvät myös kirjaa aukioloaikoinaan. Ja onpa kirjoja muutama kappale myynnissä Kairalan Kievarissa, Sallassa saakka! Uusi…
Salpalinja Suomen suoja -kirja ilmestyi elokuun lopulla 2021. Kustantaja Readme.fi:n mukaan kirjamyynnin alku on ollut hyvä, vaikka tuotetta ei ole vielä ehditty edes erityisemmin tiedoksi saattaa ja markkinoida. Yli 600-sivuisen kirjan palaute on toistaiseksi jäänyt lähinnä ensikommentteihin teoksen varsin tuhdista, toista kiloa painavasta olemuksesta. Sisällön läpilukeminen ottaa aikansa. Syvästä hiljaisuudesta päätellen takakansi ei ole monellekaan…
Tällä tietoa ehkä jo elokuussa 2021 kirjakustantamo Readme.fi Oy julkaisee Salpalinjasta kirjan nimeltä Salpalinja – Suomen suoja! Kirja on tulossa-ryhmässä jo verkkokaupoissa ennakkomyynnissä paitsi kustantajan omassa verkkokaupassa myös muun muassa Akateemisen Kirjakaupan, Kansallisen Kirjakaupan, Suomalaisen Kirjakaupan ja Booky.fi:n verkkokaupoissa. Jotkut kirjastotkin ovat jo kirjaa varanneet.Kustantaja huolehtii kirjan markkinoinnista ja myynnistä. Kun se ennakkomyynnissä jo julkisesti…
Kirjoitin tässä blogissani 30. toukokuuta 2019, että ”Vihdoin on saatavissa tutkittua ja varsin tarkkaa tietoa, mitä Kuusamon Lahtelassa tapahtui 55 päivän aikana syys-marraskuussa 1944!” Em. tiedolla minua lähestyi tuolloin asiaa tutkinut Tuomo Kallioniemi. Hänen käsiinsä saamat Neuvostoliiton puna-armeijan alueella toimineiden joukkojen sotapäiväkirjat yksiselitteisesti kertovat Kallioniemen tulkinnan mukaan, että Neuvostoliiton ja sen takaa-ajaman Saksan joukkojen välillä…
Museovirasto on saanut valmiiksi ohjeistuksen Salpalinjan linnoituslaitteiden hoidosta, korjaamisesta ja käytöstä. Pyörää on turha alkaa keksimään uudelleen, joten jaan tähän linkin Museoviraston sivulle Kulttuuriympäristö ja Salpalinja, josta kullekin halukkaalle tietoa löytyy haluamastaan yksityiskohdasta. https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/salpalinja?fbclid=IwAR0hKS3bv-Nxp6658_gvn_jc4xOVSvDupiQsROwwYWL-szjbkDcskIzgTRcEdellisen linkin pääsivujen alta löytyvät seuraavat alalinkit jopa monikymmensivuisiin tiedostoihin, joissa käsitellään Salpalinjan hoitoa, luetellaan ns. avainkohteet (merkittävimmät kohteet) ja vielä Ylen…
"Nurmijärven HV-esteitä. Esteet estävät lehmien kulkemisen." 8.7.1941, SA-kuva.Yritän vääntää arkistosta poimituista vahvuusilmoituksista salpalinjan rakennustyömaan vahvuuksia. Arvatkaa muuten, että on vähän hassua hommaa. Vahvuuksia on nimittäin ajankohdasta riippuen ilmoiteltu hieman erilaisilla planketeilla. Joissakin puhutaan vahvuudesta kaiken kaikkiaan ja toisissa vain työläisistä - kolmansissa ei mainita sen tarkemmin, että ketkä on sisällytetty joukkoon. Edit: ja siis esim.…
Välirauhan ajan linnoitustyöt oli käynnistetty kunnolla kesään 1940 mennessä. Linnoitustyömaiden määrä ja työvoiman määrä kasvoi merkittävästi loppuvuotta 1940 kohden. Naisia työvoimasta oli vain pieni murto-osa. Ja koska yleisesti ottaen parhaassa työiässä olleet miehet olivat reserviläisiä, niin tämä oli jotain, joka piti ottaa huomioon.Linnoitustöiden Johtaja kenraali Edvard Hanell Linnoitustoimisto esikuntanaan rupesi selvittelemään myös linnoitusrakennusjoukkojen liikekannallepanoa.Tähän liittyen…