Tieteen termipankille on myönnetty Vuoden avoin oppimis- ja opetuskäytäntö -palkinto, joka on jaettu tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Huomionosoituksen takana on Tieteellisten seurain valtuuskunnan organisoima Avoimen tieteen koordinaatio, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Palkinnon ottivat vastaan termipankin johtaja, professori Tiina Onikki-Rantajääskö ja projektisuunnittelija, dosentti Harri Kettunen. Palkinnonsaajan valitsi avoimessa haussa esiin nousseista ehdokkaista palkintoraati, jossa olivat…

Lue lisää

Mikä on tieteen ja tutkitun tiedon merkitys tänä päivänä? Mistä saa luotettavaa tietoa? Aloitin työni Tieteen termipankissa viisi päivää sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan helmikuussa 2022. Sodan ja kriisien ympärillä käydään myös informaatiosotaa, ja ihmisiin yritetään vaikuttaa mielikuvilla, keksityillä uutisilla ja väärillä tai harhaanjohtavilla tiedoilla. Kriisien aikana luotettavan tiedon, lähdekritiikin ja medialukutaidon merkitys…

Lue lisää

Tieteen termipankin katsotuimmat termit vuonna 2021 ovat suosituimmasta lähtien: modernismi, fokalisointi, metafora, paradigma, etiikka, nihilismi, affekti, diskurssi, intersubjektiivisuus, hermeneuttinen kehä, kertoja, konstruktio, bioindikaattori ja prekluusio. TIeteen termipankin sivuja katseltiin vuonna 2021 yli 2 miljoonaa kertaa. Tämä tarkoittaa käyttäjämäärien vakiintumista noin 5 000 käyttäjään päivässä lukukausien aikana. Käyntejä oli noin 1,3 miljoonaa. Tieteen termipankin käyttö vuonna…

Lue lisää

Kirjoittanut Yrjö LaurantoKielen kuvaus riippuu siitä, miten kuvaaja tulkitsee systeemisten säännön- mukaisuuksien ja kielenkäytön todellisuuden suhteen. Kielitieteessä onkin paljon teoriasidonnaista moniäänisyyttä, ja tässä suhteessa se eroaa merkittävällä tavalla luonnontieteistä. Moniäänisyyden hyväksyminen on erityisen vaikeaa niille, jotka vasta aloittelevat kielitieteeseen tutustumista, esimerkiksi niille, jotka ovat aloittamassa opintojaan Helsingin yliopiston Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelmassa Johdatusta kielentutkimukseen…

Lue lisää

Oikeustiede, filosofia, kielitiede ja kirjallisuustiede ovat aihealueita, joille on kohdistunut viime vuoden aikana paljon hakuja. Biologiassa ja kasvitieteessä on myös huomattava määrä sivukatseluja. Tämä heijastaa kyseisten aihealueiden käsitesivumääriä ja sisältöjen runsautta. Sivumääräänsä nähden nousevalta vaikuttaa historia, jossa on jo paljon katseluja, vaikka sivuja on huomattavasti vähemmän kuin edellisissä. Sivukatseluja 1.1.-31.12.2020 kaikkiaan 2 828 127 Google…

Lue lisää

Tieteen termipankin monimuotoisuus on vahvuutta, vaikka tiedemaailmassa ja varsinkin tieteen rahoituksessa on yleensä totuttu näkemään toimintoja toisensa pois sulkevien vaihtoehtojen kautta: jokin on • joko huippututkimusta tai sitä palvelevaa, ― tai sitten tutkijankoulutusta tai yliopistokoulutusta laajemminkin, • jokin on tarkoitettu tutkijoille ― ja jokin toinen sen sijaan on yleistajuisempaa ja tarkoitettu myös laajemmalle yleisölle, •…

Lue lisää

Kirjoittaja Annikki Hyppönen Selkokieli ja siihen liittyvä tutkimus on Tieteen termipankin uusi aihealue. Kielitoimiston sanakirja määrittelee selkokielen suomen kielen muodoksi, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/selkokieli). Vastaavasti yleiskieli määritellään eri ikä- ja ammattiryhmien yhteiseksi kielimuodoksi, joka on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista, käyttää yleisesti tunnetuksi tiedettyä sanastoa ja on virkerakenteeltaan…

Lue lisää

Kirjoittanut Tuomas Äystö Uskontotiede on suomalaisissa yliopistoissa rakentunut pitkälti suhteessa kulttuurien tutkimukseen ja teologiaan. Esimerkiksi Turun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan vuonna 1962 perustetun oppituolin haltija Lauri Honko oli yhdistetysti vertailevan kansanperinteentutkimuksen ja uskontotieteen professori. Honko jätti jälkeensä myös uskontotieteen oppisanaston, joka oli osittain nyt rakenteilla olevan termistön inspiraationa. Helsingin yliopistossa oppiaine puolestaan on nykyisin kahdessa tiedekunnassa:…

Lue lisää

Tieteen termipankin ja Kordelinin säätiön suuren kulttuurihankkeen seminaari Kielikeskus (Fabianinkatu 26, Helsinki), 27.3.2020, klo 13.00–17.00 Miten yhdistää alati kansainvälistyvä tiede ja elävät kansalliskielet? Mikä merkitys tutkimustietoon ja asiantuntijuuteen nojaavalla Tieteen termipankilla (TTP) on tutkijoiden ja tieteen luotettavuutta kyseenalaistavana aikana? Kuinka termityö voi helpottaa tutkijan ja opettajan arkea sekä rakentaa siltoja huippututkimuksen maailmasta yliopistojen kolmannen tehtävän…

Lue lisää