Kirjoittaja Annikki Hyppönen Selkokieli ja siihen liittyvä tutkimus on Tieteen termipankin uusi aihealue. Kielitoimiston sanakirja määrittelee selkokielen suomen kielen muodoksi, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/selkokieli). Vastaavasti yleiskieli määritellään eri ikä- ja ammattiryhmien yhteiseksi kielimuodoksi, joka on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista, käyttää yleisesti tunnetuksi tiedettyä sanastoa ja on virkerakenteeltaan…

Lue lisää

Nyt kun arkistolain uudistus häämöttää Suomessa horisontissa tai ainakin juuri sen takana – koska sen kerrotaan jäävän seuraavalle hallituskaudelle – on hyvä katsoa, miten muualla lakia uudistetaan. Herbjørn Andresen Oslo Metropolitan -yliopistosta kertoi Norjan tilanteesta IRFD-verkoston kokouksessa tammikuussa. Norjassa uutta lakia on pohdittu työryhmässä, jossa myös arkistot olivat edustettuna. Jos työryhmän ajatukset menevät läpi, luvassa…

Lue lisää

Kirjoittanut Tuomas Äystö Uskontotiede on suomalaisissa yliopistoissa rakentunut pitkälti suhteessa kulttuurien tutkimukseen ja teologiaan. Esimerkiksi Turun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan vuonna 1962 perustetun oppituolin haltija Lauri Honko oli yhdistetysti vertailevan kansanperinteentutkimuksen ja uskontotieteen professori. Honko jätti jälkeensä myös uskontotieteen oppisanaston, joka oli osittain nyt rakenteilla olevan termistön inspiraationa. Helsingin yliopistossa oppiaine puolestaan on nykyisin kahdessa tiedekunnassa:…

Lue lisää

Tieteen termipankin ja Kordelinin säätiön suuren kulttuurihankkeen seminaari Kielikeskus (Fabianinkatu 26, Helsinki), 27.3.2020, klo 13.00–17.00 Miten yhdistää alati kansainvälistyvä tiede ja elävät kansalliskielet? Mikä merkitys tutkimustietoon ja asiantuntijuuteen nojaavalla Tieteen termipankilla (TTP) on tutkijoiden ja tieteen luotettavuutta kyseenalaistavana aikana? Kuinka termityö voi helpottaa tutkijan ja opettajan arkea sekä rakentaa siltoja huippututkimuksen maailmasta yliopistojen kolmannen tehtävän…

Lue lisää

Kiinalainen opiskelija oli Kantonissa huolestunut. Hän kysyi, onko arkistoilla tulevaisuutta, eivätkö ne ole vanhanaikaisia? Dekaani ja minä vakuutimme, että arkistoja tarvitaan aina. Silti arkistot eivät tulevaisuudessa välttämättä ole samanlaisia kuin tänään. Muutos näkyy massadigitointiprojektissa. Kun viranomaisilla ei enää ole paperiarkistoja ja niitä säilytetään kansakunnan kulttuuriperintönäkin digitaalisessa muodossa, sillä on suuri vaikutus tarvittavaan osaamiseen ja henkilökunnan…

Lue lisää