Julkaisuseuranta
Yksityisten Keskusarkistojen 25-vuotta juhlissa puhuttiin arkistojen nykyhetkestä ja tulevaisuudesta digitaalisessa maailmassa. Kansallisarkiston viestinä oli se, että digitalisoituminen muuttaa tapoja, joilla aineistoja käytetään. Tietoa on liian paljon, jotta dokumentteja voitaisiin syvä lukea perinteiseen tapaan. Kun myös vanhemmat aineistot ovat digitaalisessa muodossa, niitä voidaan hyödyntää monitieteisessä tutkimuksessa. Lisäksi silloin myös diginatiivien sukupolvi haluaa ja pystyy niitä käyttämään.…
Tieteen termipankin supersankari, geologi Elina Lehtonen on laatinut termipankin sivuille lokakuuhun 2024 mennessä huimat 1237 käsitesivua – ja tehnyt olemassa oleville sivuille yli 8000 muutosta tai lisäystä. Tämä on enemmän kuin kellään muulla termipankin historiassa. Elina Lehtonen Luomuksen geologisissa kokoelmissa olevan tulivuorikuvan edessä. Elina teki aikanaan väitöstutkimuksensa Suomen vanhimmista tulivuorisyntyisistä kivistä ja työskenteli silloin Luomuksessa.…
23.9.2024
Teologi Risto Saarinen (Kuva: Harri Kettunen) Teologi Risto Saarinen painottaa hyvään yleissuomeen pohjautuvan terminologian merkitystä Risto Saarisen maailma avautui 1970-luvulla matkustamisen kautta. Eri maiden ja ihmisten näkeminen, kansainvälisyys ja uteliaisuus muita kulttuureja ja kansoja kohtaan heräsi interrail-matkoilla, jotka Etelä-Haagassa kasvanut Risto aloitti 17-vuotiaana lukion ensimmäisen vuoden jälkeen. Riston mukaan “Suomi oli umpio 1970-luvulla” ja koska…
Arkistoja käyttävät myös henkilöt, joilla on taipumus nähdä maailmassa salaliittoja. Nämä salaliittotaipuvaiset ovat sikäli erikoinen käyttäjäryhmä, ettei heitä voi erottaa muista koulutustaustan, tutkimuksen aihepiirin tai aineistojen käyttötarkoituksen perusteella. Salaliittotaipuvaisen erottaa muista tutkijoista hänen epistemologiansa, siis käsityksensä tiedosta ja siitä miten tietoa saadaan. Pohjalla on nykyajan ristiriita. Yhtäältä valistusajan ideaalit elävät edelleen. Niiden mukaan kaikkeen tietoon…
31.1.2024
Vanamo Salo on kasvi- ja sienitieteilijä, jonka työn jälki näkyy vahvasti Tieteen termipankissa. Vanamo on laatinut tammikuuhun 2024 mennessä termipankkiin 241 uutta käsitesivua ja tehnyt 3222 muokkausta ja lisäystä olemassa oleville käsitesivuille. Ja lisää tulee koko ajan! ”Mielenkiintoista työtä, josta itsekin opin aina jotain uutta.” Kiinnostus kasvimaailmaan alkoi jo lapsena ”Kävin yhdeksänvuotiaana perheeni kanssa Lapissa.…
18.8.2023
Kuva: Veikko Somerpuro Antti Ijäs on klassillinen ja keskiajan filologi, jonka erikoisalaa on historiallisen tietoa välittävän kirjallisuuden tutkimus. Tieteen termipankissa Antti toimii antiikintutkimuksen ja kamppailuntutkimuksen aihealueiden koordinaattorina sekä kirjallisuudentutkimuksen, tekstuaalitieteiden, historian, filosofian, taidehistorian ja arkeologian aihealueiden asiantuntijana. Tolkien, Star Trek ja salakielet Antti Ijäs oli kiinnostunut historiasta, kulttuureista ja kielistä jo pienenä. Siskonsa kanssa hänellä…
Kirjoittanut Suvi Ronkainen Kuulun yliopistolliseen sukupolveen, joka on aloittanut opiskelun 1980-luvulla ja aikana, jolloin tieteenalarajat olivat vielä selvät. Tuolloin myös tieteenalajakojen ylläpito osana yliopistolaitoksen toimintaa järjestävää puhetapaa oli vahva. Aloitin opiskelut sosiaalipsykologiassa, joka hyvin selkeästi oikeutti itseään tekemällä eroa niin psykologiaan kuin yleisesti yhteiskuntatieteisiin sekä kuvaten tiedon tuottamisen tapaansa pitkälle määrällisten aineistojen ja jonkinlaisen mitattavaksi…
16.2.2023
Mistä saa luotettavaa tietoa? Miten erottaa fakta fiktiosta? Vuonna 2022 Tieteen termipankki palkittiin kahdesti avoimen tieteen edistämisestä. Termipankin päivittyminen jatkui eri tieteenaloilla vuonna 2022 – ja uusia aihealueita käynnistettiin. Tieteen termipankissa oli yli miljoona käyntiä vuonna 2022 ja niiden aikana katseltiin 1 862 879 sivua. Käyttäjämäärä vakiintui noin 4 000 päivittäiseen käyttäjään arkipäivisin lukukausien aikana.…
25.10.2022
Kuva: Mari Siiroinen Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinto 2022 on myönnetty Tieteen termipankille ja HiLIFElle (Helsinki Institute of Life Science). Raadin perusteluina Tieteen termipankin kohdalla oli menestyksekäs uudenlaisen avoimen julkaisemisen alustan ja toimintamuodon kehittäminen. Palkinnolla nostetaan esiin sekä Tieteen termipankin toiminnasta vastaavan pienen ydinjoukon työtä että laajaa asiantuntijoiden vapaaehtoistyönä tuotettua aineistoa. Kunniakirja luovutettiin Tiedekulmassa 24.10.2022…
20.6.2022
Tieteen termipankille on myönnetty Vuoden avoin oppimis- ja opetuskäytäntö -palkinto, joka on jaettu tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Huomionosoituksen takana on Tieteellisten seurain valtuuskunnan organisoima Avoimen tieteen koordinaatio, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Palkinnon ottivat vastaan termipankin johtaja, professori Tiina Onikki-Rantajääskö ja projektisuunnittelija, dosentti Harri Kettunen. Palkinnonsaajan valitsi avoimessa haussa esiin nousseista ehdokkaista palkintoraati, jossa olivat…
Mikä on tieteen ja tutkitun tiedon merkitys tänä päivänä? Mistä saa luotettavaa tietoa? Aloitin työni Tieteen termipankissa viisi päivää sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan helmikuussa 2022. Sodan ja kriisien ympärillä käydään myös informaatiosotaa, ja ihmisiin yritetään vaikuttaa mielikuvilla, keksityillä uutisilla ja väärillä tai harhaanjohtavilla tiedoilla. Kriisien aikana luotettavan tiedon, lähdekritiikin ja medialukutaidon merkitys…
Tieteen termipankin katsotuimmat termit vuonna 2021 ovat suosituimmasta lähtien: modernismi, fokalisointi, metafora, paradigma, etiikka, nihilismi, affekti, diskurssi, intersubjektiivisuus, hermeneuttinen kehä, kertoja, konstruktio, bioindikaattori ja prekluusio. TIeteen termipankin sivuja katseltiin vuonna 2021 yli 2 miljoonaa kertaa. Tämä tarkoittaa käyttäjämäärien vakiintumista noin 5 000 käyttäjään päivässä lukukausien aikana. Käyntejä oli noin 1,3 miljoonaa. Tieteen termipankin käyttö vuonna…