Suomalaisena tuntee joskus olonsa oudoksi ulkomaalaisten parissa. Se johtuu siitä, että meillä on omituinen näkökulma maailmaan. Pohjoismaissa yksilö on ulkoistanut hyvät puolensa valtiolle. Valtio ei edusta meillä pahaa. Se on yhteisen edun valvoja. Tämähän on kansainvälisesti täysin vinksahtanut katsantokanta. Melkein missä tahansa muualla valtio on muuta. Se on pelottava voima, joka yrittää valvoa kansalaista. Byrokraattinen,…

Lue lisää

Seuraava kirjoitus tuli vastaan, kun kävin vanhoja romppujani läpi pelastaakseni niiltä tarpeellista aineistoa pilveen. Tiedosto on päivätty 2.11.2000, joten kirjoitus lienee samalta ajalta jo kahdenkymmen vuoden takaa ajalta, jolloin olin edesmennessä Sota-arkistossa työssä. Koska ajatuksessa on mielestäni edelleen järkeä, julkaisen tekstin tässä. Aikanaan se jäi julkaisematta, vaikka sitä johonkin tarjosinkin. Taustalla oli jossain määrin tuohtuneiden…

Lue lisää

Kirjoittanut Yrjö LaurantoKielen kuvaus riippuu siitä, miten kuvaaja tulkitsee systeemisten säännön- mukaisuuksien ja kielenkäytön todellisuuden suhteen. Kielitieteessä onkin paljon teoriasidonnaista moniäänisyyttä, ja tässä suhteessa se eroaa merkittävällä tavalla luonnontieteistä. Moniäänisyyden hyväksyminen on erityisen vaikeaa niille, jotka vasta aloittelevat kielitieteeseen tutustumista, esimerkiksi niille, jotka ovat aloittamassa opintojaan Helsingin yliopiston Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelmassa Johdatusta kielentutkimukseen…

Lue lisää

Oikeustiede, filosofia, kielitiede ja kirjallisuustiede ovat aihealueita, joille on kohdistunut viime vuoden aikana paljon hakuja. Biologiassa ja kasvitieteessä on myös huomattava määrä sivukatseluja. Tämä heijastaa kyseisten aihealueiden käsitesivumääriä ja sisältöjen runsautta. Sivumääräänsä nähden nousevalta vaikuttaa historia, jossa on jo paljon katseluja, vaikka sivuja on huomattavasti vähemmän kuin edellisissä. Sivukatseluja 1.1.-31.12.2020 kaikkiaan 2 828 127 Google…

Lue lisää

Tieteen termipankin monimuotoisuus on vahvuutta, vaikka tiedemaailmassa ja varsinkin tieteen rahoituksessa on yleensä totuttu näkemään toimintoja toisensa pois sulkevien vaihtoehtojen kautta: jokin on • joko huippututkimusta tai sitä palvelevaa, ― tai sitten tutkijankoulutusta tai yliopistokoulutusta laajemminkin, • jokin on tarkoitettu tutkijoille ― ja jokin toinen sen sijaan on yleistajuisempaa ja tarkoitettu myös laajemmalle yleisölle, •…

Lue lisää

Taannoin kerroin, että arkistotieteeseen on kaivattu uusia ajatuksia. Yksi ehdotettu suunta on digitaalinen rikospaikkatutkimus. Sekä se että arkistotiede ovat soveltavia tieteitä, jotka ovat muodostuneet ammatillisten käytäntöjen pohjalta. Näistä johdettuja periaatteita on kodifioitu ja sovellettu standardoituna takaisin käytäntöön. Sähköisistä aineistoista vastaava arkistonhoitaja pyrkii tunnistamaan tapahtumat, joista digitaalinen data on peräisin, ja arvioimaan tiedon luotettavuutta ja autenttisuutta.…

Lue lisää

Kirjoittaja Annikki Hyppönen Selkokieli ja siihen liittyvä tutkimus on Tieteen termipankin uusi aihealue. Kielitoimiston sanakirja määrittelee selkokielen suomen kielen muodoksi, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/selkokieli). Vastaavasti yleiskieli määritellään eri ikä- ja ammattiryhmien yhteiseksi kielimuodoksi, joka on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista, käyttää yleisesti tunnetuksi tiedettyä sanastoa ja on virkerakenteeltaan…

Lue lisää

Kirjoittanut Tuomas Äystö Uskontotiede on suomalaisissa yliopistoissa rakentunut pitkälti suhteessa kulttuurien tutkimukseen ja teologiaan. Esimerkiksi Turun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan vuonna 1962 perustetun oppituolin haltija Lauri Honko oli yhdistetysti vertailevan kansanperinteentutkimuksen ja uskontotieteen professori. Honko jätti jälkeensä myös uskontotieteen oppisanaston, joka oli osittain nyt rakenteilla olevan termistön inspiraationa. Helsingin yliopistossa oppiaine puolestaan on nykyisin kahdessa tiedekunnassa:…

Lue lisää

Tieteen termipankin ja Kordelinin säätiön suuren kulttuurihankkeen seminaari Kielikeskus (Fabianinkatu 26, Helsinki), 27.3.2020, klo 13.00–17.00 Miten yhdistää alati kansainvälistyvä tiede ja elävät kansalliskielet? Mikä merkitys tutkimustietoon ja asiantuntijuuteen nojaavalla Tieteen termipankilla (TTP) on tutkijoiden ja tieteen luotettavuutta kyseenalaistavana aikana? Kuinka termityö voi helpottaa tutkijan ja opettajan arkea sekä rakentaa siltoja huippututkimuksen maailmasta yliopistojen kolmannen tehtävän…

Lue lisää

Kirjoittanut Antti Ijäs Alkuvuodesta alkaen Tieteen termipankissa on ollut uusi aihealue nimeltään kamppailuntutkimus. Kamppailuntutkimus on monitieteinen ala, jonka keskiössä on kamppailu laajasti ymmärrettynä sekä sen eri ilmenemismuotoihin vuorovaikutussuhteessa oleva aineellinen ja aineeton kulttuuri. Kamppailuntutkimuksen kenttä Nimityksenä kamppailuntutkimus on vähemmän kapea kuin sitä vastaavat martial arts studies ja Kampfkunstwissenschaft. Nimitys martial arts on alkujaan käännöslaina japanista ja on sellaisena viitannut japanilaisten sotataitojen kokonaisuuteen, vaikka termiä on sittemmin…

Lue lisää

Sedimenttikivikerroksia Grand Canyonissa. Kuva: dawn2dawn, Pixabay   Kirjoittanut Elina Lehtonen Lähes 100 vuotta sitten amerikkalainen geologi Chester K. Wentworth aloitti tieteellisen artikkelinsa toteamalla ”In no other science does the problem of terminology present so many difficulties as in geology” (Wentworth 1922), jonka voisi suomentaa esimerkiksi näin: ”Minkään muun tieteenlajin terminologiaan ei liity yhtä paljon vaikeuksia…

Lue lisää