Tanskalaisen tutkimusverkoston ”Digitalisaatio ja arkistojen tulevaisuus” kolmivuotinen rahoitus päättyi viime vuonna. Verkosto tuotti konferensseja Tanskassa ja kokoomateoksen arkistojen digitalisaatiosta pohjoismaissa. Kirjassa on kahdeltakymmeneltäviideltä kirjoittajalla tekstejä. Jotkin kirjoittajat katsovat asiaa pohjoismaiden ulkopuolelta. Aluksi avataan pohjoismaisuuden käsitettä, koska lukijakunta on kansainvälinen. Yhtä maata tai täysin jaettua kokemusta ei tietenkään ole. ”Pohjoismaisuus” on osin myyttinen kokoelma eri maiden…

Lue lisää

Vanamo Salo on kasvi- ja sienitieteilijä, jonka työn jälki näkyy vahvasti Tieteen termipankissa. Vanamo on laatinut tammikuuhun 2024 mennessä termipankkiin 241 uutta käsitesivua ja tehnyt 3222 muokkausta ja lisäystä olemassa oleville käsitesivuille. Ja lisää tulee koko ajan! ”Mielenkiintoista työtä, josta itsekin opin aina jotain uutta.” Kiinnostus kasvimaailmaan alkoi jo lapsena ”Kävin yhdeksänvuotiaana perheeni kanssa Lapissa.…

Lue lisää

Kuva: Veikko Somerpuro Antti Ijäs on klassillinen ja keskiajan filologi, jonka erikoisalaa on historiallisen tietoa välittävän kirjallisuuden tutkimus. Tieteen termipankissa Antti toimii antiikintutkimuksen ja kamppailuntutkimuksen aihealueiden koordinaattorina sekä kirjallisuudentutkimuksen, tekstuaalitieteiden, historian, filosofian, taidehistorian ja arkeologian aihealueiden asiantuntijana. Tolkien, Star Trek ja salakielet Antti Ijäs oli kiinnostunut historiasta, kulttuureista ja kielistä jo pienenä. Siskonsa kanssa hänellä…

Lue lisää

Suomalainen asiakirjajulkisuus vaikuttaa toimivalta, mutta julkisuuden rajoista on itse asiassa käyty jatkuvasti rajankäyntiä. Mahdollisia kompastuspaikkoja on monia. Vain jos asiakirja on luotu, sen tunnustetaan olevan olemassa, sitä ei hävitetä ja sitä pidetään julkisena, siitä tulee julkisuuden väline. Oikeusoppineiden kriittiset arviot tuskin vaikuttavat käytäntöihin. Uutena kysymyksenä nousee esille se, mitä oikein kuuluu arkistoon. Sitä ei ole…

Lue lisää

Kirjoittanut Suvi Ronkainen Kuulun yliopistolliseen sukupolveen, joka on aloittanut opiskelun 1980-luvulla ja aikana, jolloin tieteenalarajat olivat vielä selvät. Tuolloin myös tieteenalajakojen ylläpito osana yliopistolaitoksen toimintaa järjestävää puhetapaa oli vahva. Aloitin opiskelut sosiaalipsykologiassa, joka hyvin selkeästi oikeutti itseään tekemällä eroa niin psykologiaan kuin yleisesti yhteiskuntatieteisiin sekä kuvaten tiedon tuottamisen tapaansa pitkälle määrällisten aineistojen ja jonkinlaisen mitattavaksi…

Lue lisää

David Gajić on liikeidea. Davidin tausta on mielenkiintoinen. Hän on slovenialainen juristi, joka on viimeiset kymmenen vuotta erikoistunut konkursseihin. Työ on kuitenkin tullut liiankin tutuksi ja nyt tarvitaan uutta haastetta, David sanoo. Rahaakin on riittävästi. Oma ja perheen toimeentulo on turvattu, joten nyt voisi antaa takaisin yhteisölle jotain. Niinpä David on pohtinut, miten turvata kulttuuriperintöä.…

Lue lisää

Mistä saa luotettavaa tietoa? Miten erottaa fakta fiktiosta? Vuonna 2022 Tieteen termipankki palkittiin kahdesti avoimen tieteen edistämisestä. Termipankin päivittyminen jatkui eri tieteenaloilla vuonna 2022 – ja uusia aihealueita käynnistettiin. Tieteen termipankissa oli yli miljoona käyntiä vuonna 2022 ja niiden aikana katseltiin 1 862 879 sivua. Käyttäjämäärä vakiintui noin 4 000 päivittäiseen käyttäjään arkipäivisin lukukausien aikana.…

Lue lisää

Kuva: Mari Siiroinen Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinto 2022 on myönnetty Tieteen termipankille ja HiLIFElle (Helsinki Institute of Life Science). Raadin perusteluina Tieteen termipankin kohdalla oli menestyksekäs uudenlaisen avoimen julkaisemisen alustan ja toimintamuodon kehittäminen. Palkinnolla nostetaan esiin sekä Tieteen termipankin toiminnasta vastaavan pienen ydinjoukon työtä että laajaa asiantuntijoiden vapaaehtoistyönä tuotettua aineistoa. Kunniakirja luovutettiin Tiedekulmassa 24.10.2022…

Lue lisää

Tieteen termipankille on myönnetty Vuoden avoin oppimis- ja opetuskäytäntö -palkinto, joka on jaettu tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Huomionosoituksen takana on Tieteellisten seurain valtuuskunnan organisoima Avoimen tieteen koordinaatio, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Palkinnon ottivat vastaan termipankin johtaja, professori Tiina Onikki-Rantajääskö ja projektisuunnittelija, dosentti Harri Kettunen. Palkinnonsaajan valitsi avoimessa haussa esiin nousseista ehdokkaista palkintoraati, jossa olivat…

Lue lisää

Mikä on tieteen ja tutkitun tiedon merkitys tänä päivänä? Mistä saa luotettavaa tietoa? Aloitin työni Tieteen termipankissa viisi päivää sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan helmikuussa 2022. Sodan ja kriisien ympärillä käydään myös informaatiosotaa, ja ihmisiin yritetään vaikuttaa mielikuvilla, keksityillä uutisilla ja väärillä tai harhaanjohtavilla tiedoilla. Kriisien aikana luotettavan tiedon, lähdekritiikin ja medialukutaidon merkitys…

Lue lisää

Tieteen termipankin katsotuimmat termit vuonna 2021 ovat suosituimmasta lähtien: modernismi, fokalisointi, metafora, paradigma, etiikka, nihilismi, affekti, diskurssi, intersubjektiivisuus, hermeneuttinen kehä, kertoja, konstruktio, bioindikaattori ja prekluusio. TIeteen termipankin sivuja katseltiin vuonna 2021 yli 2 miljoonaa kertaa. Tämä tarkoittaa käyttäjämäärien vakiintumista noin 5 000 käyttäjään päivässä lukukausien aikana. Käyntejä oli noin 1,3 miljoonaa. Tieteen termipankin käyttö vuonna…

Lue lisää

Kirjoittanut Yrjö LaurantoKielen kuvaus riippuu siitä, miten kuvaaja tulkitsee systeemisten säännön- mukaisuuksien ja kielenkäytön todellisuuden suhteen. Kielitieteessä onkin paljon teoriasidonnaista moniäänisyyttä, ja tässä suhteessa se eroaa merkittävällä tavalla luonnontieteistä. Moniäänisyyden hyväksyminen on erityisen vaikeaa niille, jotka vasta aloittelevat kielitieteeseen tutustumista, esimerkiksi niille, jotka ovat aloittamassa opintojaan Helsingin yliopiston Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelmassa Johdatusta kielentutkimukseen…

Lue lisää