Julkaisuseuranta
Verna Erikson. Alkuperäinen kuva ja alla Julius Jääskeläisen värittämä kuva.Vuoden 1918 sisällissodassa oli tunnetusti punaisia naiskaarteja, mutta vastaavia valkoisia ei ollut lähinnä siksi, ettei Mannerheim hyväksynyt niitä. Taisteluhalukkuutta valkoisilta naisilta ei olisi puuttunut ja monet tekivätkin osansa tavalla tai toisella. Vaarallisinta mahdollista puuhaa oli vakoojana tai aseiden salakuljettajana toimiminen.Oheisessa valokuvassa poseeraa nuori nainen takkinsa alle…
17.11.2023
Siilinjärven asema 1902. Kuva Viktor Barsokevitsch, Kuopion kultt.hist.museo.Otto Annanpoika Nousiainen (9.4.1870) ja Johanna Turunen (9.12.1882) menivät naimisiin Kuopiossa toukokuussa 1900. He saivat ensimmäisen lapsensa Otto Eliaksen samana vuonna. Pieni perhe oli asettunut Siilinjärvelle, Kasurila 3.[1] Otto oli radanrakentaja. Pariskunnan muutto Siilinjärvelle liittynee Kuopio-Iisalmi radan rakentamiseen. Ratatyö toi alueelle paljon näitä ”ratajätkiä” ja heidän perheitään. Usein kokonaiset perheet…
Armas Roivainen oli toisen polven radanrakentaja. Hänen isänsä, Lapinlahden Nerkoolla syntynyt Juho Roivainen oli aloittanut ratatöissä vuonna 1887 Oulun radan työmaalla. Oulussa Juho myös meni naimisiin Susanna Mäläskän kanssa samana vuonna. Juho Roivainen kulki työn perässä ratatyömaalta toiselle. Hänen rippikirjassaan on maininta ”sot. ratavahti”. Juho Roivainen on voinut toimia ratatyömaiden vartijana. Perheen lasten syntymiä seuraten…
Olen asunut Helsingissä pidempään kuin vanhassa kotikaupungissani Kuopiossa – 33 vuotta. Olen opiskellut täällä, tehnyt työtä ja perustanut perheen. Tyttäreni on paljasjalkainen helsinkiläinen, syntynyt Kätilöopistolla ja tuotu Suomenlinnassa syntyneen isoisänsä autolla kotiin Runeberginkadulle. Silti olen aina tuntenut itseni ulkopuoliseksi Helsingissä. Olen tuntenut pitäväni Helsinginniemen graniitista kiinni kynsin ja hampain, valmiina huuhtoutumaan koska tahansa pois. Siksi…
Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seuran vuotuisen kesäseminaarin aiheena oli Suomessa keväällä 1918 käyty sisällissota - ja varsinkin sen nykyaikaan asti ulottuvat jälkivaikutukset. Kahteen päivään mahtui monipuolinen läpileikkaus kattoaiheen tutkimuksen tämänhetkiseen tilanteeseen ja myös tuleviin mahdollisuuksiin.
Helsingissä esimerkiksi Pitkänsillan kupeessa on yhä ampumajälkiä, jotka vievät ajatukset kevään 1918 tapahtumiin. Hakasalmen huvilassa käsitellään sisällissotaa draaman ja valokuvainstallaation muodossa helmikuussa 2018. Sisällissota muutti monien suomalaisten ja helsinkiläisten elämän – puhumattakaan niistä, jotka kuolivat sotatapahtumissa ja terrorin seurauksena. Hävinneiden puolella kärsimys jatkui pitkälle sisällissodan jälkeen, jolloin paisutellut viholliskuvat sekä kostomentaliteetti vaikuttivat rangaistus- ja kontrollitoimien…