Yksi suurimmista peloista koskien väkivaltaista antifasismia on se, että se radikalisoi fasistit ryhtymään väkivaltaisemmiksi, kunnes molemmat ryhmät ovat jatkuvassa sotatilassa, jossa aseistus ja taktiikat yrittävät ylittää joka kerta toisiaan. Sama pelko on herännyt äärioikeiston ja islamistien taholta, jossa joko molemmat ryhmät ottavat väkivaltaisesti yhteen tai äärioikeiston väkivalta muslimeja kohtaan radikalisoi muslimeja liittymään islamistiryhmiin ja islamistinen…

Lue lisää

Verna Erikson. Alkuperäinen kuva ja alla Julius Jääskeläisen värittämä kuva.Vuoden 1918 sisällissodassa oli tunnetusti punaisia naiskaarteja, mutta vastaavia valkoisia ei ollut lähinnä siksi, ettei Mannerheim hyväksynyt niitä. Taisteluhalukkuutta valkoisilta naisilta ei olisi puuttunut ja monet tekivätkin osansa tavalla tai toisella. Vaarallisinta mahdollista puuhaa oli vakoojana tai aseiden salakuljettajana toimiminen.Oheisessa valokuvassa poseeraa nuori nainen takkinsa alle…

Lue lisää

Touko Perkon viime vuonna julkaistu ”Kaksi vapaussotaa: Viha, vallankumous, terrori ja uuden alku 1905–1919” kertoo Suomen 1918 sisällissotaan johtaneista ideologisista diskursseista ja niitten inspiroimasta terrorista. Teos on hyvin tasapuolinen, analysoiden sisällissodan kummankin osapuolen kiihotuspuheita ja sotarikoksia. Perkon kirja on erityisen mielenkiintoinen, koska siinä näkee hyvin mihin vihapuhe voi johtaa. Vaikka 1918 sisällissodassa rasismi ei ollut…

Lue lisää

 Elon EnrothElon Enroth syntyi Isossakyrössä 29.1.1890. Hänen vanhempansa olivat Carl Theodor Enrothja Maria Abramsdotter Enroth. Enroth kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1908. Hän valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1913 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1919. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi mm. Ylitornion, Turtolan ja Kolarin vt. aluelääkärinä sekä Karstulan kunnanlääkärinä. Tämän lisäksi hän oli vuonna 1917 Nikkilän…

Lue lisää

Olen asunut Helsingissä pidempään kuin vanhassa kotikaupungissani Kuopiossa – 33 vuotta. Olen opiskellut täällä, tehnyt työtä ja perustanut perheen. Tyttäreni on paljasjalkainen helsinkiläinen, syntynyt Kätilöopistolla ja tuotu Suomenlinnassa syntyneen isoisänsä autolla kotiin Runeberginkadulle. Silti olen aina tuntenut itseni ulkopuoliseksi Helsingissä. Olen tuntenut pitäväni Helsinginniemen graniitista kiinni kynsin ja hampain, valmiina huuhtoutumaan koska tahansa pois. Siksi…

Lue lisää

Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seuran vuotuisen kesäseminaarin aiheena oli Suomessa keväällä 1918 käyty sisällissota - ja varsinkin sen nykyaikaan asti ulottuvat jälkivaikutukset. Kahteen päivään mahtui monipuolinen läpileikkaus kattoaiheen tutkimuksen tämänhetkiseen tilanteeseen ja myös tuleviin mahdollisuuksiin.

Lue lisää

Helsingissä esimerkiksi Pitkänsillan kupeessa on yhä ampumajälkiä, jotka vievät ajatukset kevään 1918 tapahtumiin. Hakasalmen huvilassa käsitellään sisällissotaa draaman ja valokuvainstallaation muodossa helmikuussa 2018.  Sisällissota muutti monien suomalaisten ja helsinkiläisten elämän – puhumattakaan niistä, jotka kuolivat sotatapahtumissa ja terrorin seurauksena. Hävinneiden puolella kärsimys jatkui pitkälle sisällissodan jälkeen, jolloin paisutellut viholliskuvat sekä kostomentaliteetti vaikuttivat rangaistus- ja kontrollitoimien…

Lue lisää