…mutta TÄHÄN sotaan. Jos länsi olisi reagoinut jo Krimin valtauksen yhteydessä, tätä sotaa ei olisi koskaan syntynyt.  Kun Venäjä kaappasi Krimin, Ukraina ei ollut valmis sotaan.e oli poliittisesti eripuraisempi, sen armeija oli huonosti varustautunut ja se uskoi siihen asti, että sillä on turvatakuut, koska oli luopunut ydinaseista.   Joten, jos länsi olisi silloin tukenut Ukrainaa,…

Lue lisää

28.4.2022

 Valtiota ja ihmistä ei voi verrata toisiinsa. Myönnän, että kissaa voi verrata kaappikelloon, mutta tuskin tulos rikastaa ymmärrystämme tai elvyttää tunne-elämäämme. Lähimmäisenrakkauden aate on hyvä, vaikka posket voivat loppua kesken Jeesuksen esimerkkiä noudattaen. Olisi käännettävä toinen poski lyötäväksi saatuaan iskun jo toiseen poskeen. Mielestäni pakoon juokseminen olisi hyvä ajatus tuossa tilanteessa.  Ehkä arvaatte lukumäärän, jos ryhdyn luettelemaan…

Lue lisää

 Karel Čapek, Salamanterisota. Suom. Reino Silvanto. Helsinki: WSOY, 1938. 2. painos 1962. Bo Pettersson kirjoittaa: Joskus sitä muistaa missä ja milloin on lukenut tietyn kirjan, varsinkin jos se on tehnyt vaikutuksen. Karel ČapekinSalamanterisodan (1936) otin mukaan astuessani armeijaan Dragsvikin varuskuntaan syksyllä 1982, osin koska se oli sopivan pieni pokkari, osin koska halusin pitää yllä suomen…

Lue lisää

Kotirintaman aktivoituvat, ja seuraan nyt Ukrainan ja maailman tapahtumia sodan sumun keskellä, eli mitä tapahtuu Ukrainassa, meillä ja muualla. Kokonaiskuva on hämärä, mutta koetan postata sodan seurannasta, välineistä yms.Näin ensi alkuun mm. Suomessa ja muualla maailmassa aktiivisesti toimiva verkkoiskukampanja. Julkaisen tämän siis ihan vaan sotahistorioitsijana, joka saa dataa reaaliajassa.Redditissä on lähtenyt liikkeelle aika kavala infosodan…

Lue lisää

Isonvihan aikana, vuosina 1714–1721, arviolta 20 000–30 000 ihmistä pakeni miehitysajan väkivaltaa ja samoihin aikoihin riehunutta ruttoepidemiaa nykyisen Suomen alueelta Ruotsin puolelle. Tämä tarkoittaa noin kymmenesosaa Suomen silloisesta väestöstä. Pakolaisten asettuminen Ruotsiin ei tapahtunut kitkatta. Töitä ei Suomesta tulleille juuri ollut tarjolla, ja moni joutui turvautumaan pakolaisapuun, jota rahoitettiin seurakuntien kolehtirahoista. Auttajia löytyi, mutta myös…

Lue lisää

Näingö naivat naittilahat Vaimoi ottavat Urohot Keskellä sodan sälyä Metelissä miesten miecan Ongos cuultu cummembata Saatuna sanat mucomat? Lähde: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2203320?page=1 Näin kommentoi kuulemiaan hääuutisia nimimerkki N.M. tammikuussa 1717. Turkulainen kauppias Henric Rungen kuului niihin kymmeniin tuhansiin suomalaisiin, jotka olivat paenneet isonvihan aikaista venäläismiehitystä länteen. Hänen nimensä esiintyy Arbogan kaupungin pakolaisluettelossa: ”Hendrich Rungren,…

Lue lisää

Häärunoilla kuten hautarunoillakin on juurensa demonstratiivisessa retoriikassa eli ylistyspuheen retoriikassa. Molempien runon lajien tarkoitus on esittää kohteensa positiivisessa valossa ja kiinnittää kuulijan tai lukijan huomio kohdehenkilön ansioihin. Tunnesävy runoissa on kuitenkin vastakkainen. Hautarunot ovat sururunoja, häärunot taas ilorunoja. 1600-luvun häissä oli lupa olla iloinen, ja ilonpito sai näkyä ja kuulua kauas. Usein häärunojen kirjoittaja kertoo…

Lue lisää

Olen tämän pandemian aikana ollut koukussa kirjailijanimi Jack Campbellin (oikeasti laivaston upseeri John G. Hemry, syntynyt 1956) Kadonnut laivasto -teossarjaan (engl. Lost Fleet). Sarja on saanut jatkoa toistaiseksi suomentamattomassa Lost Fleet: Beyond the Frontier sarjassa (hyvin saatavilla ainakin Helmetistä, myös e-kirjoina) ja sille on kirjoitettu myös prologisarja Genesis Fleet sekä spin-off Tarnished Knight.Kuusiosainen suomennettu Kadonnut laivasto.…

Lue lisää

 Liisa Steinby kirjoittaa:Leo Tolstoi: Hadži-Murat. Kokoelmassa Valitut kertomukset, III osa, suomentanut Juhani Konkka. WSOY: Helsinki 1963 Pienoisromaani tai laaja kertomus Hadži-Murat sijoittuu Kaukasukselle vuosiin 1851 ja 1852, missä venäläiset käyvät ikuista sotaansa tšetšeenejä ja muita Kaukasuksen islaminuskoisia heimoja vastaan. Nimihenkilö ja kertomuksen päähenkilö on yksi vuoristoheimojen mahtimiehistä, joka saavutettuaan erityisen urhean soturin maineen taistelussa venäläisiä…

Lue lisää

14.5.2021

 Hyödyllisistä patentoiduista keksinnöistä on mainittu dynamiitti, joka tuotti Nobelin veljeksille niin paljon rahaa, että siitä riittää köyhille tänäkin päivänä, mutta mainitsematta on napalm, hyytelöity bensiini, jonka sideaineena on nykyisin polystyreeni ja nimessä kummittelevat öljy (naphtha) ja alumiinioksidi. Mainioista kertojankyvyistään ja ajatuskirjoistaan tunnettu Malcom Gladwell on tällä kertaa alittanut itsensä. ”The  Bomber Mafia” on faktoja aika mielivaltaisesti valikoiva…

Lue lisää

Heinäkuisena iltana viime kesänä lopultakin oli tarpeeksi rohkeutta ottaa kiertotie ja mennä Bergen-Belseniin. Monta kertaa Euroopassa reissatessa viime vuosikymmenten aikana kauhealta kalskahtavat tienviitat oli vain tullut ohitetuksi; aina oli ollut kiire johonkin muualle ja usein tätä kautta ajaessa oli ollut pitkältä reissulta palatessa jo hoppu kotiin. Autobahn on vienyt kyllä poispäin, jos on tahtonut olla…

Lue lisää

Pidin taannoin kovasti Lars Kraumen ohjaamasta elokuvasta Valtio vastaan Fritz Bauer (Der Staat gegen Fritz Bauer 2015), joka toi länsisaksalaisen Hessenin piirisyyttäjän Bauerin olohuoneisiin. Samaiseen peräänantamattomaan, Auschwitzin keskitysleirikompleksissa työskennelleille tuomiota hakeneeseen ja Eichmannin Argentinassa lymyilyn israelilaisille paljastaneeseen Baueriin liittyy myös Ylen muutama päivä sitten esittämä ja alkukevään ajan Areenassa katsottavissa oleva Barbara Necekin dokumentti Auschwitzin…

Lue lisää

Turun Sanomat kertoi 28. toukokuuta 1918, että Maarian kunnanvaltuuston kokouksessa oli päätetty valtuuttaa nimismies P. Jäykkä ja kunnankirjuri J. Eeli Nurmi ”takavarikoimaan kunnan alueella olevat työväentalot y. m. omaisuuden samaten kuin niiden henkilöiden omaisuuden, jotka ovat tuottaneet kunnalle suoranaista vahinkoa”. Katkeruutta herätti erityisesti se tapa, jolla punaisten johtama kunnallisjärjestö oli sodan aikana ottanut lainan Maarian…

Lue lisää

Ab Maxim Oy:n tuottama dokumenttielokuva Suomen kansallinen sotajoukko (1918) kuvasi voitonparaatia Helsingissä 16. toukokuuta. Kuva: https://www.elavamuisti.fi/aikajana/valkoisten-voitonparaati-helsingissa Sisällissodan jälkitunnelmia nähtiin Suomessa myös valkokankaalla. Tunnetuin kuvaus lienee Ab Maxim Oy:n tuottama kymmenminuuttinen dokumenttielokuva Suomen kansallinen sotajoukko (1918), joka kuvasi valkoisten voitonparaatia Helsiingissä 16. toukokuuta. Säilyneessä elokuvassa näemme Mannerheimin kulkevan joukkojensa etunenässä samaan aikaan, kun väki on kerääntynyt…

Lue lisää

Sisällissodan jälkeen monenlaiset tunteet ja mielikuvat olivat pinnassa. Lehdistö oli kauhun, katkeruuden, syyllisyyden ja katumuksen foorumi, mutta yhtä lailla esiin nousivat ilo, toisinaan vahingonilokin. Pikku-uutisten joukossa kerrottiin hämmästyttäviä tarinoita eri puolilta Suomea. Uusi Aura kertoi 25. toukokuuta 1918 oudosta tapauksesta Muhoksella. Paikkakunnalle oli nimittäin tuotu tuntematon vainaja, joka tuntomerkkien perusteella pääteltiin rintamalla kaatuneeksi paikallisen talon…

Lue lisää

Sisällissota oli päättynyt, mutta levottomuudet säilyivät osana arkipäivää. Suojeluskuntalaiset olivat innokkaasti harjoittamassa ampumataitojaan, ja näistä pyrinnöistä kerrottiin silloin tällöin myös lehdistössä. Keskiviikkona 22. toukokuuta 1918 Uusi Aura julkaisi pikku-uutisen otsikolla ”Ampumaharjoitukset Raisiossa”. Turkulaisia ”suojelusvartion jäseniä” oli lähtenyt ”Raision rantaseudulle” kokeilamaan ampumistaitojaan ja niitä kehittämään. Tämä oli nähtävästi pelästyttänyt paikallisia asukkaita, jotka olivat hälyttäneeet Raision suojelusvartion…

Lue lisää

Olen asunut Helsingissä pidempään kuin vanhassa kotikaupungissani Kuopiossa – 33 vuotta. Olen opiskellut täällä, tehnyt työtä ja perustanut perheen. Tyttäreni on paljasjalkainen helsinkiläinen, syntynyt Kätilöopistolla ja tuotu Suomenlinnassa syntyneen isoisänsä autolla kotiin Runeberginkadulle. Silti olen aina tuntenut itseni ulkopuoliseksi Helsingissä. Olen tuntenut pitäväni Helsinginniemen graniitista kiinni kynsin ja hampain, valmiina huuhtoutumaan koska tahansa pois. Siksi…

Lue lisää

Kirjoitin taannoin valokuvien kera Turun Paattisten hautausmaalta löytyvästä erikoisesta hautakivestä. Viime kesänä Turun Sanomatkin kirjoitteli asiasta, ja kesällä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä päätti ottaa kiven hoitaakseen kulttuurihistoriallisena muistomerkkinä. Sunnuntaina 4.9. järjestettiin seremonia, jossa kivi julistettiin sovinnon kiveksi. Pidin tilaisuudessa alla olevan esitelmän. Syyskesä 1944 rintamalla, Suomessa ja PaattisillaNeuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Karjalan Kannaksella 9. kesäkuuta 1944.…

Lue lisää