Toukokuun viidentenä päivänä kului kaksisataa vuotta rankalaisen keisari Napoleon Bonaparten kuolemasta. Nykyinen Ranskan presidentti Emmanuel Macron piti juhlapuheen tämän merkkipäivän kunniaksi, poiketen edeltävistä ranskalaisista presidenteistä. Puhe oli poikkeuksellinen, koska ranskalaiset ovat jakautuneet Napoleonin suhteen. Vasemmiston mielestä hän oli vastavallankumouksellinen diktaattori, sotahullu, rasisti ja orjuuden puolustaja. Oikeiston mielestä hän oli strateginen nero, Ranskan modernin valtion luoja…

Lue lisää

Kaisa Kautto Viipurin Lepolan hautausmaan vanhimmat osat on otettu käyttöön 1700-luvun lopussa ja hautausmaata on kutsuttu myös Ristimäen vanhaksi hautausmaaksi. Viipurin jäätyä talvisodan seurauksena neuvostoliittolaisten haltuun, hautasivat he Lepolaan omia vainajiaan, turmelivat hautakiviä ja ottivat niitä uusiokäyttöön. Takaisinvaltauksen jälkeen kiirehdittiin kaupungissa korjaamaan sodan tuhoja ja siistimään myös hautausmaat. Kunnostamistoimista kirjoittivat keväällä 1942 ilmestyneet sanomalehdet. Sota…

Lue lisää

14.5.2021

 Hyödyllisistä patentoiduista keksinnöistä on mainittu dynamiitti, joka tuotti Nobelin veljeksille niin paljon rahaa, että siitä riittää köyhille tänäkin päivänä, mutta mainitsematta on napalm, hyytelöity bensiini, jonka sideaineena on nykyisin polystyreeni ja nimessä kummittelevat öljy (naphtha) ja alumiinioksidi. Mainioista kertojankyvyistään ja ajatuskirjoistaan tunnettu Malcom Gladwell on tällä kertaa alittanut itsensä. ”The  Bomber Mafia” on faktoja aika mielivaltaisesti valikoiva…

Lue lisää

Sota selittää Suomessa nykyään kaiken. Toisen maailmansodan traumat ovat aiheuttaneet perheiden hajoamisen, mielenterveyden horjumisen, väkivallan ja päihdeongelman. Traumat jopa periytyvät, aivan kuin sotakokemuksiaan unissa huutavan ja viinalla lääkitsevän veteraanin kanssa eläminen ei olisi ollut traumaattista itsessään. Kun tulin opiskelemaan Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan aikojen aamussa vuonna 1991, näin ei suinkaan ollut. Kaiken suomalaisessa yhteiskunnassa selitti…

Lue lisää

Heinäkuisena iltana viime kesänä lopultakin oli tarpeeksi rohkeutta ottaa kiertotie ja mennä Bergen-Belseniin. Monta kertaa Euroopassa reissatessa viime vuosikymmenten aikana kauhealta kalskahtavat tienviitat oli vain tullut ohitetuksi; aina oli ollut kiire johonkin muualle ja usein tätä kautta ajaessa oli ollut pitkältä reissulta palatessa jo hoppu kotiin. Autobahn on vienyt kyllä poispäin, jos on tahtonut olla…

Lue lisää

Pidin taannoin kovasti Lars Kraumen ohjaamasta elokuvasta Valtio vastaan Fritz Bauer (Der Staat gegen Fritz Bauer 2015), joka toi länsisaksalaisen Hessenin piirisyyttäjän Bauerin olohuoneisiin. Samaiseen peräänantamattomaan, Auschwitzin keskitysleirikompleksissa työskennelleille tuomiota hakeneeseen ja Eichmannin Argentinassa lymyilyn israelilaisille paljastaneeseen Baueriin liittyy myös Ylen muutama päivä sitten esittämä ja alkukevään ajan Areenassa katsottavissa oleva Barbara Necekin dokumentti Auschwitzin…

Lue lisää

Talvisodan syttymisestä tulee tänään, 30.11.2019, kuluneeksi tasan 80 vuotta. Aivan kuten viime vuonna kansalaissodan satavuotisten aikana, myös tällä kertaa historiallisesti tärkeä konflikti on näkynyt tiedotusvälineiden tarjonnassa. Kuten aina, monin paikoin nämä median sekalaiset välähdykset eivät niinkään kerro meille kahdeksan vuosikymmenen takaisesta Suomen ja Neuvostoliiton välisestä kamppailusta, vaan sen sijaan ne ovat läpileikkaus omasta ajastamme. Olen…

Lue lisää

Turun Sanomat kertoi 28. toukokuuta 1918, että Maarian kunnanvaltuuston kokouksessa oli päätetty valtuuttaa nimismies P. Jäykkä ja kunnankirjuri J. Eeli Nurmi ”takavarikoimaan kunnan alueella olevat työväentalot y. m. omaisuuden samaten kuin niiden henkilöiden omaisuuden, jotka ovat tuottaneet kunnalle suoranaista vahinkoa”. Katkeruutta herätti erityisesti se tapa, jolla punaisten johtama kunnallisjärjestö oli sodan aikana ottanut lainan Maarian…

Lue lisää

Ab Maxim Oy:n tuottama dokumenttielokuva Suomen kansallinen sotajoukko (1918) kuvasi voitonparaatia Helsingissä 16. toukokuuta. Kuva: https://www.elavamuisti.fi/aikajana/valkoisten-voitonparaati-helsingissa Sisällissodan jälkitunnelmia nähtiin Suomessa myös valkokankaalla. Tunnetuin kuvaus lienee Ab Maxim Oy:n tuottama kymmenminuuttinen dokumenttielokuva Suomen kansallinen sotajoukko (1918), joka kuvasi valkoisten voitonparaatia Helsiingissä 16. toukokuuta. Säilyneessä elokuvassa näemme Mannerheimin kulkevan joukkojensa etunenässä samaan aikaan, kun väki on kerääntynyt…

Lue lisää

Sisällissodan jälkeen monenlaiset tunteet ja mielikuvat olivat pinnassa. Lehdistö oli kauhun, katkeruuden, syyllisyyden ja katumuksen foorumi, mutta yhtä lailla esiin nousivat ilo, toisinaan vahingonilokin. Pikku-uutisten joukossa kerrottiin hämmästyttäviä tarinoita eri puolilta Suomea. Uusi Aura kertoi 25. toukokuuta 1918 oudosta tapauksesta Muhoksella. Paikkakunnalle oli nimittäin tuotu tuntematon vainaja, joka tuntomerkkien perusteella pääteltiin rintamalla kaatuneeksi paikallisen talon…

Lue lisää

Sisällissota oli päättynyt, mutta levottomuudet säilyivät osana arkipäivää. Suojeluskuntalaiset olivat innokkaasti harjoittamassa ampumataitojaan, ja näistä pyrinnöistä kerrottiin silloin tällöin myös lehdistössä. Keskiviikkona 22. toukokuuta 1918 Uusi Aura julkaisi pikku-uutisen otsikolla ”Ampumaharjoitukset Raisiossa”. Turkulaisia ”suojelusvartion jäseniä” oli lähtenyt ”Raision rantaseudulle” kokeilamaan ampumistaitojaan ja niitä kehittämään. Tämä oli nähtävästi pelästyttänyt paikallisia asukkaita, jotka olivat hälyttäneeet Raision suojelusvartion…

Lue lisää

Olen asunut Helsingissä pidempään kuin vanhassa kotikaupungissani Kuopiossa – 33 vuotta. Olen opiskellut täällä, tehnyt työtä ja perustanut perheen. Tyttäreni on paljasjalkainen helsinkiläinen, syntynyt Kätilöopistolla ja tuotu Suomenlinnassa syntyneen isoisänsä autolla kotiin Runeberginkadulle. Silti olen aina tuntenut itseni ulkopuoliseksi Helsingissä. Olen tuntenut pitäväni Helsinginniemen graniitista kiinni kynsin ja hampain, valmiina huuhtoutumaan koska tahansa pois. Siksi…

Lue lisää

Kirjoitin taannoin valokuvien kera Turun Paattisten hautausmaalta löytyvästä erikoisesta hautakivestä. Viime kesänä Turun Sanomatkin kirjoitteli asiasta, ja kesällä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä päätti ottaa kiven hoitaakseen kulttuurihistoriallisena muistomerkkinä. Sunnuntaina 4.9. järjestettiin seremonia, jossa kivi julistettiin sovinnon kiveksi. Pidin tilaisuudessa alla olevan esitelmän. Syyskesä 1944 rintamalla, Suomessa ja PaattisillaNeuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Karjalan Kannaksella 9. kesäkuuta 1944.…

Lue lisää