Vaikka olen lukenut ja kirjoittanut melkein kymmenen vuotta äärioikeistosta, en ole lukenut itse äärioikeiston keksijän Benitto Mussolinin elämäkertaa! Nyt vasta luin vuonna 2017 Helsingin kirjamessuilla näkemäni ruotsalaisen Göran Häggin kirjoittaman, vuonna 2010 suomennetun Göran Häggin ”Mussolini” -elämäkerran. Häggin kirjoittama elämäkerta on mielenkiintoinen sekoitus populaaria ja akateemista tietokirjaa. Populaari teos on selvästi, koska kirjailija ei peittele…

Lue lisää

Israel on lisännyt automatisoidun valvonta- ja sotateknologian käyttöä, mikä näkyy väkivaltaisina laajentumistavoitteina Palestiinassa. The post Israelin terrorikapitalismissa automatisoitu joukkotuho muuttuu myyntivaltiksi appeared first on AntroBlogi.

Lue lisää

SukuHaku on Suomen Sukututkimusseuran jäsenpalvelu, joka toimii porttina suomalaisen sukututkimuksen aineistoihin, digitoituun kirjallisuuteen sekä arkistoaineistoihin ja julkaisuihin tehtyihin hakemistoihin. Yksi SukuHaussa käytettävissä olevista aineistokokonaisuuksista käsittelee sotilaita ja sotia. Sukututkija törmää tutkimuksissaan jossain vaiheessa melko varmasti sotilaisiin ja sotiin, joko omien esivanhempien kohdalla tai sukututkimuksen lähteissä. Seuran kotisivuille on koottu armeijaan, sotaväkeen ja puolustushallintoon liittyvistä arkistosta, asiakirjoista…

Lue lisää

Inkeriläisiä matkustamassa sotaa pakoon Suomi-nimisellä laivalla 1943. Museovirasto.Maailmalla soditaan taas rajusti, ja siviiliväestöä joutuu pakenemaan kotiseuduiltaan. Kodit tuhotaan, ja kaikki muukin hävitetään maan tasalle. Paluu omalle synnyinseudulle käy vaikeaksi. Nämä tapahtumat ovat tuoneet mieleeni suomensukuisten inkeriläisten ahdingon Stalinin vainon ajoilta. Tarkastelen tässä yhtä tapausta.Muutama vuosi sitten perehdyin yhden Neuvostoliitossa asuneen inkerinsuomalaisen neitosen elämänvaiheisiin 1940-luvulla. Maikki…

Lue lisää

Jenni MerovuoKirkkoherra Zacharias Cygnaeus (1733–1809) kertoo kirjoituksessaan Mäntyharjun seurakunnan historiasta (1780, linkki), että Turun rauhan (1743) jälkeen vihollisuudet Ruotsin ja Venäjän välillä olivat vaihtuneet tällöin ennenkuulumattomaan luottamukseen ja naapuruuteen. Siitä rajaseudun ihmisillä oli päivittäin kiittäminen Jumalaa, vaikkei rauhan saapuminen ollutkaan seurakuntalaisille yhtä väkevä kokemus kuin suuren Pohjan sodan rauhanteko vuonna 1721. Tuolloin rauhanuutisen saapumisen teki…

Lue lisää

Tuli sähköpostiin kysymys siitä, minne haudattiin kirkosta eronneet kaatuneet toisen maailmansodan aikaisessa Suomessa. Aihe saattaa kiinnostaa muitakin, joten vastaukseni tässä alla. ”Sankarihautaan hautaaminen oli kunnianosoitus, monestihan tavallinen rahvas haudattiin rivihautaan hautausmaan syrjäisempiin osiin. Pääseminen hautausmaan parhaalle paikalle varmasti kiinnosti sen ajan ihmisiä. Kirkolla on ollut koko uskonnonvapauslain ajan käytäntönä siunata kirkosta eronneitakin, toki on voinut…

Lue lisää

 Karel Čapek, Salamanterisota. Suom. Reino Silvanto. Helsinki: WSOY, 1938. 2. painos 1962. Bo Pettersson kirjoittaa: Joskus sitä muistaa missä ja milloin on lukenut tietyn kirjan, varsinkin jos se on tehnyt vaikutuksen. Karel ČapekinSalamanterisodan (1936) otin mukaan astuessani armeijaan Dragsvikin varuskuntaan syksyllä 1982, osin koska se oli sopivan pieni pokkari, osin koska halusin pitää yllä suomen…

Lue lisää

Kotirintaman aktivoituvat, ja seuraan nyt Ukrainan ja maailman tapahtumia sodan sumun keskellä, eli mitä tapahtuu Ukrainassa, meillä ja muualla. Kokonaiskuva on hämärä, mutta koetan postata sodan seurannasta, välineistä yms.Näin ensi alkuun mm. Suomessa ja muualla maailmassa aktiivisesti toimiva verkkoiskukampanja. Julkaisen tämän siis ihan vaan sotahistorioitsijana, joka saa dataa reaaliajassa.Redditissä on lähtenyt liikkeelle aika kavala infosodan…

Lue lisää

Olen tämän pandemian aikana ollut koukussa kirjailijanimi Jack Campbellin (oikeasti laivaston upseeri John G. Hemry, syntynyt 1956) Kadonnut laivasto -teossarjaan (engl. Lost Fleet). Sarja on saanut jatkoa toistaiseksi suomentamattomassa Lost Fleet: Beyond the Frontier sarjassa (hyvin saatavilla ainakin Helmetistä, myös e-kirjoina) ja sille on kirjoitettu myös prologisarja Genesis Fleet sekä spin-off Tarnished Knight.Kuusiosainen suomennettu Kadonnut laivasto.…

Lue lisää

 Liisa Steinby kirjoittaa:Leo Tolstoi: Hadži-Murat. Kokoelmassa Valitut kertomukset, III osa, suomentanut Juhani Konkka. WSOY: Helsinki 1963 Pienoisromaani tai laaja kertomus Hadži-Murat sijoittuu Kaukasukselle vuosiin 1851 ja 1852, missä venäläiset käyvät ikuista sotaansa tšetšeenejä ja muita Kaukasuksen islaminuskoisia heimoja vastaan. Nimihenkilö ja kertomuksen päähenkilö on yksi vuoristoheimojen mahtimiehistä, joka saavutettuaan erityisen urhean soturin maineen taistelussa venäläisiä…

Lue lisää

14.5.2021

 Hyödyllisistä patentoiduista keksinnöistä on mainittu dynamiitti, joka tuotti Nobelin veljeksille niin paljon rahaa, että siitä riittää köyhille tänäkin päivänä, mutta mainitsematta on napalm, hyytelöity bensiini, jonka sideaineena on nykyisin polystyreeni ja nimessä kummittelevat öljy (naphtha) ja alumiinioksidi. Mainioista kertojankyvyistään ja ajatuskirjoistaan tunnettu Malcom Gladwell on tällä kertaa alittanut itsensä. ”The  Bomber Mafia” on faktoja aika mielivaltaisesti valikoiva…

Lue lisää

Heinäkuisena iltana viime kesänä lopultakin oli tarpeeksi rohkeutta ottaa kiertotie ja mennä Bergen-Belseniin. Monta kertaa Euroopassa reissatessa viime vuosikymmenten aikana kauhealta kalskahtavat tienviitat oli vain tullut ohitetuksi; aina oli ollut kiire johonkin muualle ja usein tätä kautta ajaessa oli ollut pitkältä reissulta palatessa jo hoppu kotiin. Autobahn on vienyt kyllä poispäin, jos on tahtonut olla…

Lue lisää

Pidin taannoin kovasti Lars Kraumen ohjaamasta elokuvasta Valtio vastaan Fritz Bauer (Der Staat gegen Fritz Bauer 2015), joka toi länsisaksalaisen Hessenin piirisyyttäjän Bauerin olohuoneisiin. Samaiseen peräänantamattomaan, Auschwitzin keskitysleirikompleksissa työskennelleille tuomiota hakeneeseen ja Eichmannin Argentinassa lymyilyn israelilaisille paljastaneeseen Baueriin liittyy myös Ylen muutama päivä sitten esittämä ja alkukevään ajan Areenassa katsottavissa oleva Barbara Necekin dokumentti Auschwitzin…

Lue lisää

Turun Sanomat kertoi 28. toukokuuta 1918, että Maarian kunnanvaltuuston kokouksessa oli päätetty valtuuttaa nimismies P. Jäykkä ja kunnankirjuri J. Eeli Nurmi ”takavarikoimaan kunnan alueella olevat työväentalot y. m. omaisuuden samaten kuin niiden henkilöiden omaisuuden, jotka ovat tuottaneet kunnalle suoranaista vahinkoa”. Katkeruutta herätti erityisesti se tapa, jolla punaisten johtama kunnallisjärjestö oli sodan aikana ottanut lainan Maarian…

Lue lisää

Ab Maxim Oy:n tuottama dokumenttielokuva Suomen kansallinen sotajoukko (1918) kuvasi voitonparaatia Helsingissä 16. toukokuuta. Kuva: https://www.elavamuisti.fi/aikajana/valkoisten-voitonparaati-helsingissa Sisällissodan jälkitunnelmia nähtiin Suomessa myös valkokankaalla. Tunnetuin kuvaus lienee Ab Maxim Oy:n tuottama kymmenminuuttinen dokumenttielokuva Suomen kansallinen sotajoukko (1918), joka kuvasi valkoisten voitonparaatia Helsiingissä 16. toukokuuta. Säilyneessä elokuvassa näemme Mannerheimin kulkevan joukkojensa etunenässä samaan aikaan, kun väki on kerääntynyt…

Lue lisää

Sisällissodan jälkeen monenlaiset tunteet ja mielikuvat olivat pinnassa. Lehdistö oli kauhun, katkeruuden, syyllisyyden ja katumuksen foorumi, mutta yhtä lailla esiin nousivat ilo, toisinaan vahingonilokin. Pikku-uutisten joukossa kerrottiin hämmästyttäviä tarinoita eri puolilta Suomea. Uusi Aura kertoi 25. toukokuuta 1918 oudosta tapauksesta Muhoksella. Paikkakunnalle oli nimittäin tuotu tuntematon vainaja, joka tuntomerkkien perusteella pääteltiin rintamalla kaatuneeksi paikallisen talon…

Lue lisää

Olen asunut Helsingissä pidempään kuin vanhassa kotikaupungissani Kuopiossa – 33 vuotta. Olen opiskellut täällä, tehnyt työtä ja perustanut perheen. Tyttäreni on paljasjalkainen helsinkiläinen, syntynyt Kätilöopistolla ja tuotu Suomenlinnassa syntyneen isoisänsä autolla kotiin Runeberginkadulle. Silti olen aina tuntenut itseni ulkopuoliseksi Helsingissä. Olen tuntenut pitäväni Helsinginniemen graniitista kiinni kynsin ja hampain, valmiina huuhtoutumaan koska tahansa pois. Siksi…

Lue lisää

Kirjoitin taannoin valokuvien kera Turun Paattisten hautausmaalta löytyvästä erikoisesta hautakivestä. Viime kesänä Turun Sanomatkin kirjoitteli asiasta, ja kesällä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä päätti ottaa kiven hoitaakseen kulttuurihistoriallisena muistomerkkinä. Sunnuntaina 4.9. järjestettiin seremonia, jossa kivi julistettiin sovinnon kiveksi. Pidin tilaisuudessa alla olevan esitelmän. Syyskesä 1944 rintamalla, Suomessa ja PaattisillaNeuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Karjalan Kannaksella 9. kesäkuuta 1944.…

Lue lisää