Vuonna 2018 ilmestyi Reetta Laitisen toimittama kymmenen naispiirtäjän sarjakuva-antologia Sisaret 1918. Tarinoiden lähteenä on ollut talteen kerätty muistitieto, suurelta osin Kansan Arkistosta eli punaiselta puolelta, mutta mukaan on otettu myös kolme valkoista muistelmaa Suomen Kirjallisuuden Seuran arkistosta.Enimmäkseen varsin punainen näkökulma siis, ja kokemuksissa painottuvat naiskaartilaisuus, katkera antautuminen teloituksineen ja vankileirien kärsimys. Myös muutamia lapsuusmuistoja on…

Lue lisää

Vuonna 2008 Suomen sisällissodasta tuli kuluneeksi 90 vuotta. Tällöin ilmestyi 2-osainen sarjakuvaelämäkerta yhdestä tunnetuimmasta punaisen puolen johtajasta, Verner Lehtimäestä. 1. osa, Punainen ratsumies, kertoo tarinan punakaartin ratsuosaston perustamisesta Maarian työväentalolla aina pakenemiseen punaiselta Tampereelta. 2. osassa, Vierailla siivillä, käydään loppuun Venäjän sisällissota lietsomalla kapinaa Muurmannin legioonassa, sekä lentäjänä pommittamassa Judenitsin valkokaartilaisia ja kukistamassa Kronstadtin matruusien…

Lue lisää

Miten kertoa Suomen sisällissodasta  tasapuolisesti sarjakuvana vuonna 2000? Kustantaja Egmont ratkaisi kysymyksen julkaisemalla samasta tarinasta kaksi lehteä: Kansalaissodan valkoinen Korkeajännitys – Vapauden tulikaste ja Kansalaissodan punainen Korkeajännitys – Taistoon työkansan puolesta! Pientilallisen poika Pekka Haapalainen pelastaa sahatirehtöörin pojan Vilho Hannulan pojan hukkumasta, ja pojista tulee ystävykset. Vuosikymmen myöhemmin sota vie heidät eri puolille rintamaa, ja kuten…

Lue lisää

Peräänkuulutin somessa taannoin sarjakuvia Suomen itsenäistymisen vuosilta, ja vanhimmaksi osoittautui jo 1920 piirretty (joskin vasta 1982 julkaistu) Punikkityttö ja jääkäriupseeri av Ellinor Mend, En historie från Wiborg - våren 1918.Aatelisperheen tytär Ellinor Aline von Mend (1896-1952) vietti sisällissodan perheensä kanssa Viipurissa. Hän piirsi kevääseen 1918 sijoittuvan fiktiivisen kuvasarjan, jonka tekstityksenä vaihteli ruotsi ja suomi. Julkaistussa…

Lue lisää

Suomen kirjallisuuden emeritusprofessori Yrjö Varpio on laatinut jatko-osan vuonna 1992 julkaistulle, isoisästään Emil Holmströmistä kertovalle Opettaja-elämäkerralle. Nyt Varpion tarkastelun kohteena on Emilin veli, Herman Hesekiel Holmström, jonka elämänkulusta sukulaisillakaan ei ole tähän asti ollut juurikaan tietoa: Herman on ollut mysteeri, "mies jota sukukaan ei tunne" ja joka "näytti kadonneen maailmasta" niin täysin, ettei hänestä ole…

Lue lisää