Julkaisuseuranta
Edes klassikkoteoksena pidettyä "Kultaista vasikkaa" (1918) näkee enää harvoin teatterin lavalla, saati Maria Jotunin "Savu-uhria" (1915), josta en ollut kuullutkaan ennen tätä kesää. Näytelmän löytäminen ja nostaminen kesäteatteriesitykseksi juuri Tampereella on kaksinverroin kulttuuriteko, jos edelliset esityskerrat ovat tosiaankin olleet juurikin täällä päin (Pyynikin kesäteatterissa) 1960-1970 -lukujen vaihteessa, kuten teoksen löytämisestä ja ohjauksesta vastannut Katri Häti…
Helsingin jälkeen ensimmäinen yksinkertaisesti tunnistettava kuva eli tämänpäiväinen pysähdyspaikka Maamme-pelissä on Tampere. Useat tekstini kertovat kokemuksista kaupungin museoissa, mutta on sentään muutama muukin aihe tullut käsiteltyä.Tampereen paperiruukista (11.3.2011)Kustaa Ahlgren (26.4.2011)Avunanomus Tampereelta 1800 (7.4.2012, vastaavista teksteistä aiemmilta vuosikymmeniltä väitöskirjani "Kanssakirjoittaminen Posttidningarissa ja Inrikes Tidningarissa 1729–1791"(2023) luvussa 5.3)Tampereella huomatun naisen sukutaustasta (14.11.2015)Pitkä myynti-ilmoitus vuonna 1801 (4.7.2015)Neiti Hydénin…
Vasemmalla on niukasti valinnanvaraa kenen joukoissa seisoo (=edustaa asiaa), mutta kerran vuodessa runsaastikin vapautta valita, kenen blokissa marssii (=edistää asiaa). Vappuaamuina saamme marssia kahdestaan Kalevankankaalle, missä on aina samat parikymmentä ihmistä kunnioittamassa kuolleiden tovereiden muistoa – tai "sortuneiden", kuten Tampereen virallinen kanta on kiveen kirjoitettu. Tai: aatteensa vuoksi "murhattujen", kuten ammattiliitto vainajiaan kutsuu. Vaikka asumme miltei naapurissa,…
Tampereen taidemuseossa on esillä Charles Sandisonin installaatio Rhizome. Museon alakerta on muuttunut eräänlaiseksi peilisaliksi, jonka seinillä, katossa ja lattialla soljuu kirjaimia, merkkejä ja numeroita. Pimeässä tilassa eri pinnoilla liikkuvat pisteet ovat kuin tähtiä, ja katsoja voi kokea olevansa kuin avaruudessa tai maan alla pieneliöiden ympäröimänä.Sandison on käyttänyt teoksessaan kuuttatoista teräväpiirtovideoprojektoria ja saman verran tietokoneita. Kulttuuritoimituksen Arto…
Kuvakaappaus Aamulehden streamauksesta 16.4. 2024 Harvoin juhlaesitelmässä kuulee skuuppia, mutta jos koko kirjallinen kulttuuri olisi yhtä arvossaan kuin Väinö Linnan tuotanto, niin kulttuuriosastojen etusivut voitaisiin painaa uusiksi tämän uutisen vuoksi: Linnan Tuntemattomalle sotilaalle on löytynyt uusi esikuva! Uutisen kertoi Linnan arvovaltaisin asiantuntija, professori Yrjö Varpio Tampereen pääkirjastossa järjestetyssä (16.4. 2024) romaanin seitsemääkymmentä vuotta juhlistaneessa…
Kävi sillä tavalla hassusti, että minulta jäi näkemättä Postimuseon sanomalehtinäyttely. Suht tuore vaihtuva näyttely Paketoidut unelmat kiinnosti kuitenkin myös aidosti. Jo 1700-luvulla yritettiin postimyyntiä, mutta en odottanut näkeväni mainintaa siitä. Sen sijaan hetken kiertelyn ja mietinnän jälkeen totesin olevani pettynyt siitä, että esiinpanossa korostuivat paketit eivätkä unelmat. Lähdin tutustumaan näyttelyyn mielestäni luontevasti vasemman reunan aikajanaa, joka…
Perjantaina minun piti olla tutkijaseminaarissa Opinahjossa, mutta VR jätti puolimatkaan Tampereelle. Koska oli paluumatka ostettuna alkuiltaan, katsoin järkeväksi unohtaa harmituksen ja viettää rauhallisen museopäivän. Todella rauhallisen eli kävin vaan kahdessa museossa. Olin niin ruosteessa, että vasta seuraavana päivänä muistin, että Milavidaan olisin voinut ehtiä myös.Aloitin Vapriikista, joka oli jäänyt kesän seminaarivierailulla hyvin heikon katsauksen varaan.…
2.8.2022
Kirjoittanut: Ossi TammistoARVID UTTER (1836-1898)Vien teidät lukijani jälleen Sauvon kirkkomaalle, jonka vainajia olen ennenkin esitellyt. Nyt nostan esiin peräti kaksi pappishautaa, joista vanhempi kytkeytyy vahvasti uudempaan. Uudemmassa lepää kirkkoherra, jota ei enää varmaan juuri missään muisteta, mutta joka aikanaan oli vahvasti osallisena siinä, että evankelinen herätysliike levisi Tampereelle ja kasvoi vahvaksi liikkeeksi Mynämäellä. Muutakin merkityksellistä…
Olen pyöritellyt vuodesta 2009 alkaen suuren suomalaisen yrityksen nimeltä Hackman & Co jälkeensä jättämää materiaalia. Yritys juontaa juurensa helmikuussa 1798 Johan Friedrich Hackmanin (s. 1755, k. 1807) yhdessä liikekumppaninsa Johan Ignatiuksen kanssa perustamaan yritykseen Ignatius & Hackman. Toinen nimi jäi elämään, toinen poistui maamme taloushistoriasta miltei jälkiä jättämättä. Kuka oli tämä herra, jonka ura itsenäisenä…