Julkaisuseuranta
Edes klassikkoteoksena pidettyä "Kultaista vasikkaa" (1918) näkee enää harvoin teatterin lavalla, saati Maria Jotunin "Savu-uhria" (1915), josta en ollut kuullutkaan ennen tätä kesää. Näytelmän löytäminen ja nostaminen kesäteatteriesitykseksi juuri Tampereella on kaksinverroin kulttuuriteko, jos edelliset esityskerrat ovat tosiaankin olleet juurikin täällä päin (Pyynikin kesäteatterissa) 1960-1970 -lukujen vaihteessa, kuten teoksen löytämisestä ja ohjauksesta vastannut Katri Häti…
Juha Siltanen: Vieras (eli julmurin suviyö)Tampereen Teatterin ensi-ilta 7.2. 2024Ohjaus: Juha SiltanenLavastus: Jyrki PylväsSuomen sotahistoria on nyt kuuminta hottia. Teatteriin sitä on vaikea sovittaa, mutta yrittäjiä löytyy, kuten Juha Siltasen kirjoittama ja ohjaama uutuus Vieras. Näytelmä on tarinaltaan niin takuuvarma yhdistelmä elämää suurempia vastakkainasetelmia, että sen pitäisi olla varma menestys – mutta lopputulos onkin tyylilajiaan…
Zinnie Harris: Putoavat linnutKOM-TEATTERIn ensi-ilta 28.2. Ohjaus: Riikka OksanenLavastus: Janne Vasama Kuva: Janne Vasama Miten maailmanloppu dramatisoidaan? Katastrofifilmeistä tuttu tasapainoilu hallitun paniikin rajatilassa ei sovi pitkään draamaan, jos se pyrkii olemaan uskollinen todennäköisille, ilmastokriisin hitaudella eteneville maailmanlopuille. Eikä varsinkaan teatterinäyttämölle. Maailmanloppu ja henkilödraama kuulostavat mahdottomalta yhtälöltä. KOM-teatterissa tänä keväänä ensi-iltansa saanut Putoavat linnut oli ilmestyksen kaltainen…
2.5.2024
Turku 1800-luvun puolivälissä. Maalannut P.J. Fegth C. Fahlcrantzin maalauksesta tehdyn Joh. Cardonin litografian mukaan. Kuva: Turun museokeskus, Turun kaupungin taidekokoelma. Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa alkoi tammikuussa 2024 tutkimushanke, jossa tarkastellaan Turkua ja Pariisia ooppera- ja teatterikaupunkeina vuosina 1790–1840. Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittamassa hankkeessa Opera i periferin? Åbo och Paris som musik- och teaterstäder…
26.8.2023
Lauantaina 26.8.2023 Turun yliopiston Arcanum-rakennuksen Aava-salissa koettiin ainutlaatuinen väitöstilaisuus, jossa tiede ja taide kohtasivat. Hanna-Reetta Schreckin kulttuurihistorian alaan kuuluva väitöskirja ”Elämäntanssi 1890-1915. Ellen Thesleffin elävä ruumis” tarkastelee tieteidenvälisellä otteella modernin murroksen aikakauden suhdetta ruumiiseen ja ruumiillisuuteen. Tematiikkaa lähestytään kuvataiteilija Ellen Thesleffin taiteellisen ja elämäkerrallisen aineiston kautta. Schreckin väitöskirjan aineistona ovat olleet paitsi Thesleffin maalaukset, myös…
Antiikin tragedioiden esittäminen nähtiin suomalaisessa teatterielämässä 1900-luvun alusta 1960–70-luvuille asti kansansivistykselliseksi tehtäväksi, jota kannattelivat erityisesti Suomen Kansallisteatteri ja Svenska Teatern i Helsingfors. Antiikin komedioita ei kuitenkaan 1900-luvun alkupuolella esitetty oikeastaan ollenkaan. Tämän kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa käsittelin ensimmäistä ammattimaista suomenkielistä antiikin komedian esitystä, Viipurissa ja Kotkassa nähtyä Aristofaneen Naishallitusta. Seuraava suomenkielinen Aristofanes-esitys nähtiin vasta vuonna 1952,…
Antiikin näytelmiä on esitetty 1900-luvun alusta alkaen maailmanlaajuisesti enemmän kuin koskaan sitten antiikin ajan. Varsinkin monista tragediaesityksistä on tullut teatterihistorian merkkitapauksia. Suomessa ensimmäinen kreikkalaiseen tragediaan pohjautuva esitys oli Sofokleen Antigone Suomalaisessa teatterissa vuonna 1901. Jo sitä ennen oli esitetty satunnaisesti antiikin tragedioiden pohjalta kirjoitettuja uudempia näytelmiä. Entä mitä antiikin komedioita Suomessa on esitetty, missä ja…
27.2.2019
Suomen Kansallisteatterissa sai 13.11.1925 ensi-iltansa ranskalaisen kirjailijan Jules Romains’in satiirinen näytelmä Knock eli lääketieteen riemuvoitto. Näytelmä esitettiin Helsingissä vain vajaat kaksi vuotta Pariisin ensi-illan jälkeen. Se oli suuri tapaus helsinkiläisten teatterin ystävien ja Ranskan harrastajien keskuudessa, ja innosti kulttuuripiirejä aina konservatiiveista modernisteihin. Artikkelissani lähestyn esitystä henkilö- ja kulttuurihistoriallisena risteyskohtana.
19.9.2018
Suomen juhlavuonna Tom of Finland on näkynyt kaikkialla − myös valkokankaalla ja teatterin lavalla. Tom of Finlandin elämäntarina näissä teoksissa kerrottuna kuvaa suomalaisen yhteiskunnan muutosta ja homoeroottisen taiteen nousua kaappien kätköistä gallerioiden seinille. Itsenäisyyden juhlavuoteen yhdistettynä Tomin tarina herättää kysymyksiä häpeällisten syrjinnän historioiden käsittelystä sekä seksuaalisuudesta iloitsevan taiteen liittämisestä osaksi Suomen historiaa ja kansallista ylpeyttä.
10.2.2018
Helsingin kaupunkikulttuurin murros osana laajempaa yhteiskunnallista murrosta tarkoitti toiminnan vähittäistä irtoamista keskus- ja valtiojohtoisista rakenteista. Ruumiita ”ylhäältä” organisoinut ja byrokraattiseen suunnitteluun luottanutta hyvinvointivaltion tiukkaa säännöstöä ja normitusta alettiin hiljalleen purkaa. Kaupunkilaisten omaehtoinen toiminta alkoi synnyttää tapahtumia, jotka mahdollistivat kokea uudenlaisia intensiteettejä ja yllättäviä sekä luovuutta ruokkivia kohtaamisia.