Vanha Kuopio-Iisalmi tie sivuutta korkean kallion Pöljällä. Vasemmalle jääKnuutila (Lintuniemi). Näille tienvarsitaloille Suomen sota 1808-1809 olikatastrofi.Talvi 1808 oli ollut ankara. Lunta oli satanut runsaasti ja kovat pakkaset jatkuivat aina maaliskuulle saakka. Väki oli kokenut useita peräkkäisiä katovuosia Pohjois-Savossa. Osa väestöstä joutui turvautumaan hätäravintoon vuosittain, isojaon rasitukset olivat vieneet talollisten resursseja monella tavoin.[1]Niinpä Pöljälläkin otettiin kauhulla…

Lue lisää

Isojalokarttoihin merkittiin myös vakiintuneet maastossakulkevat polut, koska ne olivat rasitus; yhteisesiä teitäyksityisillä mailla. Kuva Jouni Kiimalainen.Vuosina 1777-1807 Pöljällä toteutettu isojako oli pitkä prosessi. Eikä prosessi suinkaan loppunut vuonna 1807, jolloin korjattu kartta eteläisen jakokunnan maista viimeisteltiin. Kylän maille lyötiin syyskesästä 1809 osakkaiden maita merkitsemään rajapyykit. Riitaisa ja paljon epävarmuutta mukanaan tuoneen isojaon lisäksi kylän ja…

Lue lisää

Näkymä Pitkänjärvelle Pitkänpää talolta, aiemmin torpalta. Viettäviä rantapeltoja pystyi vähän heikommallakin ojituksella viljelemään. Rantaniityiltä saatiin heinää karjalle.Ensimmäiset asukkaat Pöljälle tulivat jo 1500-luvulla. Kevättömän järven rannalla oli JunttiHamusen talo ja Pöljän paikkeilla Pippurisen talo.[1]Habermanin maantarkastusluettelon mukaan Pöljällä oli veroa maksavina talonpoikina 1620-luvulla Kososia, Toivasia, Kejosia ja Pippurisia. He olivat kaskiviljelijöitä, jotka hyödynsivät Pöljänjärven ympäristön metsiä ja…

Lue lisää

Pöljän kotiseutumuseo 2019. Etualalla savusauna.Kuva Jouni Kiimalainen.Ruotsissa ja Suomessa aloitettiin 1700-luvunpuolivälissä isojakona tunnettu maanjako- ja verotusuudistus. Uudistuksen tavoitteena oli poistaa entinen monipalstaisuus ja koota kunkin talon tilukset mahdollisimman harvoihin suuriin lohkoihin. Lisäksi jaettiin myös aiemmin jakamattomiksi jääneet metsä- ja laidunmaat.[1]Pöljällä oli viljelty maata jo 1500-luvun alkupuolelta asti, joten tänne oli syntynyt kotipeltoja, vakiintuneita niittyjen nautintaoikeuksia…

Lue lisää

Irma Roivainen (os. Pantzar) Pöljän kotiseutumuseolla 2019.Olen kirjoittanut tätä blogia jo seitsemän vuotta. Aineistoa teksteihin olen löytänyt kotikylän ihmisten piironginlaatikoista, aitoista ja julkisista arkistoista. Kirjoitan tavallisten ihmisten historiaa ja välillä hyvin yksityisiäkin asioita. Jollakin ihmeellisellä tavalla olen tähän päivään selvinnyt ilman, että kukaan olisi loukkaantunut niin, että olisin joutunut poistamaan tekstejä. Olen saanut yhteydenottoja, joissa…

Lue lisää

Nestor Halonen (vanh..) ja vaimo Maria, Nestor (nuor.), Otto,Aatu ja Eveliina Halonen, Hanna Halonen (Heiskanen) sylissään Hanna.Äärimmäisenä oikealla Juhan Väänänen. Kuva Lassilan talon arkisto,Jenni Linnove. Halosten suvulla oli paljon tiloja ja maita Pöljällä 1900-luvun alussa. Adam Toivanen oli aiemmin hallinnut Jussilan ja Savolan tiloja. Vuonna 1919 Otto, Nestor ja Juho Halosen omistamien perintötilojen (Savola N:o12, Ilkka N:o13) …

Lue lisää