Julkaisuseuranta
Viinapannu. Yläosassa on hattu, johon höyrystynyt viina kohosi ja mistä tislattu viina valui piippuja pitkin erilliseen astiaan.MuseovirastoTalonpojat saivat polttaa viinaa vuoteen 1866 saakka omaan käyttöön ja myyntiinkin. Viinan valmistaminen ei kuitenkaan ollut koskaan aivan vapaata. Ensinnäkin tuo rajoitus, että maaseudulla sitä sai valmistaa vain maata omistavat talonpojat. Lisäksi viinapannun koko määräytyi tilan manttaalien mukaan. Isommat tilat…
Riikintaaleri, Kustaa III, 1790.MuseovirastoTilallinen Aaro Miettinen (1778-1820) kuoli hivutustautiin eli ilmeisesti keuhkotautiin 2.11.1820. Hän oli syntynyt Pöljällä 1778. Hänen isänsä oli Juho Pertunpoika Miettinen (1745-1780), Pöljä 2 kantatilan toinen isäntä. Juho oli naimisissa Susanna Toivasen (s.1747) kanssa. Perheeseen syntyivät lapset Maria (1771), Elisabeth (1774), Joseph (1776), Aaro (1778) ja Johan (1780).[1] Niin Juho Pertunpoika kuin…
26.9.2024
Pöljän Puustelli, entinen sotilasvirkatalo, sittemmin valtionvirkatalo. Kuva 2017.Kuopiolainen kauppias Carl Fogman ajautui konkurssiin keväällä 1852. Hän oli aikansa suurkauppias, joka operoi laajalla alueella. Suurimmat velkojat olivat kauppiaita ja tehtailijoita Pietarista, Viipurista, Helsingistä, Turusta, Littoisista, Pietarsaaresta ja Argangelista saakka.[1] Kauppaan kuului tuolloinkin velaksi myyminen sekä rahan lainaaminen toisille kuin myös veloilla äkillisten maksuvaikeuksien tai investointien hoitaminen.…
Kuva Jouni Kiimalainen1800-luvun vaihteessa valmistuivat Pohjois-Savossa isojakoprosessit, oli katovuosia ja lopuksi vielä sota runnoi alueen yli. Venäjä hyökkäsi Suomeen helmikuussa 1808 ja alkoi ns. Suomen sota (1808-09). Jaana Luttinen on tutkinut aikakautta väitöskirjassaan ja myös Uudisraivaajien maa -artikkeliteoksessa. Hänen innoittamanaan olen tutkinut Pöljällä pitkään vaikuttaneen Kejosten suvun vaiheita 1800-luvun vaihteessa. Kun isojakoa ryhdyttiin valmistelemaan Pöljällä…
Carl Theodor Staaff, Taflor till Fänrik Ståls sägner.Pohjois-Savo ja koko Suomi palautui hiljalleen normaaliin elämään Suomen sodan (1808-09) tuhoista. Iisalmen pitäjässä Mikkajärvellä isäntä Sakari Roivainen oli onnistunut säästämään 72 riikintaalaria, joilla hän ensin oli maksanut 50 riiikintaalaria velkojaan Mikko Toivaselle. 10.11.1811 hän oli lähdössä Onkiveden kylälle Olli Ruotsalaisen luokse hevosen ostoon. Lumi oli jo maassa…
Isojakokartassa 1806 tämä kumpuileva peltomaasto on merkittyviljelymaaksi, mutta ei pelloksi. Lienee siis kaskimaata, ahoa,lepikkoa ja koivikkoa. Näkymä Hoikinharjun mailta.Kuva Jouni Kiimalainen.Ote iojakokartasta 1806. Kartassa näkyy Ylä-Hoikka, Ala-Hoikka,Hoikanpuro, Oravaisenpuro ja Riitaniityn pohjoisen jakokunnan osa.1800-luvun oikeusriitojen asiakirjoja lukiessa avautuu näkymä siihen elämänpiiriin, jossa täällä elettiin 170 vuotta sitten. Tällä kertaa katsotaan elinkeinoja.Pöljän puustellin vuokraaja, lampuoti Pekka Halonen oli…
Lähtö Kuopioon talvimarkkinoille. Pohjois-Karjala, Nurmes.Kuva Viktor Barsokevitsch, Kuopion museo.Kuopion tammimarkkinat olivat suurtapaus koko Itä-Suomessa, sinne kiirehdittiin Pöljältäkin kauppaamaan vuoden tuottoja. Matti Savolainen Paavolan talon leski-isäntä oli lähtenyt myös markkinoille. Mahdollisesti hän meni sinne hevoskaupoille. Valitettavasti hän joutui kaupungissa niin pahasti hevosen tallaamaksi, että hän kuoli sinne. Matin puoliso oli ollut ollut Kaarina Halonen (s.1795). Kaarina…
16.1.2024
Näkymä Pöljän kylälle 1910-luvulla. Kylän taloista oli suoranäköyhteys melkein kaikkiin pihapiireihin 1850-luvulla. 1800-luvun puolivälin Pohjois-Savossa elettiin vielä ankaran kirkkokurin maailmassa. Sukupuolisuhteet olivat sallittuja vain avioliitossa eläville miehille ja naisille. Avioliittoon pyrkiminen oli normi, johon yltäminen on kirjattuna kirkon asiakirjoihin avioliittoon kuulutettujen, vihittyjen ja lastenkirjojen merkinnöissä. Se toinen puoli tarinaa kerrotaan oikeuden pöytäkirjoissa ja rippikirjojen pienellä…
Pulasteen talo ja Pöljän kylä 1910-luvulla.Kansallisarkisto on digitoinut tuomiokuntien asiakirjoja. Niiden avulla on mahdollista tutustua esimerkiksi vuosien 1800-1875 Kuopion tuomiokunnan oikeustapauksiin. Aineistosta voi hakea tietoa asiasanoilla, sukunimillä, paikkakunnan mukaan jne.[1] Tekoäly on opetettu lukemaan käsin kirjoitettuja tekstejä ja se muuntaa ne varsin luettavaksi ruotsiksi. Näin harrastajakin saa selvää koukeroisesta käsialasta. Valtaosa Pöljän kylän ihmisiin liittyvistä…