Olen kirjoittanut maanomistusolojen muutoksesta Pöljällä ja Hökösellä torpparilain (1919) ja Lex Kallion (1922) säätämisen jälkeen aiemmin. Kokoan seuraavassa vielä joitakin havaintoja vuokra- ja asutuslautakunnan aineistoista.Tällaisilla kuokilla Pöljänkin pelloista on suuri osa raivattuja viljelykunnossa pidetty. Aineisto nosti hienosti esille helposti kylähistoriankirjoituksessa katveeseen jäävän ryhmän. Vakaissa taloissa on säilynyt arkistoja, joita minäkin olen paljon hyödyntänyt vuosien varrella. Torppareista…

Lue lisää

Kaskiakaudesta selvinnyt ikivanha mänty Pohjolanmäellä kevätauringossa 2017.Nykypöljäläisen on vaikea hahmottaa, miltä kotikylä on näyttänyt esimerkiksi 200 vuotta sitten. Saatikka sitä aiempia aikoja. Ihminen on tehokkaasti myllännyt Pohjois-Savon maisemia jo 500 vuotta. Ensimmäiset verolle pannut Pöljän kylän asukkaat olivat Juntti Hamunen Kevättömän rannoilla ja Pippurinen Pöljän järven puolella 1540-luvalla.[1]Talot lienee perustettu jo aiemmin.Pohjois-Savo oli eränkäyntialuetta, jonne…

Lue lisää

Torpparivapautuslaki 1918 ja Lex Kallio 1922 saivat maaseudulla aikaan myönteistä vipinää, mutta kaikki aktiivisuus ei varmaan ollut lainsäätäjän toivomaa. Maan lunastushintana pidettiin vuoden 1914 hintaa, kun yleisesti uskottiin rahan palaavan sodan jälkeen tuon vuoden tasalle. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan sodanaikainen inflaatio pudotti lunastettujen torppien hinnan lunastusajan loppuun mennessä yhteentoista osaan vuoden 1914 arvosta. Maanhankinta…

Lue lisää

Nestor Halonen (vanh..) ja vaimo Maria, Nestor (nuor.), Otto,Aatu ja Eveliina Halonen, Hanna Halonen (Heiskanen) sylissään Hanna.Äärimmäisenä oikealla Juhan Väänänen. Kuva Lassilan talon arkisto,Jenni Linnove. Halosten suvulla oli paljon tiloja ja maita Pöljällä 1900-luvun alussa. Adam Toivanen oli aiemmin hallinnut Jussilan ja Savolan tiloja. Vuonna 1919 Otto, Nestor ja Juho Halosen omistamien perintötilojen (Savola N:o12, Ilkka N:o13) …

Lue lisää

Aaro Puurunen perheineen Tyynelän torpassa 1920-luvulla. Tyynelä oli Pöljän sotilasvirkatalon torppa, jonka lunastuksesta käytiin pitkällinen prosessi.Vuoden 1918 torpparivapautuslailla oli yksi ei-toivottu seuraus, joka näkyi Pöljälläkin. Maaseudun kaikista köyhimmät olivat vaarassa menettää asumisoikeutensa mökkeihinsä. Isännät olivat olleet usein varsin suurpiirteisiä mökkiläisten asumisen, karjan laiduntamisen ja polttopuun hankkimisen kohdalla. Suullisten sopimusten ja epämääräisten lupausten varassa oli asuttu mökeissä…

Lue lisää

Taavetti ja Hilda Kuosmanen vuosisadan vaihteessa.Olen kirjoittanut tässä blogissa aiemmin Hökösen kylällä vuonna 1916 tapahtuneesta torppari Taavetti Kuosmasen murhasta. Murha jäi aikanaan selvittämättä, vaikka tekoon epäiltyjä oli pidätettynä. Taavetti Kuosmasen leski Hilda jäi lapsikatraansa kanssa vihamielisen ja täynnä huhuja, häpeää ja epäluuloa kihisevän kylän keskelle sinnittelemään. Kaksi vuotta hän jaksoi yrittää, sitten hän koetti päästä ahdingosta…

Lue lisää

Pekka ja Agatha Niskanen perheineen. Lintuniemen tilan torppari Lassi Takkunen ilmoitti haastemies Juho Ollikaisen välityksellä 21.4.1919 tilan isännällä Pekka Niskaselle haluavansa lunastaa hallitsemansa Kaatrontauksen torpan itselleen. Laki lunastuksesta oli astunut voimaan syksyllä 1918, mutta siitä annettiin toimeenpanoasetukset vasta keväällä 1919. Varsinainen lain toimeenpano alkoi vappuna 1919. Lassi Takkunen oli ravakasti liikkeellä.[1]Yksi syy Takkusen pikaiseen toimintaan voisi…

Lue lisää

Uuhmäki Saariselta päin kuvattuna.Kuva Jouni KiimalainenVuoden 1909 maanvuokra-asetus määräsi, että jokaisessa kunnassa oli oltava vähintään yksi vuokralautakunta, johon maanomistajat ja vuokramiehet saivat asettaa yhtä monta edustajaa. Edustajat sitten valitsivat lautakunnalle ulkopuolisen puheenjohtajan.[1]Pöljän vuokramiesten ja isäntien erimielisyyksiä ratkoi vuodesta 1910 Maaningan itäinen vuokralautakunta.Maaningan vuokralautakunnan kokouksessa 22.10.1910 aiheena oli häätö. Maaningan apteekkari oli häätänyt torpparinsa Erik Hiltusen…

Lue lisää

Näkymä Pöljänjärvelle, jonka rannalla kiistelty tila sijaitsi. Kuva Upe Nykänen.Vuoden 1918 torpparilakia laajennettiin 1919 koskemaan myös lampuotitiloja. Lampuoti oli ns. kokotilanvuokraaja. Tähän liittyen Atte (Adiel) Rautiainen ilmoitti Siilinjärven vuokralautakunnan puheenjohtaja Janne Holopaiselle kesällä 1926 haluavansa lunastaa vuodesta 1907 jatkuneen vuokravälikirjan nojalla hallinnassaan olevan Riuttaniemi nimisen lampuotitilan Hamula N:ro5. Tila oli Nils Jonatan Snellmanin maita.[1]Riidassa havainnollistui,…

Lue lisää