Julkaisuseuranta
Presentations on Digital Tools for Popularizing Humanities Research and Teaching are now available via Faculty of Arts YouTube Channel. See, for example, Associate Professor Anu Lahtinen’s presentation on Digestible ICT exercises for history, presenting the Helsinki 1918 Twitter course project, or Associate Professor Josephine Hoegaarts’ and MA Lotta Vuorio’s practical guide on Podcasts instead of…
5.12. Alkamassa tasalta kirjamainossessio otsikolla Survival guider från 1700-talet. Puhutaan kartanotaloudesta, joten mukana @JIlmakunnas7.12.[Video The same procedure: a New Year's Eve tradition] Ja kauankos Illallinen yhdelle on ollut uudenvuodenaaton perinne Suomessa? On helppo löytää väite perinteisyydestä, mutta Ylenkään jutuissa ei ole esitystietoja.[Moni antoi vastauksia, Martti Tala perusteellisimmin: "Hesarin arkistosta #HSaikakone löytyi 1992 ja sen jälkeen joka…
12.11.Silmiä särkee. Ja sydäntä, sillä muut @FinInstLondon raportit näyttävät olevan "arkistoituina" Issuussa. [Tarkoitin siis, että URL:n ulkonäkö oli kammottava eikä luvannut pitkää säilyvyyttä kyseiselle raportille.]13.11.Huomenna ekaa kertaa helmikuun jälkeen kävelymatkaa kauemmaksi. Päiväksi. Koen onnistumisen epävarmaksi.14.11.Noora Hemminki: Viinanmyyntiä ja vedenpaisumusennustuksia: Teollisuustyöläisten rikollinen elämä kirkonkirjojen valossaPerillä. Kolme tuntia ennen oman esityksen alkua. Kyllä tää tästä? [Kyseessä oli…
Miten käyttää Twitteriä osana historian metodikurssia? Tässä uunituoreessa artikkelissa minä sekä kollegani, FT Kati Katajisto ja FT Reetta Hänninen raportoimme ”Helsinki 1918” -kurssistamme. Artikkelimme ”Kevään 1918 Helsinki” Twitter-toteutuksena on vuoden 2019 lopussa julkaistu Yliopistopedagogiikka-lehdessä esimerkkinä opetusmenetelmäkokeilusta. Kuvakaappaus artikkelin alusta. Artikkeli on luettavissa verkkoversiona sivulla https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2019/12/31/helsinki-1918-twitter-toteutuksena/ Kurssin alkuidea syntyi vuoden 2017 some-keskusteluissa, kun näytti siltä, että…
19.9.2018
Näin ollen analysoimme tässä artikkelissa verkostoanalyysin keinoin, millä tavoin Twitterissä Suomen juhlavuoden virallisena aihetunnisteena (hashtag) käytettyä #suomi100-tunnistetta hyödynnettiin sisällöllis-temaattisesti erilaisten keskustelujen tuomiseksi samalle juhlavuoden some-foorumille. Missä määrin verkon digitaalinen historiakulttuuri toteutti presidentin puheen ja juhlavuoden valtiojohtoisten organisaattoreiden tavoittelemaa yhtenäisyyden sanomaa?