Lukuaika: 3 min. Suomessa 1970-luvulla diakoniaa ja teologiaa opiskellut Munib Younan päätyi kirkkonsa piispaksi ja Luterilaisen maailmanliiton presidentiksi. Hän on ollut merkittävässä roolissa muistuttaessaan palestiinalaisten kokemuksista pitkittyneen konfliktin keskellä ja pitäessään esillä palestiinalaiskristittyjen näkökulmia – niin Suomessa kuin maailmalla. Younanin ajattelun piirteitä esittelee Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Anne Heikkinen. Israelin ja Palestiinan pitkä konflikti on synnyttänyt…

Lue lisää

Poikkeuksellisen rankan raekuuron hakkaamaa ruispeltoa Loimaalla elokuussa 2015. Kuva: Elsa Hietala. ”…hän, joka meitä ohjaa, saisi antaa valoisampien aikojen pian tulla, sillä jos tällaiset ajat jatkuvat, en tiedä miten kaikki tulee päättymään, joka puolella mihin katsoo, näkee vain köyhyyttä, sairautta ja kärsimystä…” [1] Sitaatti on Aittamäen kartanon isännän, Paul Enok Wirzeniuksen kirjeestä nälkätalvelta 1868. Poikkeukselliset…

Lue lisää

Petteri ImpolaVarhaismoderni Ruotsi oli sääty-yhteiskunta. Valtiosäädyt edustivat poliittista valtaa, mutta samalla nelisäätyjärjestelmä jäsensi aikalaisten sosiaalista hierarkiaa ja toimenkuvia. Varhaismodernin yhteiskunnan ymmärtämisessä säädyt ovatkin olennainen tutkimuskohde tai vähintään muuttuja, joka tulee huomioida hyvinkin erilaisissa tutkimusaiheissa.Olen selvittänyt tutkimusartikkelissani (Impola 2023 (tulossa)) sitä, millaisin painotuksin Ruotsin varhaismodernin ajan (n. 1520–1810) aatelistoa, papistoa, porvaristoa ja talonpoikia sekä muita sosiaali-…

Lue lisää

 Kauan sitten, vuonna 1938:Lähde: https://apurahat.skr.fi/perustamiskerays/HakuJa liki 84 vuotta myöhemmin:Kiitos Suomen kulttuurirahaston, pääsen väitöskirjan kimppuun!#kulttuurirahastontuella#skr2022

Lue lisää

Tämä blogipostaus on kevyesti muokattu versio loppusanoista väitöskirjassani ”Yhteiskunnan, kansakunnan ja kansan asialla: Järjestöt, yhteiskuntapolitiikka ja asiantuntijuus Suomessa 1930–60-luvuilla”. Teksti sisältää muutamia viittauksia väitöstutkimukseni johtopäätöksiin; tutkimuksen tiivistelmä (ja pian myös itse työ) on luettavissa E-thesis-palvelussa. Vierastan yleisesti ottaen historiantutkimuksen perustelemista sen merkityksellä nykypäivälle. Sillä on merkitystä, totta kai – menneisyys ja sen selittäminen ja analysointi…

Lue lisää

Mitäpä sitä kesällä tekisi? Jäätelöä, auringosta nauttimista, uintia, Aurajoen jokilaivoja vai maaseudun rauhaa. Ehkä hyvin vähän mitään näistä, sillä, kuinka ollakaan, työt pukkaavat päälle ja työpöytä kutsuu lähes koko tulevan kesän. Ja työmäärä ei voisi olla suurempi! Väitöskirja ja kaksi tietokirjaa. Eipähän tarvitse miettiä, mitä sitä tekisi. Myönnetty apuraha Tyttöjen elämää 1700-luvulla-tietokirjan kirjoittamiseen päättyi toukokuun…

Lue lisää

22.4.2017 pidin esitelmän Satakunnan Historiallisen Seuran Seminaarissa Tuhansien vuosien tulokkaat – Monikulttuurinen Satakunta, joka järjestettiin Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa. Tässä tiivistetysti esitelmäni sisällöstä. Paljon jää täsmentämättä ja kertomatta. Väitöskirjassani tulen kuvaamaan paluumuuttoa analysoivammin. Tässä keskityn lähinnä kuvaamaan sitä, mistä oli kyse. Esitelmässäni Tulokkaita Karjalasta ja Inkeristä hahmotin siirtokarjalaisten muuttoa ja asettumista Satakuntaan. Toiseksi kuvasin inkerinsuomalaisten…

Lue lisää

Kolmivuotinen raha vetelee viimeisiä hönkäyksiään. Harmillisesti ei ole vielä tullut tietoja uusista rahoituksista. Nelivuotisesta työsuunnitelmasta täyttyy kolmas, ja resurssien kohdatessa työni valmistuu sen neljännen vuoden loppuun mennessä. Rahoittajat huomio.Mutta, joulukuussa sain kotijoukkojen esikunnan työvoimaosaston arkistomateriaalin analyysin valmiiksi, ainakin suurimmilta osin ja kirjoittamisen käyntiin kunnolla.Joulun jälkeen kuitenkin tulin kipeäksi ja sitä olen edelleen tätä kirjoittaessa. Hidastaa…

Lue lisää