Kaatuneiden muistopäivän kunniaksi menin elokuviin.Vuorossa oli LOTR-ohjaaja Peter Jacskonin ohjaama sotadokumentti, mahtaakohan olla hyvä? Kyllä, ja se on niin hyvä että They Shall Not Grow Old saa antamaan anteeksi Legolas skeittaa -kohtauksen Kahdessa tornissa!Kuva: bbc.comPeter Jackson on keksinyt tämän dokumentin tekoon mitä mielikuvituksellisimpia temppuja: rintamalla kuvatut elokuvan pätkät on väritetty, jolloin ympäristö, yksityiskohdat ja ihmiset "heräävät…

Lue lisää

Aarne Koskinen ja hänen isänsä Abram Koskinen ovat olleet olennainen osa Oulaisten kauppiaskuntaa, ja heistä on kirjoitettu ennenkin. Kuten KirjastoVirman esittelyistä käy ilmi, Rosa Elinda Pekuri oli Aarne Koskisen puoliso, mutta mitä muuta hänestä voisi saada selville? Entä keitä olivat samaan hautakiveen merkityt Elisabet Koskinen ja Maria Ahl?Syyslomalla Oulaisten kotiseutuarkistossa selaamani valokuva-albumit osoittautuivat jälleen kerran…

Lue lisää

Tässä numerossa eri aloilta ja yliopistoista tulevat suomalaistutkijat esittelevät kuva-aineistoihin perustuvaa tutkimustaan. Lähteenä käytetään monenlaisia valokuvia, ja kuville esitetään monenlaisia kysymyksiä. Artikkeleita yhdistää aito kiinnostus kuvan arvoon lähdeaineistona, ja artikkelit osoittavatkin, miten eri tavoin kuva-aineistoa voi käyttää lähteenä ja miten monenlaisiin kysymyksiin siitä voi saada vastauksen. Kaikkia artikkeleita yhdistää myös ymmärrys siitä, että kuva-aineiston käyttöä…

Lue lisää

Artikkelissa analysoidaan jatkuvuutta ja muutosta Lapin kuvaamisen tavoissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Samalla tarkastellaan Lapin asemaa kansallisessa maisemakuvastossa ja sen muuttumista saamelaisten maasta suomalaisten erämaaksi. Tutkimusaiheeseen pureudutaan kontekstoimalla vuonna 1896 julkaistun I. K. Inhan toimittaman Finland i bilder - Suomi kuvissa -teoksen kuusi Lappia esittävää kuvaa. Teos oli ensimmäinen, joka esitteli suomalaisia maisemia laajasti valokuvin.

Lue lisää

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Tai jättävät kertomatta tai kertovat jotakin ihan muuta kuin oletetaan. Muistitietotutkimuksessa valokuvat ennen kaikkea auttavat kysymään ja vastaamaan. Valokuvat haastavat niin tutkijaa kuin haastateltavaakin. Kuvat antavat vastauksia, mutta herättävät myös kysymyksiä, jotka muuten jäisivät helposti kysymättä. Valokuvat Forssan tekstiiliteollisuudesta kertovat tehdasyhteisön ihmisten moninaisesta arjesta. Naisista, miehistä ja lapsista. Työstä,…

Lue lisää

Syyslomalla pääsin käymään Oulaisten kotiseutuarkistossa. Vaikka vierailun varsinainen tarkoitus oli tutkia seuraavaan kirjoitukseen liittyvää tilikirjaa, arkistosta löytyi kaksi todellista aarretta.Kaatopaikkakuormasta arkistoon oli pelastettu kaksi valokuva-albumia. Toinen albumeista sisälsi oulaistelaisen kauppiaan Nikolai Ojajärven kuvia Amerikasta - sekä omista perheenjäsenistä että muista suomalaissiirtolaisista. Toisessa albumissa puolestaan oli useita visiittikorttikuvia Oulaisten ylimpään yhteiskuntaluokkaan kuuluneista henkilöistä. Koska visiittikorttikuvat olivat…

Lue lisää

Ilmari Kaijala ja koululaisia piirustustunnilla Aurajoen rannalla noin 1940-luvun alussa. Taustalla näkyy Kristiinankadun alkupäässä oleva kivirakennus, joka myöhemmin palveli Turun kaupunginkanslian talona.Kuva: Turun museokeskus/tuntematon kuvaajaKiehtova kokonaisuus lahjoitettiin Turun museokeskuksen kokoelmiin maaliskuussa 2017. Se piti sisällään turkulaisen taiteilijan Ilmari Kaijalan tyttären, vuonna 2010 edesmenneen Liisa Kaijalan aikoinaan omistamia valokuva- ja arkistoaineistoja. Kokonaisuuteen sisältyi mm. Liisa Kaijalan valokuva-albumeja, joissa on…

Lue lisää

Teokset tarkastetaan taloon tuotaessa. Priimakunnossa!Turun Museokeskus osti hiljattain tutkija-valokuvataiteilija Harri Pälvirannalta viisi Hakatut-sarjaan kuuluvaa teosta. Sarja on kuvattu Turussa, mutta kuvien kertoma tarina Turusta on karuudessaan poikkeuksellinen. Emme ole tottuneet katsomaan kuvia hakatuista ihmisistä. Poikkeavan historian kertominen onkin ollut eräs Pälvirannan motiiveista. Sarjaan kuuluu 33 valokuvaa, joista kunkin tarkoitus on nimenomaan näyttää fyysisen yhteenoton aiheuttamat…

Lue lisää

Kuva: Turun museokeskus/Alpo MannonenTalven jälkeen koittaa kevät ja luonto sekä ihmiset heräävät eloon. Siltä tosin ei tänä vuonna ehkä vielä tunnu, kun olemme saaneet iloksemme Ilmatieteenlaitoksen mukaan 3-4 astetta normaalia kylmemmän maaliskuun. Nytkin työhuoneeni ikkunan takana leijailee lumihiutaleita. Mutta on sitä viileää ollut pääsiäisen aikaan ennenkin. Valokuva-arkiston kätköistä paljastuu, että esimerkiksi palmusunnuntaina, joka osui maaliskuun…

Lue lisää

Opiskellessa omaksuttu teoria ja ajatukset museomaailmasta kohtaavat päivittäisen museotyön, kun on aika hakeutua museologian työharjoitteluun käytännön kokemusta kerryttämään. Omalla kohdallani tämä tarkoitti askelten suuntaamista kohti Turun museokeskuksen valokuva-arkistoa, jossa työtehtäväksi löytyi Apteekkimuseosta tuotujen valokuvien luettelointi ja pakkaus.Tämä valokuvataulu sai valokuva-arkistotunnuksekseen numeron DT2018:14.Kuva: Turun museokeskus/Eveliina HeimokariWebMusketti-kokoelmanhallintajärjestelmän käytön omaksuminen kävi nopeasti. Tärkeintä on syöttää valokuvien tiedot selkeästi,…

Lue lisää

Jäidenlähtö Aurajoessa Auransillan luona 27.2.1882.Kuva: Turun museokeskus/O.J. Aune.Turun museokeskuksen valokuva-arkiston kokoelmien kuvia on laitettu lisää nähtäville Flickr-tilille. Tällä kertaa liki 100 kuvaa kertovat kaupungin arjesta, kun lämpötila on laskenut pakkasen puolelle ja lumi peittänyt kadut. Äkkiseltään voisi kuvitella, ettei talvisessa kaupungissa riitä tapahtumia ja elämää kuvattavaksi, sillä sanotaanhan Turkua ”kesäkaupungiksi”. Kuvat kuitenkin kertovat toisenlaista tarinaa.https://www.flickr.com/photos/turun_museokeskus/collections/72157692559158784/Lumi…

Lue lisää

Uudenmaankatu 8 Turussa 3.11.2017.Turun museokeskus/Jalo PorkkalaValokuvataiteilija Jalo Porkkala otti syksyllä 2017 yhteyttä Turun museokeskuksen valokuvaajaan Raakkel Närheen ja kertoi suunnitelmastaan juhlistaa suomalaisen valokuvan merkkipäivää. Marraskuussa tulisi kuluneeksi 175 vuotta ensimmäisen tunnetun suomalaisen valokuvan ottamisesta.Piirilääkäri Henrik Cajander otti dagerrotypiamenetelmällä kuvan Uudenmaankadun varrelta Turussa 3.11.1842. Jalo Porkkala suunnitteli ottavansa kuvan samasta paikasta samalla menetelmällä, tasan 175 vuotta…

Lue lisää

Daguerreotypia oli ensimmäinen kaupallisesti menestynyt valokuvausmenetelmä. Se julkistettiin Ranskan tiedeakatemiassa vuonna 1839, ja on nimetty keksijänsä, Louis Jacques Mandé Daguerren mukaan. Daguerreobase-tietokanta on kaikille avoin monikielinen, ja yhä kasvava tietokanta. Sen tavoitteena on kerätä yhteen tiedot ja kuvat eurooppalaisista daguerreotyypeistä, jotka ovat hajallaan eri maiden yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa sekä daguerreotyyppeihin liittyvää kirjallisuutta.

Lue lisää

Olen nyt työskennellyt vajaat kahdeksan kuukautta museokeskuksessa, osana valokuvakokoelmien tiimiä. Siinä aikana olen nähnyt noin neljätoistatuhatta kuvaa omin silmin, yleensä samalla kuin olen vaihtanut niiden suojakuoret uusiin. Tämä kuva osui silmien eteen verrattain tuoreeltaan, kun luetteloin valokuva-arkiston negatiivikokoelmaa. Kun minulta kysyttiin voisinko kirjoittaa jutun kokoelmien blogiin niin kuva tuli ensimmäisten joukossa mieleen mahdollisena ehdokkaana. Myönnän…

Lue lisää

Hajanaisia tietoja Laurin jatkosodastaPorin rykmentin varusmiehiä Heikkilän kasarmilla 1938. Toinen vasemmalta Lauri Nautela. Kuva: Oiva Ryökäs.On viimeinkin aika kirjoittaa Lauri Nautelan sotatiestä jatkosodan osalta. Tietojen pursuessa joka suunnasta on ollut vaikeaa ajatella asiaa, mutta viimeisinä aktiivisina kenttätyöviikkoina sain muutaman tärkeän tiedon hänen vaiheistaan jatkosodassa.Lauri Nautelan kantakortti on jatkosodan osalta osoitus siitä, ettei kaikki tutkijan kannalta…

Lue lisää