Julkaisuseuranta
1.2.2022
A. Ahlström Osakeyhtiön Varkauden paperitehtaan paperikone 4:n rakennustyömaa, paperikonesali 10.2.1977. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Stora Enson kokoelma. – – Edellisissä blogikirjoituksissa tutkijat Pasi Saarimäki, Anne Häkkinen ja Emmi Villman ovat avanneet hankkeen aineistojen keruuta ja muun muassa valtavaa haastattelu-urakkaa. Tässä kirjoituksessa valotamme hieman sitä, millä tavalla Varkauden museoiden aineisto on hankkeen käytössä ja kuinka tutkimushanke…
Kuva: Setan vapautuspäivien mielenosoitus vuonna 1980. Setan valokuvakokoelma, Työväen Arkisto. Valtakunnallisen ihmisoikeusjärjestö Seta ry:n valokuvakokoelma Työväen Arkistolla tarjoaa visuaalisen katsauksen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolesta tehtyyn työhön, arkeen ja juhlaan, ihmisiin ja ilmiöihin. Kokoelma muodostuu Setan julkaisemien Seta- ja Z- lehtien kuvituskuvista ja kattaa ajanjakson 1970-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun. Järjestin, kansioin ja tein valokuvaluettelon kokoelmasta vuoden…
Sateenkaarihistorian ystävien verkkosivujen ensimmäisessä kansikuvassa on valokuva, joka on otettu vapautuspäivien marssilta vuonna 1981. Vapautuspäivät oli vuonna 1974 perustetun Seksuaalinen tasavertaisuus ry:n järjestämä vuotuinen tapahtuma, jolla haettiin näkyvyyttä yhdistyksen ja sen jäsenten yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia koskeville vaatimuksille – samaan tapaan kuin nykyisin Pride-marsseillakin. Kuvassa näkyy marssijoiden lisäksi heidän kantamiaan kylttejä iskulauseineen. Kuvan oikeassa reunassa näkyvässä…
Vanha saha purettiin vuonna 1922.Aloitin kuukauden kestävän museologian harjoitteluni elokuussa. Opin käytännön kautta erilaisia museoammattilaisen työtapoja ja yhtenä työtehtäväni oli tehdä rakennusinventointi sahan raunioista. Saha on toiminut 1890-luvulta 1950-luvulle saakka.Sahan rauniot sijaitsevat kuvan tummansinisen pisteen kohdalla. Raunioiden kohdalta alkaa luontopolku.Uusi saha rakennettiin vuonna 1922.Tein rakennusinventoinnin toisen harjoittelijan ja museoavustajan kanssa. Aloitimme rakennusinventoinnin tekemällä selvitystyön…
Turun museokeskus sai loppuvuodesta 2019 lahjoituksena taiteilija Kalle Akkolan teoksia ja Kupittaan Savi Oy:n keramiikkaesineistöä, jotka täydentävät kokoelmia paitsi turkulaisen taiteen myös muotoilun ja teollisuushistorian näkökulmasta. Kalle Akkola: Lakko Kupittaan Saven tehtaalla, 1928, öljy kankaalle. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Turun museokeskus. Kalle Akkola Turkulainen taiteilija Kalle Akkola (1900–1967), syntyjään Karl Keihäs, oli turkulaisen kivityömiehen Karl Edvard…
Mustakantinen, vanha valokuva-albumi lepää työpöydällä kirjapinoin tuettuna. Huoneen hiljaisuuden rikkoo vuoroin näppäimistön naputus, vuoroin hiiren kliksutus. Hetkeksi on noustava selaamaan kirjapinoa, joka on kertynyt torniksi työhuoneen lipaston päälle. Vihdoin myös paksun kuva-albumin sivu kääntyy varovasti, puuvillahanskoin suojatuin käsin. On vielä varhainen syksy ja olen juuri aloittanut uudessa tehtävässäni Turun museokeskuksen valokuvakokoelmien korkeakouluharjoittelijana. Edessäni oleva albumi…
Vuonna 1914 Turkuun muutti sairaanhoitaja Anna Eriksson (19.11.1880 - 24.3.1934). Hänen jäämistöistään on Turun museokeskuksen kokoelmiin päätynyt turkulaista sairaalaelämää kuvaava albumi, jonka Turku-kuvien digitointiprojektin yhteydessä luetteloin. Pienessä jo ajan myötä sivuiltaan hapertuneessa albumissa oli kuvia niin sairaalan alueelta, sisätiloista, potilaista, sairaanhoitajista, kuin muusta henkilökunnasta. Albumi oli siis mielenkiintoinen katsaus 1900-luvun alkuvuosikymmenten sairaaloiden toimintaan, jolloin nykyinen…
Emmi Fock syntyi Saksassa 1898 saksalaisille vanhemmille. Turkuun perhe muutti vuonna 1901 isän tullessa työskentelemään Kivipainoon faktoriksi. Fock aloitti Turun ruotsinkielisessä koulussa ja suoritti myös ”Fruntimmersskolanin” jossa nuorille neideille opetettiin mm. etikettisääntöjä ja taloudenpitoa. Vuosina 1913-1914 Emmi Fock opiskeli maalausta Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja seuraavana vuonna kuusitoistavuotiaana lähti Saksaan opiskelemaan valokuvausta. Saksassa hän työskenteli eri…
Osana Turun museokeskuksen Turku-kuvien digitointiprojektia on turkulaisen sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin valokuva-aineiston digitointi ja luettelointi. Carin Bryggmanin perikunta on lahjoittanut aineiston arkistolle vuonna 1997, kuvia aineistossa on kokonaisuudessaan päälle 800 kappaletta. Pääosin aineisto koostuu mustavalkovedoksista, mutta aineistossa on mukana myös muutamia värivedoksia, sekä negatiiveja ja diakuvia. Carin Bryggman (1920-1993) oli turkulainen sisustusarkkitehti, joka opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa (myöhemmin…
Aloitimme reprokuvaajina Turun museokeskuksen valokuvakokoelmissa Turku-kuvien digitointiprojektissa syyskuun alussa. Yksi ensimmäisistä tehtävistämme oli kuvauspaikan saattaminen reprokuvaamiselle sopivaksi. Tähän kuului kameran ja pöydän säätäminen vaakatasoon, valojen asennus ja valaistuksen säätö valotusmittarin kanssa. Valot asennettiin 45 asteen kulmaan pöytään nähden. Valojen sekä kameran linssin eteen laitoimme polarisaatiosuotimet heijastusten vähentämiseksi.Itse kuvaus tehdään aina aineiston mukaan. Olemme käsitelleet lasi-…
Finnassa on Turku-kuvien digitointihankkeen myötä julkaistu Turun museokeskuksen valokuva-arkiston kuvia Ruissalon yleisen käytävän uimalasta 1900-luvun alkupuoliskolla.Uimalaitos käsitti kaksi allasta, suuremman miehille ja pienemmän naisille. Niinpä tytöt käyvät uimakoulua pienemmällä puolella...ja pojat suuremmalla.Vaan hauskaa on vedessä ollut yhtä kaikki. Tässä polskitaan ja poseerataan naisten puolella...ja tässä miesten puolella.Uimahyppytorni oli molemmilla puolilla, tässä hypätään miesten puolella.Eskil Hinderssonin…
Pilvikki Lantelan kirjoitus johdattaa blogin lukijat juhannuksen viettoon. Blogi jää kesätauolle ja palaa syksyllä uusien kirjoitusten kera käsittelemään menneisyyden näkyvyyttä ja vaikutusta erityyppisten kirjoitusten ja monipuolisten esimerkkien kautta. Kulttuurihistorioitsijan aarteita Pilvikki Lantela Suosikkilauluni J. Karjalaisen uusimmalta albumilta Sä kuljetat mua on Terve, Sirkka Lautamies. Ensin ihastuin musiikkikappaleen mystiseen ja sadunomaiseen tunnelmaan, sen jälkeen sen paljonpuhuvaan…
Turun museokeskuksen kokoelmissa on kaksi harvinaista valokuvaa 1860-luvulta (DT2016:14:1 – 2), kenties valokuvakokoelmien vanhimmat koulukuvat ja valmistujaiskuvat. Neliömäiset kuvat ovat kooltaan vaatimattomat 110 x 96 mm (11 x 9,6 cm). Kuvat, suolapaperivedokset, on liimattu ohuelle sileäpintaiselle kartongille ja sekä valokuvien että kartonkien reunat on leikattu hieman vinoon. Kuvassa olevat henkilöt on numeroitu mustekynällä yhdestä alkaen…
Kaatuneiden muistopäivän kunniaksi menin elokuviin.Vuorossa oli LOTR-ohjaaja Peter Jacskonin ohjaama sotadokumentti, mahtaakohan olla hyvä? Kyllä, ja se on niin hyvä että They Shall Not Grow Old saa antamaan anteeksi Legolas skeittaa -kohtauksen Kahdessa tornissa!Kuva: bbc.comPeter Jackson on keksinyt tämän dokumentin tekoon mitä mielikuvituksellisimpia temppuja: rintamalla kuvatut elokuvan pätkät on väritetty, jolloin ympäristö, yksityiskohdat ja ihmiset "heräävät…
Aarne Koskinen ja hänen isänsä Abram Koskinen ovat olleet olennainen osa Oulaisten kauppiaskuntaa, ja heistä on kirjoitettu ennenkin. Kuten KirjastoVirman esittelyistä käy ilmi, Rosa Elinda Pekuri oli Aarne Koskisen puoliso, mutta mitä muuta hänestä voisi saada selville? Entä keitä olivat samaan hautakiveen merkityt Elisabet Koskinen ja Maria Ahl?Syyslomalla Oulaisten kotiseutuarkistossa selaamani valokuva-albumit osoittautuivat jälleen kerran…
Tässä numerossa eri aloilta ja yliopistoista tulevat suomalaistutkijat esittelevät kuva-aineistoihin perustuvaa tutkimustaan. Lähteenä käytetään monenlaisia valokuvia, ja kuville esitetään monenlaisia kysymyksiä. Artikkeleita yhdistää aito kiinnostus kuvan arvoon lähdeaineistona, ja artikkelit osoittavatkin, miten eri tavoin kuva-aineistoa voi käyttää lähteenä ja miten monenlaisiin kysymyksiin siitä voi saada vastauksen. Kaikkia artikkeleita yhdistää myös ymmärrys siitä, että kuva-aineiston käyttöä…
Artikkelissa analysoidaan jatkuvuutta ja muutosta Lapin kuvaamisen tavoissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Samalla tarkastellaan Lapin asemaa kansallisessa maisemakuvastossa ja sen muuttumista saamelaisten maasta suomalaisten erämaaksi. Tutkimusaiheeseen pureudutaan kontekstoimalla vuonna 1896 julkaistun I. K. Inhan toimittaman Finland i bilder - Suomi kuvissa -teoksen kuusi Lappia esittävää kuvaa. Teos oli ensimmäinen, joka esitteli suomalaisia maisemia laajasti valokuvin.
Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Tai jättävät kertomatta tai kertovat jotakin ihan muuta kuin oletetaan. Muistitietotutkimuksessa valokuvat ennen kaikkea auttavat kysymään ja vastaamaan. Valokuvat haastavat niin tutkijaa kuin haastateltavaakin. Kuvat antavat vastauksia, mutta herättävät myös kysymyksiä, jotka muuten jäisivät helposti kysymättä. Valokuvat Forssan tekstiiliteollisuudesta kertovat tehdasyhteisön ihmisten moninaisesta arjesta. Naisista, miehistä ja lapsista. Työstä,…
Syyslomalla pääsin käymään Oulaisten kotiseutuarkistossa. Vaikka vierailun varsinainen tarkoitus oli tutkia seuraavaan kirjoitukseen liittyvää tilikirjaa, arkistosta löytyi kaksi todellista aarretta.Kaatopaikkakuormasta arkistoon oli pelastettu kaksi valokuva-albumia. Toinen albumeista sisälsi oulaistelaisen kauppiaan Nikolai Ojajärven kuvia Amerikasta - sekä omista perheenjäsenistä että muista suomalaissiirtolaisista. Toisessa albumissa puolestaan oli useita visiittikorttikuvia Oulaisten ylimpään yhteiskuntaluokkaan kuuluneista henkilöistä. Koska visiittikorttikuvat olivat…
Daguerreotypia oli ensimmäinen kaupallisesti menestynyt valokuvausmenetelmä. Se julkistettiin Ranskan tiedeakatemiassa vuonna 1839, ja on nimetty keksijänsä, Louis Jacques Mandé Daguerren mukaan. Daguerreobase-tietokanta on kaikille avoin monikielinen, ja yhä kasvava tietokanta. Sen tavoitteena on kerätä yhteen tiedot ja kuvat eurooppalaisista daguerreotyypeistä, jotka ovat hajallaan eri maiden yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa sekä daguerreotyyppeihin liittyvää kirjallisuutta.