Kuten kaikki tiedämme, vuosi 2020 ei ollut aivan paras mahdollinen, mutta erikoinen se oli. Omalla kohdallani siinä oli sekä nousuja että laskuja – ja yksi vuori. Valokuviin ikuistuvat kuitenkin pääosin ne parhaimmat hetket. Joitain tälle vuodelle tyypillisiäkin asioita, kuten etätyöskentely ja maskit, tallentui kuviin. Olen myös linkittänyt joihinkin kuviin niihin liittyviä blogipostauksia, joista voi lukea…

Lue lisää

  Vanha saha purettiin vuonna 1922.Aloitin kuukauden kestävän museologian harjoitteluni elokuussa. Opin käytännön kautta erilaisia museoammattilaisen työtapoja ja yhtenä työtehtäväni oli tehdä rakennusinventointi sahan raunioista. Saha on toiminut 1890-luvulta 1950-luvulle saakka.Sahan rauniot sijaitsevat kuvan tummansinisen pisteen kohdalla. Raunioiden kohdalta alkaa luontopolku.Uusi saha rakennettiin vuonna 1922.Tein rakennusinventoinnin toisen harjoittelijan ja museoavustajan kanssa. Aloitimme rakennusinventoinnin tekemällä selvitystyön…

Lue lisää

Turun museokeskus sai loppuvuodesta 2019 lahjoituksena taiteilija Kalle Akkolan teoksia ja Kupittaan Savi Oy:n keramiikkaesineistöä, jotka täydentävät kokoelmia paitsi turkulaisen taiteen myös muotoilun ja teollisuushistorian näkökulmasta. Kalle Akkola: Lakko Kupittaan Saven tehtaalla,  1928, öljy kankaalle. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Turun museokeskus. Kalle Akkola  Turkulainen taiteilija Kalle Akkola (1900–1967), syntyjään Karl Keihäs, oli turkulaisen kivityömiehen Karl Edvard…

Lue lisää

Finnassa on Turku-kuvien digitointihankkeen myötä julkaistu Turun museokeskuksen valokuva-arkiston kuvia Ruissalon yleisen käytävän uimalasta 1900-luvun alkupuoliskolla.Uimalaitos käsitti kaksi allasta, suuremman miehille ja pienemmän naisille. Niinpä tytöt käyvät uimakoulua pienemmällä puolella...ja pojat suuremmalla.Vaan hauskaa on vedessä ollut yhtä kaikki. Tässä polskitaan ja poseerataan naisten puolella...ja tässä miesten puolella.Uimahyppytorni oli molemmilla puolilla, tässä hypätään miesten puolella.Eskil Hinderssonin…

Lue lisää

Turun museokeskuksen kokoelmissa on kaksi harvinaista valokuvaa 1860-luvulta (DT2016:14:1 – 2), kenties valokuvakokoelmien vanhimmat koulukuvat ja valmistujaiskuvat. Neliömäiset kuvat ovat kooltaan vaatimattomat 110 x 96 mm (11 x 9,6 cm). Kuvat, suolapaperivedokset, on liimattu ohuelle sileäpintaiselle kartongille ja sekä valokuvien että kartonkien reunat on leikattu hieman vinoon. Kuvassa olevat henkilöt on numeroitu mustekynällä yhdestä alkaen…

Lue lisää

Kaatuneiden muistopäivän kunniaksi menin elokuviin.Vuorossa oli LOTR-ohjaaja Peter Jacskonin ohjaama sotadokumentti, mahtaakohan olla hyvä? Kyllä, ja se on niin hyvä että They Shall Not Grow Old saa antamaan anteeksi Legolas skeittaa -kohtauksen Kahdessa tornissa!Kuva: bbc.comPeter Jackson on keksinyt tämän dokumentin tekoon mitä mielikuvituksellisimpia temppuja: rintamalla kuvatut elokuvan pätkät on väritetty, jolloin ympäristö, yksityiskohdat ja ihmiset "heräävät…

Lue lisää

Aarne Koskinen ja hänen isänsä Abram Koskinen ovat olleet olennainen osa Oulaisten kauppiaskuntaa, ja heistä on kirjoitettu ennenkin. Kuten KirjastoVirman esittelyistä käy ilmi, Rosa Elinda Pekuri oli Aarne Koskisen puoliso, mutta mitä muuta hänestä voisi saada selville? Entä keitä olivat samaan hautakiveen merkityt Elisabet Koskinen ja Maria Ahl?Syyslomalla Oulaisten kotiseutuarkistossa selaamani valokuva-albumit osoittautuivat jälleen kerran…

Lue lisää

Tässä numerossa eri aloilta ja yliopistoista tulevat suomalaistutkijat esittelevät kuva-aineistoihin perustuvaa tutkimustaan. Lähteenä käytetään monenlaisia valokuvia, ja kuville esitetään monenlaisia kysymyksiä. Artikkeleita yhdistää aito kiinnostus kuvan arvoon lähdeaineistona, ja artikkelit osoittavatkin, miten eri tavoin kuva-aineistoa voi käyttää lähteenä ja miten monenlaisiin kysymyksiin siitä voi saada vastauksen. Kaikkia artikkeleita yhdistää myös ymmärrys siitä, että kuva-aineiston käyttöä…

Lue lisää

Artikkelissa analysoidaan jatkuvuutta ja muutosta Lapin kuvaamisen tavoissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Samalla tarkastellaan Lapin asemaa kansallisessa maisemakuvastossa ja sen muuttumista saamelaisten maasta suomalaisten erämaaksi. Tutkimusaiheeseen pureudutaan kontekstoimalla vuonna 1896 julkaistun I. K. Inhan toimittaman Finland i bilder - Suomi kuvissa -teoksen kuusi Lappia esittävää kuvaa. Teos oli ensimmäinen, joka esitteli suomalaisia maisemia laajasti valokuvin.

Lue lisää

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Tai jättävät kertomatta tai kertovat jotakin ihan muuta kuin oletetaan. Muistitietotutkimuksessa valokuvat ennen kaikkea auttavat kysymään ja vastaamaan. Valokuvat haastavat niin tutkijaa kuin haastateltavaakin. Kuvat antavat vastauksia, mutta herättävät myös kysymyksiä, jotka muuten jäisivät helposti kysymättä. Valokuvat Forssan tekstiiliteollisuudesta kertovat tehdasyhteisön ihmisten moninaisesta arjesta. Naisista, miehistä ja lapsista. Työstä,…

Lue lisää

Syyslomalla pääsin käymään Oulaisten kotiseutuarkistossa. Vaikka vierailun varsinainen tarkoitus oli tutkia seuraavaan kirjoitukseen liittyvää tilikirjaa, arkistosta löytyi kaksi todellista aarretta.Kaatopaikkakuormasta arkistoon oli pelastettu kaksi valokuva-albumia. Toinen albumeista sisälsi oulaistelaisen kauppiaan Nikolai Ojajärven kuvia Amerikasta - sekä omista perheenjäsenistä että muista suomalaissiirtolaisista. Toisessa albumissa puolestaan oli useita visiittikorttikuvia Oulaisten ylimpään yhteiskuntaluokkaan kuuluneista henkilöistä. Koska visiittikorttikuvat olivat…

Lue lisää

Daguerreotypia oli ensimmäinen kaupallisesti menestynyt valokuvausmenetelmä. Se julkistettiin Ranskan tiedeakatemiassa vuonna 1839, ja on nimetty keksijänsä, Louis Jacques Mandé Daguerren mukaan. Daguerreobase-tietokanta on kaikille avoin monikielinen, ja yhä kasvava tietokanta. Sen tavoitteena on kerätä yhteen tiedot ja kuvat eurooppalaisista daguerreotyypeistä, jotka ovat hajallaan eri maiden yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa sekä daguerreotyyppeihin liittyvää kirjallisuutta.

Lue lisää