Kuinka yleisiä kotieläimiä olivat kanat Suomessa noin vuosina 800–1100 (viikinkiajalla)? – Lukijan kysymys Kesykana (Gallus domesticus) polveutuu kaakkoisaasialaisesta viidakkokanasta (Gallus gallus). Vaikka kesykana levisi Etelä-Eurooppaan jo 4500 vuotta sitten (Ukkonen & Mannermaa 2017: 175), kesti linnun kulkeutuminen Pohjois-Eurooppaan paljon kauemmin. Skandinaviassa ja Virossa ensimmäiset kanalöydöt ajoittuvat rautakauden alkuun, ajanlaskun alun tienoille (Bläuer 2015: 145; Ehrlich…

Lue lisää

Ulla Moilanen Vilusenharjun alue sijaitsee nykyisin Tampereen Kaukajärven kaupunginosassa, mutta rautakaudella kalmisto sijaitsi melko poikkeuksellisella paikalla: korkealla hiekkaharjulla, josta se löydettiin hiekanoton yhteydessä vuonna 1961. Arkeologisia kaivauksia paikalla tehtiin vuosina 1961–1962. Vuonna 1971 seulottiin vielä kaivinkoneella kasattu maa-aines, joka sisälsi runsaasti rautakautista esineistöä. Kalmistossa on ollut ainakin viitisenkymmentä ruumishautaa ja tuntematon määrä polttohautauksia, mutta koska…

Lue lisää

 Tähän blogiartikkeliin olen kerännyt nykypäivän parhaita viikinkiaikaisten kilpien jäljennöksiä esiteltäväksi kiinnostuneille. Osa on jo valmiiksi tunnettuja, osa tuntemattomia suurelle yleisölle, mutta kaikkia yhdistää niiden korkeatasoinen pyrkimys historialliseen autenttisuuteen. Kilvet oli viikinkiajalla rakennettu tietyillä tavoilla ja tietyistä raaka-aineista, ja tässä artikkelissa esitellyt nykyaikaiset kilvet jäljentävät mahdollisimman hyvin viikinkiaikaisten kilpien materiaaleja, mittasuhteita ja siten myös käyttöominaisuuksia. Vain hyvin…

Lue lisää

 In this blog article I have collected the best viking age shield replicas of today to be presented to all who are interested. Some of them are already famous replicas, some unknown to a wider public, but all of them are connected by the high standards of their attempts at historical accuracy.  Shields in the…

Lue lisää

Tänään veistin puisen kilvenkupuran. Miksi puisen, joku saattaa kysyä? Puisen sen takia että kaikki kilvenkupurat eivät suinkaan olleet metallia. Kilvenkupuroita valmistettiin puusta jo antiikin ajalla, roomalaiset niin tekivät, samoin keltit ja germaanit. Varmasti monet muutkin kansat, mutta edellä mainituilta on olemassa lähteitä, eli nykypäivään asti säilyneitä puisia kilvenkupuroita. Viikinkiajalla puisia kilvenkupuroita käytettiin ainakin Baltiassa, mutta mitä…

Lue lisää

Hei kaikki, ajattelin tällä kertaa kertoa että kandiaatintutkielmani Helsingin yliopiston historian laitokselle on viimein yli kahden vuoden työn jälkeen valmis ja julkaistu. Sen aiheena ovat kilvet möyhäisrautakauden, siis viikinkiajan ja ristiretkiajan Suomessa. Kyseessä on ainoa pelkästään kilpiin kohdistuva tutkimus Suomen historiassa. Täytyy suoraan sanoa että aihe oli etenkin alkuun varsin vaikea tutkittava, sillä niin aineelliset…

Lue lisää

Tämä artikkeli on jatkoa edelliselle artikkelilleni viikinkiaikaisten miekkojen pito-otteista. Tarkoitukseni oli alunperin tehdä vain yksi kirjoitelma, mutta aihe paisui niin laajaksi, että päätin jakaa sen kahtia. Vastaan tässä toisessa osassa myös samalla erään lukijan kysymykseen:"Nämä [viikinkiaikaisten miekkojen] lyhyet kouraimet ovat aina hämmentäneet minua, enkä taida olla ainoa. Osastahan ei saa neljän sormen otetta lainkaan. On…

Lue lisää

Miekka oli viikinkiajalla aseista arvostetuin. Vaikka keihäs oli yleisempi, ei mihinkään muuhun kuin miekkaan liitetty niin paljon symboliarvoa, se oli aseiden kuningas ja kuninkaiden ase. Miekan ulkoista olemusta vähäisemmälle huomiolle on tutkijapiireissä jäänyt miekan käyttötapa. Oikeastaan tapoja on useita, eikä ole olemassa vain yhtä ainoaa tapaa käyttää miekkaa. Tässä artikkelissa pureudun miekan pitotapoihin, eli siihen…

Lue lisää