Muistelmia kokoelmatyöstäEira työssään. Kuva: Etelä-Karjalan museo.Syksyllä 2018 julkaisimme ensimmäisen osan pitkäaikaisten työntekijöidemme Eiran ja Ullan muistelmia työuran varrelta. Jatkamme muisteloiden parissa ja tällä kertaa Eira muistelee kokoelmien ja kokoelmatyön muuttumista ja kehitystä.Eiran aloittaessa työt museolla vuonna 1975 kaikki museon toiminnat olivat keskittyneet Etelä-Karjalan museolle, siellä sijaitsivat niin näyttely-, kokoelma- kuin työtilatkin. Näyttelynvaihtoon ja kokoelmatyöhön liittyvät…

Lue lisää

Takaisin ViipuriinViimeisessä   Viipurin matkaa käsittelevässä jutussamme tutkija Anne Tahvainen esittelee JalmariLankisen Viipuriin suunnittelemaa Maalaiskunnan taloa.Arkkitehti Jalmari Lankinen suunnitteli 20-30-luvuilla Viipuriin n. 30 rakennusta. Osa niistä on säilynyt näihin päiviin. Eräs esimerkki aivan Viipurin keskustassa on vuonna 1932 valmistunut Maalaiskunnan talo nykyisen Severnaja Ulitsan varrella. Punaisenlähteentorin laidalle rakennus kohosi Viipurin maalaiskunnan toimitaloksi, mutta tämän ohella siellä…

Lue lisää

Takaisin Viipuriin Viipurin kaupungin kauniit rakennukset ovat vuosikymmenten saatossa nähneet paljon. Osa rakennuksista tuhoutui Viipurin pommituksissa, osa vasta neuvostoaikaan. Monia upeita kivirakennuksia on säilynyt myös vahingoittumattomana tai vai hieman kärsineivä läpi vuosikymmenten. Tämän jutun ovat kirjoittaneet  museoassistentti Mari Tams, rakennustutkija Sini Saarilahti ja museoassistentti Sari Piiroinen.Hackmanin talo postikortissaHackmanintalo, Piispankatu 14Hackmanintalo on yksi kauneimmista Viipurin taloista. Sen…

Lue lisää

Takaisin ViipuriinVanhan tuomiokirkon ja Luostarin kadun kaupunkitalot esittelee tässä jutussa tutkija Sinikka Myyrä. Vanha tuomiokirkkoViipurin keskiaikainen kaupunginkirkko, myöhemmin tuomiokirkko, rakennettiin vuosien 1435–1445 aikana katolisen seurakunnan Autuaan Neitsyt Marian ja Pyhän Olavin kirkoksi. Keskeinen sijainti kaupungissa oli valittu niin, että kirkosta oli suora näköyhteys Viipurin linnaan. Ennen tämän kivikirkon rakentamista samalla paikalla oli todennäköisesti ollut puukirkkoja, jotka…

Lue lisää

Takaisin ViipuriinLappeenrannan museoiden työntekijöiden yhteinen Viipurin matka innoitti meitä työntekijöitä kirjoittamaan juttusarjan Viipurin rakennuksista, asuinalueista ja patsaista. Ensimmäisessä jutussamme esittelevät Lappeenrannan taidemuseon amanuessit Mikko, Hanna ja Elisa Viipurissa olleita ja yhä sieltä löytyviä patsaista.  Torkkeli Knuutinpojan patsasTorkkeli Knuutinpojan patsas. Kuva: Lappeenrannan museotViipurin ruotsinkieliset alkoivat puuhata 1880-luvulla Viipuriin Viipurin linnan perustajan pidetyn Torkkeli Knuutinpojan patsasta. Tekijäksi valittiin…

Lue lisää

Projektitutkija Anne Tahvanainen kertoo työstään Juha Lankisen kokoelman parissa:Minulla on työn alla intendentti Juha Lankisen kokoelma, jonka Lappeenrannan museot hankkivat Lankisen (1937-2015) kuolinpesältä vuonna 2017. Tätä mielenkiintoista kokoelmaa voisin kuvailla runsauden sarveksi, joka pursuaa mitä erilaisimpia aineistoja. Lankinen on kerännyt hämmästyttävät määrät Viipuriin liittyvää aineistoa ja uransa aikana muun muassa suunnitellut Viipurin pienoismallin Etelä-Karjalan museoon.Hiihtokilpailut…

Lue lisää

Anton Ulrik Rönnholm (s. 8.10.1787 Haminassa, k. 6.6.1862 Parikkalassa) syntyi Venäjän imperiumin laidalla sijainnessa Haminan kaupungissa. Hän oli kaupungin pormestarin Karl Fredrik Rönnholmin (s. 21.8.1740 Hamina, k. 17.3.1816 Kerimäki) poika. Äitinsä Christina Bruunin (s. 12.7.1751, k. 1826) kautta Anton Ulrik Rönnholm kiinnittyi useisiin Vanhan Suomen alueella vaikuttaneisiin kauppiassukuihin. Äiti oli Poitsilan kartanon omistajan kauppias Heino…

Lue lisää

Hiljakkoin Turun museokeskuksen tutkija arvuutteli Facebookissa mikä mahtaa olla punaisen, mustapilkullisen peltirasian tausta. Sittemmin aiheesta tuli postaus myös Kaponieeri-blogiin. Paljastui, että kyseinen rasia oli venäläinen 1800-luvun lopun esine, joka oli alun perin palvellut suklaatehtailija George Bormanin tehtaan makeisrasia. Suklaa on eräs niistä materiaalisen kulttuurin ulottuvuuksista, joihin olen törmännyt aiemmin tutkimuksissani. Suklaan ystävänä on myös aina yhtä…

Lue lisää

My PhD thesis Talo, kartano, puutarha. Kauppahuoneen omistajaMarie Hackman ja hänen kulutusvalintansa varhaismoderinssaViipurissa focused on consumption choices of a merchantwidow named Marie Hackman (1776–1865). She was themistress of a country house called Herttuala, near Vyborg (sw.Viborg). Herttuala’s garden was an important, if not the mostimportant, place of consumption for Marie. ‘Garden is my lover’,she described…

Lue lisää

Pääsin eilen käymään Naisten pankin tiernapoikajuhlassa tamperelaisessa palatsissa eli Pikkupalatsissa. Itse muistan eräästä aiemmasta työpaikasta, että kyseisessä talossa toimi 1900-luvun lopussa Canonin toimisto, josta tilattiin paikalle kopiokoneiden huolto. Nyt talo on aivan erinäköinen ja toisenlaisessa käytössä. Parhankankaan perhe on vuodesta 2001 alkaen kunnostanut rakennuksen entiseen loistoonsa. Eteisessä huomasin kauniit alkuperäiset julkisivupiirustukset, joissa allekirjoittajan oli Fr. Thesleff. Sukunimi oli…

Lue lisää

Tutkin tässä eräänä päivänä lähdeaineistoani ihan muissa tutkimustehtävissä, kun törmäsin Hackman & Co:n kirjeeseen, jossa keskustellaan urkujen tuottamisesta Saksasta Viipurin saksalais-ruotsalaisen seurakunnan kirkkoon. En muista törmänneeni missään tietoihin näistä kyseisistä uruista, joten laitanpa tähän nyt muistiin, että vuonna 1839 urkuja oltiin tilaamassa hannoverilaiselta urkumestarilta nimeltä herra Meyer. Kyseessä lienee Ernst Wilhelm Meyer.Pietari-Paavalin kirkko sisältä. Kuva…

Lue lisää

Fanny Ruonaniemi, Anna Jäntti, Juulia Hakulinen & Reeta TikkanenSellanen ol’ ViipuriLinnaKuuden päivän mittaiseen Pietarin matkaamme mahtui myös yksi päivä, joka oli omistettu kokonaan Viipurille. Pietarista Viipuriin tulee matkaa noin 130 kilometriä, joka taittui nopeasti bussilla yhdessä jyväskyläläisten ja HSE:n opiskelijoiden kanssa. Edellisen päivän väsymys painoi päälle, joten parin tunnin bussimatka oli oivallinen tilaisuus lepuuttaa jalkoja…

Lue lisää

Kävin hiljakkoin tutustumassa Milavida-museossa Tampereella avautuneeseen näyttelyyn Suur-Merijoki - Jugendin helmi. Kartano sijaitsi Viipurin lähellä, noin kolme kilometriä Ykspään junaseisakkeelta. Näyttelyn esittelytekstin mukaan "kartano oli [...] jugendarkkitehtuurin helmi ja aikansa julkisin koti". Kartanon rakennutti pietarilainen, sveitsiläissyntyinen liikemies Maximilian Neuscheller, joka 1900-luvun alussa palkkasi nuoret lupaavat arkkitehdit Herman Geseliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelemaan kesähuvilan,…

Lue lisää

Viime vuonna kirjoitin, että eräässä kirjeessä 1860-luvulta kerrottiin joulunvietossa laakeripuun olleen joulukuusen korvikkeena, kun joulua vietettiin Roomassa. Muutama viikko sitten kävin Saksassa, jossa joulukuusta oltiin juuri pystyttämässä torille. Eräs pikkutyttö puhkesi spontaaniin "O Tannebaum" -lauluun, josta sainkin idean kirjoittaa hiukan joulukuusen historiasta. Joulukuusimarkkinat Rautatientorilla. Piirros H Biese, julk. "Joulurauha-lehti" 1899. Helsingin kaupunginmuseoOn väitetty, että joulukuusi…

Lue lisää

Karjala-lehti haastatteli minua taannoin väitöskirjastani. Päivi Parjanen kirjoitti mukavan jutun, jonka jaan tässä kaikille blogini lukijoille. Karjala-lehden artikkeli ilmestyi 3.9.2015. Koiratkin pääsivät lehtikuvaan. Kuva Karjala-lehdestä 3.9.2015.Herrasväen vaurauden tuli näkyä myös ulospäin. Ulla Ijäs teki väitöksen viipurilaisesta Marie Hackmanista.1800-luvun sääty-yhteiskunnassa vauraus asetti herrasväelle omat vaatimuksensa. Kun rikkautta oli, sen tuli näkyä myös ulospäin. Filosofian tohtori Ulla Ijäs…

Lue lisää