Kaisa Kautto Viipurin Lepolan hautausmaan vanhimmat osat on otettu käyttöön 1700-luvun lopussa ja hautausmaata on kutsuttu myös Ristimäen vanhaksi hautausmaaksi. Viipurin jäätyä talvisodan seurauksena neuvostoliittolaisten haltuun, hautasivat he Lepolaan omia vainajiaan, turmelivat hautakiviä ja ottivat niitä uusiokäyttöön. Takaisinvaltauksen jälkeen kiirehdittiin kaupungissa korjaamaan sodan tuhoja ja siistimään myös hautausmaat. Kunnostamistoimista kirjoittivat keväällä 1942 ilmestyneet sanomalehdet. Sota…

Lue lisää

Kuvat: Jalmari Lankinen, ellei toisin mainita.Etelä-Karjalan museon kuva-arkiston kokoelmissa on vuodesta 2017 saakka ollut Jalmari ja Juha Lankisen valokuva- ja arkistokokoelma, jonka perustan muodostavat Jalmari Lankisen kuvaamat valokuvat 1910-30-luvuilta Viipurista ja Karjalasta.Viipurilainen arkkitehti Jalmari Lankinen (1894-1970) oli harrastelijavalokuvaaja. Hän oli saanut tuntumaa valokuvaukseen jo kouluaikoina tehdessään sitä kesätyönään. Lankinen kuvasi alkuaikoina paljon muotokuvia lapsuudenperheestään ja…

Lue lisää

Taide ja monilla myös karjalaiset / viipurilaiset juuret ovat yhdistävinä tekijöinä Viipurin Taiteenystävien parissa. Yhdistys on yksi Suomen vanhimpia ja 130 vuoden historiaan sopii paljon dramatiikkaa, suurta iloa ja menetystä. Koko yhdistyksen toiminta lähti yksittäisistä henkilöistä, jotka halusivat saada taiteen vahvemmin näkyväksi osaksi Viipurin kulttuurielämää 1800-luvun lopulla. Viipuri oli tuolloin nopeasti kasvava ja teollistuva kaupunkialue,…

Lue lisää

 Anna Kortelainen ”Huomatessanne jotakin tarpeellista pyydän liittämään mukaan, kuten kirjahyllystä kieli- ja matematiikankirjoja, Pikku jättiläinen, golffarit ja verryttelyhousut.” ”Jos saa, niin pyytäisin valokuvat, kaksi albumia sekä lisäksi kenkälaatikossa lattialla. Astiakaapista pieni lasipurkki jossa kaakaota.” Syksyllä 2013 katselin Lahden historiallisen museon Viipuri mon amour -näyttelyssä lomakkeita, joihin viipurilaiset olivat talvisodan aikana kuuliaisesti kirjanneet evakkoon toimitettavan omaisuutensa.…

Lue lisää

 Suomessa vaikuttaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lisäksi useita muitakin kristillisiä kirkkokuntia, joilla on seurakuntia ympäri maata. Näiden seurakuntien syntyhistoriat ovat hyvin moninaisia, osan kehittyessä pikkuhiljaa, osan käynnistyessä voimakkaan herätyksen siivittäminä. Yksi omalaatuisemmasta päästä olevista tarinoista on kuitenkin Vuoksenlaakson metodistiseurakunnalla, joka syntyi hyvin paikallisten kahinoitten tuloksena, mutta onnistui kuitenkin osoittamaan elinvoimaisuutensa jopa juuriltaan temmattuna. Seurakuntarajat muuttuvat, kylät…

Lue lisää

A.M. Frostin Jang-sarjassa Suomen sotavuodet on paketoitu toimintajännärin muotoon historiallisista tosiseikoista juurikaan välittämättä. Näkymätön kuolema (2018) ja Likaista peliä (2019) sijoittuvat talvisotaan ja Kohtalokas ystävä (2020) välirauhan syksyyn 1940. Kaksi ensimmäistä osaa on kustantanut Bazar. Ensimmäisen osan Näkymätön kuolema kansikuvat on kokoelma kuvia, joiden yleisvaikutelma on sotakirja. Mukana on sekä rintama että kotirintama (Helsingin Suurtorille…

Lue lisää

Ylen toimittaja Virpi Väisänen kävi haastattelemassa minua naimattomuuden historiasta. Juttu on kuultavissa Yle Areenassa.Haastatteluni perustui Friedrich Wilhelm Klingenderin (1789-n. 1848) päiväkirjaan. Klingender oli kirjanpitäjä Hackman & Co:n palveluksessa Viipurissa. Kuvassa on satiirinen kuvaus tyypillisestä 1700-luvun lopun kirjanpitäjästä, jonka hampaaton suu ja köyry selkä kertovat alan kovuudesta ja kirjanpitäjien työoloista. Kirjanpitäjien naimattomuus johtui monesti siitä, että heillä…

Lue lisää

Olen pyöritellyt vuodesta 2009 alkaen suuren suomalaisen yrityksen nimeltä Hackman & Co jälkeensä jättämää materiaalia. Yritys juontaa juurensa helmikuussa 1798 Johan Friedrich Hackmanin  (s. 1755, k. 1807) yhdessä liikekumppaninsa Johan Ignatiuksen kanssa perustamaan yritykseen Ignatius & Hackman. Toinen nimi jäi elämään, toinen poistui maamme taloushistoriasta miltei jälkiä jättämättä. Kuka oli tämä herra, jonka ura itsenäisenä…

Lue lisää

Tänään 1.6.2019 on sitten tullut kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomessa tuli voimaan kieltolaki. Kieltolaki päättyi 5.4.1932 kello 10 (siis se kuuluisa lukusarja 543210).Perehdyin kieltolakiin tutkiessani salakuljetusta Karjalankannaksella ja kieltolakiaikaa Viipurissa ennen II maailmansotaa. Peruskirjallisuuden lisäksi kävin läpi suunnattoman määrän sanomalehtiartikkeleita ja Viipurin tulliviranomaisten yms. asiakirjoja saadakseni luotettavamman kuvan asiasta.Koska kieltolaista edelleen julkaistaan päin seinää…

Lue lisää

Anton Ulrik Rönnholm (s. 8.10.1787 Haminassa, k. 6.6.1862 Parikkalassa) syntyi Venäjän imperiumin laidalla sijainnessa Haminan kaupungissa. Hän oli kaupungin pormestarin Karl Fredrik Rönnholmin (s. 21.8.1740 Hamina, k. 17.3.1816 Kerimäki) poika. Äitinsä Christina Bruunin (s. 12.7.1751, k. 1826) kautta Anton Ulrik Rönnholm kiinnittyi useisiin Vanhan Suomen alueella vaikuttaneisiin kauppiassukuihin. Äiti oli Poitsilan kartanon omistajan kauppias Heino…

Lue lisää

Hiljakkoin Turun museokeskuksen tutkija arvuutteli Facebookissa mikä mahtaa olla punaisen, mustapilkullisen peltirasian tausta. Sittemmin aiheesta tuli postaus myös Kaponieeri-blogiin. Paljastui, että kyseinen rasia oli venäläinen 1800-luvun lopun esine, joka oli alun perin palvellut suklaatehtailija George Bormanin tehtaan makeisrasia. Suklaa on eräs niistä materiaalisen kulttuurin ulottuvuuksista, joihin olen törmännyt aiemmin tutkimuksissani. Suklaan ystävänä on myös aina yhtä…

Lue lisää

My PhD thesis Talo, kartano, puutarha. Kauppahuoneen omistajaMarie Hackman ja hänen kulutusvalintansa varhaismoderinssaViipurissa focused on consumption choices of a merchantwidow named Marie Hackman (1776–1865). She was themistress of a country house called Herttuala, near Vyborg (sw.Viborg). Herttuala’s garden was an important, if not the mostimportant, place of consumption for Marie. ‘Garden is my lover’,she described…

Lue lisää

Pääsin eilen käymään Naisten pankin tiernapoikajuhlassa tamperelaisessa palatsissa eli Pikkupalatsissa. Itse muistan eräästä aiemmasta työpaikasta, että kyseisessä talossa toimi 1900-luvun lopussa Canonin toimisto, josta tilattiin paikalle kopiokoneiden huolto. Nyt talo on aivan erinäköinen ja toisenlaisessa käytössä. Parhankankaan perhe on vuodesta 2001 alkaen kunnostanut rakennuksen entiseen loistoonsa. Eteisessä huomasin kauniit alkuperäiset julkisivupiirustukset, joissa allekirjoittajan oli Fr. Thesleff. Sukunimi oli…

Lue lisää

Tutkin tässä eräänä päivänä lähdeaineistoani ihan muissa tutkimustehtävissä, kun törmäsin Hackman & Co:n kirjeeseen, jossa keskustellaan urkujen tuottamisesta Saksasta Viipurin saksalais-ruotsalaisen seurakunnan kirkkoon. En muista törmänneeni missään tietoihin näistä kyseisistä uruista, joten laitanpa tähän nyt muistiin, että vuonna 1839 urkuja oltiin tilaamassa hannoverilaiselta urkumestarilta nimeltä herra Meyer. Kyseessä lienee Ernst Wilhelm Meyer.Pietari-Paavalin kirkko sisältä. Kuva…

Lue lisää

Fanny Ruonaniemi, Anna Jäntti, Juulia Hakulinen & Reeta TikkanenSellanen ol’ ViipuriLinnaKuuden päivän mittaiseen Pietarin matkaamme mahtui myös yksi päivä, joka oli omistettu kokonaan Viipurille. Pietarista Viipuriin tulee matkaa noin 130 kilometriä, joka taittui nopeasti bussilla yhdessä jyväskyläläisten ja HSE:n opiskelijoiden kanssa. Edellisen päivän väsymys painoi päälle, joten parin tunnin bussimatka oli oivallinen tilaisuus lepuuttaa jalkoja…

Lue lisää

Kävin hiljakkoin tutustumassa Milavida-museossa Tampereella avautuneeseen näyttelyyn Suur-Merijoki - Jugendin helmi. Kartano sijaitsi Viipurin lähellä, noin kolme kilometriä Ykspään junaseisakkeelta. Näyttelyn esittelytekstin mukaan "kartano oli [...] jugendarkkitehtuurin helmi ja aikansa julkisin koti". Kartanon rakennutti pietarilainen, sveitsiläissyntyinen liikemies Maximilian Neuscheller, joka 1900-luvun alussa palkkasi nuoret lupaavat arkkitehdit Herman Geseliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelemaan kesähuvilan,…

Lue lisää