Erik Gabriel Sederholm syntyi 29.7.1790 Tuusulassa. Isänisä oli helsinkiläinen kauppias ja laivanvarustaja ja tehtailija Johan Sederholm, jonka rakennuttama talo seisoo edelleen Senaatintorin laidalla. Erikin syntymän aikaan isä Karl Albrekt oli luopunut kuninkaallisen sihteerin virastaan Tukholmassa ja viljeli maatilojaan Helsingissä ja Mäntsälässä. Erikin äidinisä Erik Olander oli omistanut tilan ja sahan Tuusulan Kellokoskella, mutta sekä äidinisä että…

Lue lisää

Kaisa KyläkoskiJulkaistujen väitöskirjojen hyväksyntä on Suomessa niin tavanomaista, ettei opinnäytteitä lukiessaan aina tule mieleen tarkistaa saavutettiinko niillä tavoiteltu tutkinto. Yksi tällainen varovaisuutta vaativa työ on Johan Wilhelm Ronimuksen (1865–1909) lisensiaattiväitöskirja vuodelta 1890. Sitä ei hyväksytty, mutta päätös ei lopettanut Ronimuksen uraa historiankirjoittajana.Johan Wilhelm Ronimus oli kotoisin Viipurista, jossa hänen isänsä oli vuodesta 1862 alkaen suomalaisen…

Lue lisää

 Lappeenrannan taidemuseon kokoelmiin sisältyy muutamia talletuskokoelmia. Talletuskokoelman idea on se, että teokset pysyvät omistustahon – tavallisesti yhteisön – omistuksessa, mutta museolla on hallintaoikeus teoksiin. Lappeenrannan taidemuseon talletuskokoelmista laajin on Viipurin Taiteenystävät ry:n kokoelma, josta on kerrottu lisää tässä blogissa vuonna 2021: Rakkaudesta taiteeseen - Viipurin Taiteenystävät ry 130 vuotta!Tässä kirjoituksessa esittelen  toista viipurilaistaustaista talletuskokoelmaamme: Pamaus-Seuran kokoelmaa. Teollisuuden-…

Lue lisää

 Kirjoitin jokunen aika sitten Adolf Sonnysta, joka oli parikkalalaislähtöisen Sonnin suvun vesa. Osa suvun jäsenistä muutti nimen muotoon Sonné. Eräs heistä oli Adolfin serkku Emanuel Sonné (Petter Emanuel Sonné, 1854-1910), joka monivaiheisen elämänsä päätteeksi päätyi asekauppiaaksi Viipuriin.Emanuel Sonné syntyi Parikkalassa lukkari Karl Josef Sonnin ainoaksi pojaksi. Emanuelilla oli kolme vanhempaa ja yksi nuorempi sisko. Myös…

Lue lisää

Juna Viipurin edustalla 1870-luvun painokuvassaMuseovirasto, CC BY 4.0Tämän kesäiset Helsingin olot olivat kaikkialla maassamme kääntäneet huomion puoleensa. Suomen yleinen teollisuusnäyttely kehoittaa siis lähtemään pääkaupunkiin. Sinne matkaaminen rautatiellä on vilpasta laatua. Tuskin kerkiät muuta huomaamaan, kuin tulisia tervehdyksiä ja lämpimiä jäähyvästiä tuttavan kesken asemapaikoilla. Näetpä välistä isossa kiiruussa flegmatinki käyttävän hyvällä menestyksellä sangvinien omaisuuksia, jommoiseksi siellä…

Lue lisää

Petri KaronenSuuri Pohjan sota (1700–1721) päätti Ruotsin suurvalta-ajan, joka oli alkanut Vironmaan eli Pohjois-Viron rauhanomaisesta liittymisestä valtakuntaan yli 150 vuotta aiemmin. Suuressa Pohjan sodassa Ruotsin naapurit hyökkäsivät sen kimppuun tarkoituksenaan saada revanssi Pohjolan valtiaaksi nousseesta harvaanasutusta ja köyhästä valtiosta. Nykyisen Ukrainan keskiosissa käyty Pultavan taistelu vuonna 1709 vauhditti Ruotsin mahtiaseman loppua.Suurista menetyksistä huolimatta Ruotsi soti…

Lue lisää

Anu KoskivirtaSuomen sota (1808–1809) ja liittäminen Venäjän keisarikuntaan loivat kansainvälistä ja kotoperäistäkin kysyntää Suomen historiaa käsitteleville kokonaisesityksille. Ennen Suomen omia oppineita teoksen Suomen historiasta ehti julkaista kaksi saksankielistä kirjoittajaa. Näissä näkökulmiltaan vastakkaisissa rekonstruktioissa kävivät historiapoliittista kamppailua Suomen entinen ja uusi valtiollinen kehys, Ruotsi ja Venäjä. Tässä tekstissä keskitytään teoksista myöhemmän ja heikommin tunnetun, Versuch über…

Lue lisää

 Tätä kirjoittaessa 6.9. vietetään suomenhevosen päivää. Historiantutkijakollegani Hilja Solala väitteli pari viikkoa sitten suomenhevosen jalostustyön historiasta. Hevosten historia on uudehko historiantutkimuksen aluevaltaus ja Solalan väitös on ensimmäinen, joka keskittyy kansallisrotuisen hevosemme historiaan.Omassa tutkimuksessani olen törmännyt monissa eri yhteyksissä mainintoihin hevosista. Kirjoitin väitöskirjassani, joka käsitteli kauppias Marie Hackmanin (1776-1865) kulutusvalintoja, hänen ulkomailta tuottamistaan rotuhevosista. Nämä hevoset…

Lue lisää

Ylen toimittaja Virpi Väisänen kävi haastattelemassa minua naimattomuuden historiasta. Juttu on kuultavissa Yle Areenassa.Haastatteluni perustui Friedrich Wilhelm Klingenderin (1789-n. 1848) päiväkirjaan. Klingender oli kirjanpitäjä Hackman & Co:n palveluksessa Viipurissa. Kuvassa on satiirinen kuvaus tyypillisestä 1700-luvun lopun kirjanpitäjästä, jonka hampaaton suu ja köyry selkä kertovat alan kovuudesta ja kirjanpitäjien työoloista. Kirjanpitäjien naimattomuus johtui monesti siitä, että heillä…

Lue lisää

Olen pyöritellyt vuodesta 2009 alkaen suuren suomalaisen yrityksen nimeltä Hackman & Co jälkeensä jättämää materiaalia. Yritys juontaa juurensa helmikuussa 1798 Johan Friedrich Hackmanin  (s. 1755, k. 1807) yhdessä liikekumppaninsa Johan Ignatiuksen kanssa perustamaan yritykseen Ignatius & Hackman. Toinen nimi jäi elämään, toinen poistui maamme taloushistoriasta miltei jälkiä jättämättä. Kuka oli tämä herra, jonka ura itsenäisenä…

Lue lisää

Tänään 1.6.2019 on sitten tullut kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomessa tuli voimaan kieltolaki. Kieltolaki päättyi 5.4.1932 kello 10 (siis se kuuluisa lukusarja 543210).Perehdyin kieltolakiin tutkiessani salakuljetusta Karjalankannaksella ja kieltolakiaikaa Viipurissa ennen II maailmansotaa. Peruskirjallisuuden lisäksi kävin läpi suunnattoman määrän sanomalehtiartikkeleita ja Viipurin tulliviranomaisten yms. asiakirjoja saadakseni luotettavamman kuvan asiasta.Koska kieltolaista edelleen julkaistaan päin seinää…

Lue lisää

Fanny Ruonaniemi, Anna Jäntti, Juulia Hakulinen & Reeta TikkanenSellanen ol’ ViipuriLinnaKuuden päivän mittaiseen Pietarin matkaamme mahtui myös yksi päivä, joka oli omistettu kokonaan Viipurille. Pietarista Viipuriin tulee matkaa noin 130 kilometriä, joka taittui nopeasti bussilla yhdessä jyväskyläläisten ja HSE:n opiskelijoiden kanssa. Edellisen päivän väsymys painoi päälle, joten parin tunnin bussimatka oli oivallinen tilaisuus lepuuttaa jalkoja…

Lue lisää