Antropologia on yhteiskuntatiede, jolle on ominaista etnografisen tutkimusmenetelmän hyödyntäminen. Uraansa aloitteleville antropologeille oman erityisosaamisen sanoittaminen saattaa kuitenkin olla hankalaa. Toimituksemme laati opiskelijoille ja vastavalmistuneille suunnatun työelämäpaketin helpottamaan työnhakua. The post Antropologin työelämätaidot 101 appeared first on AntroBlogi.

Lue lisää

  Joskus täytyy katsoa kauas, jotta onnistuu näkemään lähelle. Siltä ainakin tuntuu, kun on kirjoittanut kaiken maailman aiheista ja sitten huomaa, että lähelläkin on monta kiinnostavaa kohdetta ja aihetta. Kuten nyt kotikunnan maisemaestetiikka. Paras tapa tutustua ympäristöön on tehdä se riittävän hitaasti ”flaneeraten”. Flanööri tarkoittaa Wikipedian mukaan maleksijaa, vetelehtijää tai kuljeksijaa. Flaneeraaminen taas tarkoittaa erityisesti …

Lue lisää

Käännös suomeksi Ernesto Laclaun artikkelista "Universalism, Particularism and the Question of Identity" (1992): "Universalismi, partikularismi ja kysymys identiteetistä". Käännös: Emilia Palonen ja Jouni Tilli.

Lue lisää

    Ovatko hallituksen ja virkamiesten koronatoimet olleet riittäviä ja asianmukaisia? Tästä on keskusteltu nyt,  kun ollaan ohitettu koronan ensimmäinen aalto ja toinen aalto on ”hyvässä vauhdissa”. Kantaa ovat ottaneet mm. politiikantutkija  Johanna Vuorelma Ylen aamussa 14.8.2020 ja toimittaja Tuomas Niskakangas Hesarissa (”Suomi näyttää nousevan Euroopan-mestariksi koronataantuman torjunnassa”) samoin 14.8.2020. Mielenkiintoisella tavalla nämä kaksi ovat…

Lue lisää

Artikkelissaan Universalismi ja partikularismi: kysymys identiteetistä? Ernesto Laclau korostaa yleisen ja erityisen paradoksista yhteenkietoutumista: kun samaistumme jonkin yksittäisen kanssa, siitä tulee yhteinen, mutta jokainen erillisyyttä korostava identiteettiväite hakee tunnustusta yleisemmältä tasolta. Hän paljastaa niin erillistävien kuin yleistävien identiteettiväitteiden essentialismin ja yhteenliittyvyyden. Laclaun mukaan identiteetti on poliittinen kategoria, josta käytävä kamppailu on osa demokratiaa. Artikkeli käsittelee…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan populismin ideologista väkevöitymistä populistisen radikaalioikeiston herättämänä kysymyksenä. Ernesto Laclaun käsittein kuvataan aluksi argumentaatioltaan heikoksi mainitun populistisen retoriikan liikettä muodostavaa voimaa. Laclaun kuvaamat ”tyhjät” ja ”kelluvat” merkitsijät voivat panostua myös ideologisesti liikkeen luonnetta muuttavalla tavalla. Populismin ytimeltään heikko ideologisuus altistaa uusiin ideologisiin linkityksiin ja panosten väkevöitymiseen sen omassa retoriikassa. Siten ideologiaa ei ymmärretä vain…

Lue lisää

Populismi ja varsinkin uusoikeistolainen populismi on noussut merkittäväksi tutkimuskohteeksi myös politiikan tutkimuksessa. Huolestuttavaa olisikin, jos populismia ei oppialallamme laajasti tutkittaisi. Toinen kysymys on se, millaisia rajoituksia ja rajoitteita erityistieteiden väliset akateemiset rajanvedot ja työnjaot muodostavat populistisen politiikan tai politiikan populistisuuden analyysille. Palaan tähän kysymykseen kirjoitukseni lopussa. Sitä ennen esitän seitsemän teesiä, joiden konkreettinen fokus on…

Lue lisää

Yle TV2:ssa näytettiin 23.7.2020 Muhammad Alin elämää ja uraa käsittelevä dokumentti ”I Am Ali”. Dokumentti on valmistunut vuonna 2014 ja sen on ohjannut Clare Lewis. Dokumentti kuvaa katkelmallisesti Alin elämää ”yksityisestä” näkökulmasta, so. perhesuhteet ja läheisten tukijoiden asemaa korostuu. Puheenvuoron saavat myös muun muassa George Foreman, Mike Tyson, Tom Jones, valmentaja Angelo Dundee…..Dokumenttielokuva alkaa Alin…

Lue lisää

Kesäkuussa ilmestynyt uusi Björk-romaani, järjestyksessä seitsemäs, sai enteellisen nimen Kalman kevät. Romaanin nimi viittaa kirjan tapahtumiin, mutta tämä kevät ja koko vuosikin muistetaan varmasti koronavirusepidemiasta, joka on tällä hetkellä surmannut yli 500 000 ihmistä maailmassa. Suomessa tilanne on pysynyt hyvin hallinnassa ja kuolleita on vain 329, eli vähemmän kuin kausi-influenssan iskiessä. Viruksiin eivät tehoa antibiootit,…

Lue lisää

A-studiossa 29.6.2020 käsiteltiin paljon esillä ollutta kysymystä julkisen velan takaisin maksamisesta otsakkeella ”Pitääkö valtionvelka maksaa takaisin?”. Keskustelemassa olivat Sixten Korkman, Emilia Kullas, Vesa Puttonen ja Jussi Ahokas, kaikki meritoituneita talouden asiantuntijoita. Keskustelu lainehtii netissä edes takaisin eikä populismilta ole voitu välttyä. Lisäksi liioiteltu tai tahallinen väärinymmärtäminen viettävät riemujuhliaan. A-studiossa keskustelleet alan ihmiset kyllä pitivät keskustelun…

Lue lisää

Tässä artikkelissa annan näkökulman politiikan ja populismin tutkimiseen merkityskamppailuna. Populismiin liittyvät hegemoniakamppailut, vallalla olevien jakolinjojen haastaminen ja uudelleen määrittely. Kehittämäni retorisperformatiivisen diskurssiteorian ja soinilaisen perussuomalaisuuden analyysin avulla näytän, kuinka populismi on erityinen merkityksenannon logiikka tai muoto, joka tuottaa tunteikasta vastakkainasettelua ja ”meitä”. Tästä laclaulaisesta näkökulmasta populismilla ei ole kiinteää sisältöä mutta sillä on muoto. Artikkeli…

Lue lisää

Juha Herkman, Populismin aika. Tampere: Vastapaino, 2019, 204 s.Timo Soini, Populismi. Helsinki: Polemia, 2020, 111. s.

Lue lisää

Pahimmat skenaariot koronaviruksen etenemisestä Indonesiassa eivät toistaiseksi ole toteutuneet. Toukokuun lopulla päättyi muslimien paastokuukausi ramadan, mikä tavallisesti tarkoittaa hyvin vilkasta, juhlien ja tapaamisten sävyttämää aikaa. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin toinen: sekä poliittiset että uskonnolliset johtajat pyytävät kansalaisia pysymään kotona. The post Koronavirus ja paaston aika Indonesiassa appeared first on AntroBlogi.

Lue lisää

Paavo Järvensivu, Rajattomasti rahaa niukkuudessa. Helsinki: Like Kustannus Oy, 2016, 238 s.

Lue lisää

Emeritusprofessori Kari Palonen avaa Max Weberin yhteyttä Euroopan Unioniin. Koska Weber kuoli espanjantautiin kesäkuussa 1920, hänellä ei kuitenkaan voinut olla mitään käsitystä Euroopan unionista, sellaisena kuin me sen tunnemme. Palonen lähestyykin Euroopan Unionia Weberin ajatusten kautta, joissa esimerkiksi ymmärretään toteutuneita mahdollisuuksia vertaamalla niitä toteutumattomiin. Palonen ei myöskään ole ainoa Weber-tutkija, joka on pohtinut Weberin suhdetta…

Lue lisää

Kunnat ovat suomalaisen hyvinvointivaltiomallin keskiössä, ja se, miten kunnat hoitavat talouttaan, vaikuttaa koko järjestelmän kestävyyteen. Tässä tutkimuksessa kysymme, millainen yhteys paikallistason poliittisella kilpailulla on vaihteluun kuntien taloustilanteessa. Odotamme, että paikallisen poliittisen järjestelmän kilpailullisuuteen liittyvät muuttujat ovat ei-lineaarisessa yhteydessä keskeisiin julkistaloudellisiin muuttujiin, jotka mittaavat kuntien menojen tasoa ja tulorahoituksen riittävyyttä menojen kattamiseen. Tarkemmin ottaen odotamme, että…

Lue lisää

  Björk ja Valkama (Joel Mäkinen ja Miro Apostolakis). Näyttämökuvat ovat Iloisten sielujen hotellin kenraaliharjoituksesta viime keväältä. Björk-sarja on edennyt seitsemänteen osaansa, joka ilmestyy ensi kesänä. Romaanien sisäisessä ajassa on edetty maaliskuusta 1921 vuoden 1922 huhtikuun alkuun. Reaaliaikaa ensimmäisen romaanin ilmestymisestä vuonna 2014 on kulunut kuusi ja puoli vuotta. Tein jo ensimmäistä romaania kirjoittaessani päätöksen,…

Lue lisää

Liza Marklund: Helmifarmi. Suom. Laura Beck. (Pärlfarmen, 2018) Otava 2018.Joel Kuortti kirjoittaa:”Minä suunnittelen tulevaisuutta. Lyhyen tähtäimen tavoitteeni on löytää kookosrapuja …. Pitkän tähtäimen tavoitteeni on nousta pintaan. Vetää taas henkäys ihmisten valtakunnassa, puhua elävien kanssa” (488).Ruotsalaisen dekkaristin Liza Marklundin kolmivuotinen kirjallinen hiljaiselo päättyi vuonna 2018, kun hän julkaisi erillisen (tavallaan romanttisen) trillerin Helmifarmi (suom. Laura…

Lue lisää

Kuumat ja viileän sateiset kesät vuorottelivat Suomen yllä 1990-luvulla. Oikeastaan 90-luvun kesät ovat juuri sellaisia kuin 2010-luvunkin: säät vaihtelevat, ihmiset grillaavat, jalkapalloa pelataan. Silloin tällöin huomio kiinnittyy yhteen isoon (tai isohkoon) uutistapahtumaan.Lehdissä, myös näin 10. heinäkuuta, näkee paljon viitteitä kulloisestakin ajasta. 1990-luvun alussa kasarin nousukausi oli jo päättynyt ja lama oli joko alkamassa tai oltiin…

Lue lisää

Nykyään televisiossa näkee aniharvoin kotimaisia suursarjoja, jotka sijoittuisivat historiaan tai edes lähimenneisyyteen. Joskus esiin voi putkahtaa kolmeosainen minisarja jollain piilotetulla Ylen ohjelmapaikalla, mutta suuren yleisön löytäviä sukupolvikuvauksia ei juurikaan ole näkynyt. Toisin oli 1990-luvulla! MTV3:n Puhtaat valkeat lakanat kuvasi yhden yrittäjäperheen elämää 1960-luvulta 1980-1990-lukujen vaihteeseen. Ylen TV2:n suursatsaus oli Metsolat. Se oli suuri projekti, joka…

Lue lisää