Julkaisuseuranta
29.5.2024
Lukuaika: 3 min. Uskonnolla on harvinaislaatuinen voima sekä yhdistää ihmisiä että erottaa näitä toisistaan. Esimerkiksi uskonnolliset sosiaaliset tilat, eli ryhmät ja ihmisten välisyys, kuten myös faktiset tilat kuten kirkkorakennukset, ovat lähteitä sekä lämpimälle turvallisuudelle että ulossulkemiselle, väkivallallekin. Suomen Akatemian rahoittamassa Contested constructions of sense of safety in religious spaces (CoCo) -tutkimushankkeessa tutkitaan turvallisuuden – ja turvattomuuden –…
Lukuaika: 3 min. Miten ja missä suomalaiset kohtaavat kuoleman tänä päivänä? Millaisia tapoja ja käytäntöjä kuolemiseen ja kuolemaan nyky-Suomessa liittyy? Entä millainen rooli ja merkitys medialla on suremisessa? Muun muassa näihin teemoihin pureuduttiin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestetyssä Kuolema Suomessa tänään! Tavat, käytännöt ja uskomukset liikkeessä -paneelikeskustelussa maaliskuussa 2024. Paneelikeskustelusta kirjoittavat väitöskirjatutkija Linda Pentikäinen ja professori…
24.4.2024
Lukuaika: 3 min. Suomessa 1970-luvulla diakoniaa ja teologiaa opiskellut Munib Younan päätyi kirkkonsa piispaksi ja Luterilaisen maailmanliiton presidentiksi. Hän on ollut merkittävässä roolissa muistuttaessaan palestiinalaisten kokemuksista pitkittyneen konfliktin keskellä ja pitäessään esillä palestiinalaiskristittyjen näkökulmia – niin Suomessa kuin maailmalla. Younanin ajattelun piirteitä esittelee Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Anne Heikkinen. Israelin ja Palestiinan pitkä konflikti on synnyttänyt…
11.4.2024
Lukuaika: 3 min. Ateisteja on historian saatossa usein pidetty moraalisesti epäilyttävinä. Kuitenkin ateisteilla (eli ihmisillä, jotka eivät usko jumalaan) on käsityksiä oikeasta ja väärästä – jopa hyvin samanlaisia kuin jumalaan uskovilla. Mitä ateistit pitävät moraalikäsitystensä pohjana? Tätä selvittivät uskontotieteen postdoc-tutkija Roosa Haimila ja väitöskirjatutkija Tiina Parkkinen Understanding the Morality of Unbelievers -tutkimushankkeessa. Ateismi ja moraali…
21.12.2023
Monet viimevuotiset tutkimushankkeet toteutettiin pääosin pandemia-aikana, joka takuulla yllätti sitä ennen aloitetut projektit. Tallensimme ja pohdimme yhden ylirajaisen tutkimushankkeen kokemuksia koronavuosilta. Informationsflöden-hanke sai alkunsa syksyllä 2018, jolloin valmistelimme yhteistä suomalais-ruotsalaista tutkimusta Uumajan yliopiston tiloissa. Olimme aiemmin tutkineet sitä, miten suomalaiset sanomalehdet kopioivat toistensa tekstejä, ja nyt tarkoitus oli laajentaa tarkastelu myös ruotsalaisiin lehtiaineistoihin. Niitä voisi…