Henna Karppinen-Kummunmäen väitöskirja Elite English Girlhood in the Eighteenth Century tarkastettiin perjantaina 18.9.2020 klo 12.15 alkaen Arcanumin luentosalissa 1. Vastaväittäjä oli dosentti Heli Valtonen Jyväskylän yliopistosta. Tilaisuus oli seurattavissa myös verkossa. Kuulijoita oli salissa 13, etäyhteyksillä 57. Henna Karppinen-Kummunmäki. Kuva: Anni Hella. Karppinen-Kummunmäki tarkastelee väitöskirjassaan 1700-luvun aikana tyttövuosiaan eläneitä kirjeenkirjoittajia, päiväkirjanpitäjiä ja muistelijoita. Näiden omakohtaisten…

Lue lisää

Maahanmuutto on muokannut viime vuosikymmeninä voimakkaasti Suomen kristillistä kenttää. Muutos on koskettanut muiden kristillisten yhteisöjen ohella myös katolista kirkkoa. Toisaalta monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat historiallisestikin tyypillisiä piirteitä katoliselle kirkolle Suomessa, kirjoittaa Turun yliopiston väitöskirjatutkija Hanna Kaisa Piironen. Katolisen kirkon jäsenmäärä on viime vuosikymmeninä yli kaksinkertaistunut ja kielten ja kulttuurien kirjo moninaistunut. Rekisteröityneitä katolilaisia on Suomessa…

Lue lisää

Uuden etsijät -tutkimushankkeessa tarkastellaan suomalaisen esoteerisuuden kulttuurihistoriaa 1800-luvulta 1940-luvulle. Hankkeen tutkija, Turun yliopiston professori Marjo Kaartinen kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Spiritistinen istunto Suomessa vierailleesta kuuluisasta meediosta Madame d’Espérancesta, jonka Helsingin-istunnot nostattivat valtavan lehtijupakan. Kun spiritualismi lumosi, kiehtoi ja hurmasi yhä useampia 1800-luvun jälkimmäisen puoliskon ihmisiä San Franciscosta Moskovaan, meediotoiminta kehittyi ja meedioiden määrä kasvoi jatkuvasti. 1870-luvulla…

Lue lisää

Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry on vuonna 1947 perustettu valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää uskontojen, katsomusten ja kulttuureiden vuorovaikutusta, kirjoittaa toiminnanjohtaja, filosofian tohtori Marja Laine.   Dialogin tukija Fokus järjestää dialogitapahtumia, kouluttaa, tuottaa kasvatusmateriaaleja sekä järjestää tilaisuuksia ja tapahtumia, jotka tukevat ja vahvistavat kulttuuri- ja katsomusosaamista sekä lisäävät uskontojen, katsomusten- ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusta.  …

Lue lisää

Author: Thomas Devaney It’s an exchange to which I become rather accustomed last year. The slightly raised eyebrow. The question, “Oh, why there?” with just enough stress on the final word to signal a hint of incredulity. It was the more-or-less typical reaction when I told one of my US colleagues that I would be…

Lue lisää

Ifall finländska ateister konsumerar ateistiskt innehåll skapat av amerikaner och britter, med vilka glasögon betraktar de då religionsfrågor i Finland? Om religioner ser olika ut på olika håll i världen, kan ateismen då vara lika för alla? Robin Isomaa, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, diskuterar ateistiska YouTube-kanaler och deras identitetsskapande betydelse idag. En av de…

Lue lisää

Suomen ruotsinkielistä rahvaanperinnettä on kerätty 1800-luvun lopulta lähtien länsirannikon ruotsinkielisiltä alueilta. Aineistoa säilytetään Svenska litteratursällskapetin arkistossa Helsingissä ja Vaasassa. Aineistosta on tehty myös Finlands svenska folkdiktning -julkaisu, joka on vapaasti luettavissa netissä. Kuva-, nauhoite- ja tekstiaineisto tarjoavat mielenkiintoisen katsauksen suomenruotsalaisiin uskomuksiin ja kertomuksiin sadan vuoden takaa, kirjoittaa uskontotieteen väitöskirjatutkija Karolina Kouvola.   Juhannuksen vieton alkulähteistä…

Lue lisää

Mitä yhteistä on Akseli Gallen-Kallelan, Meri Genetzin, Hugo Simbergin ja Edwin Lydénin taiteessa? Heidän teoksistaan löytyy runsaasti spiritualismiin, teosofiaan ja muihin esoteerisiin virtauksiin liittyviä elementtejä, kertoo Salatun tiedon tie -taidenäyttelyn kuratoinut taiteen- ja uskonnontutkija Nina Kokkinen. Hän toimii tutkijana monitieteisessä, Koneen säätiön rahoittamassa Uuden etsijät -hankkeessa. Tuijotan Meri Genetzin vuonna 1938 maalaamaa Omakuvaa. Hurjat, vihreänhehkuiset…

Lue lisää

Kirjoittajat: Iiris Mattila, Nea Pälä ja Anni-Emilia Tastula Historian tutkimuksesta voidaan kertoa missä muodossa tahansa. Tiedon muokkaaminen muotoon, josta se on helppo ja nopea omaksua, on jatkuvasti tärkeämpää muuttuvassa, digitalisoituvassa maailmassa. Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen kurssilla Kulttuurihistorian kirjoittaminen tavoite oli tutustua historian kirjoittamisen eri lajeihin, kuten artikkeleihin, esseihin, popularisoiviin kirjoitelmiin, kritiikkeihin ja verkkokirjoittamiseen. Kurssin keskeisiin…

Lue lisää

Istun keittiön pöydän ääressä ja kirjoitan. Toisinaan katseeni vaeltaa ikkunaan, jonka toisella puolella avautuu vehreä maisema, valo siivilöityy vaahteranlehtien välistä. Tällä samalla paikalla olen istunut lukemattomia kertoja; olen tuijottanut tietokoneen ruutua, kirjoittanut, lukenut, katsellut ulos ikkunasta vaihtuvia maisemia, joiden värisävyt muuttuvat vuodenaikojen ja säätilojen mukaan. Syönytkin toki tällä samalla paikalla olen, ruokapöydästä kun on kyse,…

Lue lisää

Teksti: Elina Jalo, Miranda Paloviita ja Sanni Lilja Turun yliopisto täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Merkittävä osa turkulaisten opiskelijoiden elämää vuosikymmenten varrella on ollut yliopiston läheisyydessä sijaitseva Turun Ylioppilaskylä. Halusimme ottaa selvää Ylioppilaskylän elämästä eri aikoina tiedustelemalla siellä asuneiden henkilöiden kokemuksia. Saimme vastauksia henkilöiltä, jotka ovat asuneet siellä eri vuosina vuodesta 1974 aina tähän päivään…

Lue lisää

Kirjoittajat: Maria Majamaa ja Iiris Mäkelä Pitäisikö historian opetusta lukiossa muuttaa? Mitä mieltä lukiolaiset itse ovat? Kevään 2020 Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssilla päätimme toteuttaa kyselyn lukiolaisille historian opetuksesta. Vastauksia kertyi yhteensä 28 kappaletta. Halusimme kyselyn avulla selvittää, mitkä aiheet kiinnostavat lukiolaisia historiassa, mitä historianopetuksesta ehkä puuttuu ja miksi sitä ylipäätään pitäisi opettaa lukiossa. Opetussuunnitelman mukaan historian…

Lue lisää

Teksti: Laura Suurhasko ja Viivi Keinonen (Kirjoitus on Kulttuurihistorian kirjoittaminen 2020 -kurssilta) Projektimme alkuperäisenä tarkoituksena oli nauhoittaa podcast-muotoinen haastattelu Kalle Hammin Seilin saarelle sijoittuvan, tiedettä ja taidetta yhdistelevän Uusi Pangaia -ääniteoksen tiimoilta. Olimme päässeet pitkälle niin sisällön kuin teknisenkin puolen osalta, kun tilanne koronan vuoksi muuttui ja haastattelua ei enää ollutkaan mahdollista toteuttaa kasvotusten. Saimme…

Lue lisää

FM Heta Lähdesmäen väitöskirja Susien paikat. Ihminen ja susi 1900-luvun Suomessa tarkastettiin lauantaina 18.1.2020 klo 12 alkaen Turun yliopiston Osmo Järvi -salissa. Vastaväittäjänä toimi tohtori Jukka Nyyssönen Norjan arktisesta yliopistosta, Tromssasta ja kustoksena kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen. Paikalla oli 130 kiinnostunutta kuulijaa. Lähdesmäen väitöskirja pohtii otsikkonsakin mukaan susien paikkoja viime vuosisada Suomessa. Fokuksessa ovat niin…

Lue lisää

Joulunpyhät lähestyvät. Moni meistä tuskailee muiden kiireiden ohella kodin siivouksen ja sen joulukuntoon saamisen kanssa. Joulukodin realismi oli aihe, joka kiehtoi jo yhtä keskiajan tunnetuinta mystikkoa, Franciscus Assisilaista (1182–1226). Franciscusta voimme pitää tavarapaljouden konmarittamisen esi-isänä sikäli, että hän kielsi kaikenlaisen omistamisen sekä itseltään että sääntökunnaltaan, jonka perusti. Hänen ei siis tarvinnut tehdä kodissaan suursiivousta eikä…

Lue lisää