Julkaisuseuranta
Eilen luvatun mukaisesti vuorossa Tångin kauppa, jota pyöritti Richard Constantin Tång lehtitietojen perusteella viimeistään vuoden 1882 lopusta Etu-Töölön Fjälldalin huvila-alueella. Nykykäsityksellä kauppa sijaitsi nykyisen Kansallismuseon lähellä suunnilleen Museo- ja Aurorankadun kulmassa.Signe Branderin kuva Tångin kaupasta 1908Helsingin kaupunginmuseo. CC BYKaupanpidosta on joitakin jälkiä lehdissä, mutta päälähde on Asmo Alhon & Uljas Rauanheimon kirja Helsinki ennen meitä.…
Läheskään kaikista kauppaliikkeistä ei ole säilynyt tietoa, mutta Helsinkiin vievältä Turuntieltä muistetaan muutama 1880-luvulta. Ensiksi mainitun rakennus on dokumentoitu juuri ennen purkamista ylläolevaan piirrokseen, joka julkaistiin Ilta-Sanomissa 23.3.1936. Jostain syystä paikkaan viitataan vanhentuneella osoitteella Turuntie 26, joka parhaan järkeni, karttojen vertailun ja rakennustietojen perusteella on nykyään Mannerheimintie 52, Kivelänkadun kulmassa, hotellialueen (eli entisen Tykistöpihan) pohjoispuolella. Ilta-Sanomien toimittaja…
Tekla Hultinin kirja Taistelun mies. Piirteitä Jonas Castrénin elämästä ja toiminnasta (1927) ei sisällä alaviitteitä ja käytetyt (muisti?)tietolähteet jäävät monessa kohtaa hämäriksi. Se, että Castrénin vanhemmat menivät naimisiin vuonna 1844, on vahvistettavissa Kotivuoren ylioppilasmatrikkelista. Siellä ei näy vuotta 1847, jolloin Hultinin mukaan Zakris Castrén määrättiin "Pyhäjärven seurakunnan kappalaisen Jonas Laguksen apulaiseksi" (s. 11), mutta eiköhän…
Kuokkamies, jonka muistelmia Sellainen laitos Huhkon tienhaarassa ja Turun Siirappi-jumaliset 1830-luvulla olen jo aiemmin jakanut, kertoi Sanomissa Turusta 9.2.1866, ettäLikempanä Naantalia on "Kukolan" rustholli tunnettu hyvastä piimästänsä. Erittäinkin muutama vuosi takaperin oli se hyvinki peräänkysyttyä tavarata Turussa. Pyysivät kerran isännän vissinä määräpäivinä tuomaan piimänsä paatilla Turun jokea myöden koulun kohdalle. Isäntä kuitenkin keksi paremman keinon, jolla tulostansa…
Eino Sakari Forsman (vuodesta 1882 Yrjö-Koskinen) aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa 1875 ja aktiiviset opintonsa ajoittunevat seuraavaan viiteen-kuuteen vuoteen. Kirjassa Muistikuvia III. 1956, s. 183-184 julkaistiin näkemyksiään opettajistaan, joita ennen hän arvosteli isäänsä eli Yrjö-Sakari Yrjö-Koskista:Mutta puhuakseni hänestä erittäin yliopiston opettajana, tahdon sanotuksi, että hänen vaikutuksensa nuoren opiskelevan polven tieteelliseen kasvatukseen ei kohonnut eikä voinutkaan kohota…
KA. Charta öfver Stapel Staden ÅboTurun ruotsalaisessa seurakunnassa kastettiin vuosina 1767-1785 puoli tusinaa nuppineulamaakari Erik Johan Skotten ja vaimonsa Anna Lillgrenin lasta. Näistä nuorimpiin kuului 19.12.1778 syntynyt Catharina Sophia. Sanomalehti-ilmoituksista näkyy, että perhe asui Uudenmaankadulla ja kerran mainitaan jopa numero 60 (ÅT 17.7.1797), joka suomalaisen rippikirjan avulla kääntyy tontiksi 233. Catharina Sophia menetti äitinsä joulukuun lopussa 1806…
Jussi Kanervaisen Ilta-pakina Keski-Suomessa 30.1.1876„Hyvää iltaa, lautamies!" „Terve tultuasi, naapuri! Eikö lystää istua? — Mitäs kuuluu?„Ei liikaa mitään, Sopiiko kanssanne vähän neuvotella?"„Eiköhän. Mikä sinulla nyt on mielessäsi?"„Viitasaarelle aivon lähteä. Siellä kuuluu olevan hyvä perintö-tila kaupaksi. Muutan kenties sinne, jos tila on mieluiseni. Olette, isäni vanha ystävä. Sanokaat siis — mitä minun pitää kaupanteossa vaariin-ottaa?"„Älyä tarvitaan hevoskaupassakin…
Suomen maa ei suinkaan ole kokonansa sen etuuden puutteessa, joka hedelmä-puiden istuttamisessa nautitaan. Etelä-puolisessa Suomen maassa menestyy omena-puu ja visna-puu (kirsbärin puu) ankarasti, ja meillä on omenapuun lai, joka taitaa menestyä Suomen pohjaisimmissakin maakunnissa, joka kasvaa kaikissa paikoissa, missä maa on voimakas kasvattamaan tuomia ja pihlajoita, joka kantaa vaikka pieniä, yhtähyvin varsin oivallisia ja makeita…
Ernst Lampénin kirjaan Meiltä ja muualta (1919) sisältyy Särkisalon (Finby) esittely esihistoriaa myöten. Finbyssä tavataan kumminkin asutusta jo kolmetuhatta vuotta sitten. Sitä todistavat useat pronssikauden »jätinhaudat», jotka vieläkin koristavat korkeimpia vuorenhuippujamme. Heillä oli hyvä olla täällä Finbyssä näillä jättiläisillä. Heillä oli kapeita vesiä missä melailla vaappuvilla ruuhillaan, heillä oli kalaa kosolta, oh korkeita kallioita, mistä ruumis…
Liisa Steinby kirjoittaa:Leo Tolstoi: Hadži-Murat. Kokoelmassa Valitut kertomukset, III osa, suomentanut Juhani Konkka. WSOY: Helsinki 1963 Pienoisromaani tai laaja kertomus Hadži-Murat sijoittuu Kaukasukselle vuosiin 1851 ja 1852, missä venäläiset käyvät ikuista sotaansa tšetšeenejä ja muita Kaukasuksen islaminuskoisia heimoja vastaan. Nimihenkilö ja kertomuksen päähenkilö on yksi vuoristoheimojen mahtimiehistä, joka saavutettuaan erityisen urhean soturin maineen taistelussa venäläisiä…
Hugo SimbergKansallisgalleriaUudessa Suomettaressa "Tositapauksia"-otsikon alla 23.1.1887:On niitä tositapauksia kaikellaisia. Ne, jotka eivät todeksi usko tätä juttua Kuturouvasta, kysykööt sellaisilta, jotka tämän vuosisadan alussa olivat Helsingin asukkaita, ne ne kyllä sen muistavat.Kuturouvan tunsi siihen aikaan jokainen helsinkiläinen. Hänen oikeata nimeään tuskin kukaan tiesi, Kuturouvaksi tahi Kutufruksi häntä vaan nimitettiin. Hän oli vanha, köykkyselkänen eukko, jonka kurja…
Pari vuotta sitten huomasin kaunokirjallisessa kehystarinassa ylioppilaita palkkiota vastaan passaavat matamit. Myöhemmin olemassa olonsa vahvistui muistelmasta ja palasi mieleen porttööreistä. Tämä(kin) naisten ansaintakeino on muuten pakoillut dokumentaatiota, mutta laitan muistiin kolme uutta havaintoa näin syyslukukauden alkaessa.Ensinnäkin tehdessäni kesäksi blogipostauksia Helsingin pelistä tuli sen varhaisessa eli vuoden 1870 painoksessa vastaan ruutu 54: "Tässä tulee neitsy Karolla, joka vielä vanhalla iällänsä tuo…
Mistä "ennen vanhaan" kaupungissa ostettiin elintarvikkeet? Olen aina ajatellut, että torilta ja kansoittanut jokaisen kaupungin ja vuosisadan aukiot samanlaisin kojuin kuin Helsingin Kauppatorin 1900-luvun alun valokuvissa. Mielikuvassani maalaiset "tietenkin" veivät kuormansa torille.Heräsin ajatuksen virheellisyyteen vasta kun luin Kotiseudusta 14/1900 J. M. M. T.: lyhyen kirjoituksen Mitenkä Raahessa ennen aikaan tultiin toimeen ilman paikallista sanomalehteä. Sen loppukappale…
Tänään puolustaa Tampereen yliopistossa Hilja Solala väitöskirjaansa Suomalaisen hevosrodun synty : Maatiaishevonen ja kotieläinjalostuksen kansainvälinen murros 1893–1907. Perinteiseen tapaan tilaisuuden kunniaksi kronologiaan perustuva opinnäytelistaus.Haapala, Kati: Asukkaiden muokkaama elämä : mikroarkeologiaa 1700–1800-lukujen ratsutilalla UskelassaMiettinen, Lauri: Jaakko Juteini – varhainen fennomaani : Suomalaisuusaate Jaakko Juteinin kirjallisessa tuotannossaPitkänen, Heidi: ”Olen todellisuuden ja romantiikan välissä”. Omaelämäkerrallisuuden muodot ja merkitykset…
Aikanaan esittelin maanvyörymässä peltonsa menettäneet veljekset Halikon Kurusta. Tuolloin löysin Inrikes Tidningarista kaksi sanomaa saadusta raha-avusta. En kuitenkaan huomannut hakea täydennystä Turussa ilmestyneistä lehdistä, joissa oli myös ilmoituksia annetusta avusta ainakin 2.1.1793, 29.4.1793, 5.8.1793 ja 2.9.1793.Samaa mallia yritettiin kymmenen vuotta myöhemmin. Tuolloin oli salama osunut Maijalan puustellin mailla hiekkamäkeen, muodostanut syvän haudan ja heittänyt ilmaan…
18.6.2021
Toukokuun alussa kirjoitin siitä, miten ajanjaksolla ennen Ahlströmiä (1909) tutkimuskirjallisuus on käsikirjoituksen laadinnassa merkittävässä roolissa, koska hankkeelle hyödyllistä alkuperäisaineistoa on ensimmäiseltä vuosisadalta niukalti. Jatkan nyt teemaa kertomalla missä määrin ja millaisin sisällöin olen kuitenkin voinut hyödyntää sanomalehtiaineistoa ja Paul Wahl & Co:n arkistoaineistoa täydentämään jo rakentamaani kuvaa Varkauden teollisesta menneisyydestä mutta myös tarjoamaan uutta tietoa.…
3.5.2021
Hankkeemme kannalta Varkauden ”vanhemmalla ajalla” korostuvat teollisissa vaiheissa ensin Gustaf Wreden vähemmän onnistuneet yritykset raudanvalmistuksessa ja jalostamisessa. Nämä hankaluudet Paul Wahl vanhempi ja Erik Längman sittemmin itselleen perivät. Sahalaitoksen kehittämisen ja konepajateollisuuden perustamisen myötä Paul Wahl & Co:n omistuksessa pienestä ”Varkauden ruukista” kasvoi 1800-luvun jälkipuoliskolla ”Varkauden tehdas”, merkittävä eri teollisuudenaloja käsittänyt laitos. Kehitystä vauhditti erityisesti…
Kun toissapäivänä näin vyborg.go:n Instagram -tilillä videoklipin isosta tulipalosta Pietarissa Nevski Manufakture -rakennuksessa, soitti joku tässä rakennuskompleksin nimessä kelloja. Myöhemmin myös YLE uutisoi palosta. Venäläisillä uutissivuistoilla kerrottiin, että kyseessä oli James Thorntonin vuonna 1841 rakennuttama villatehdas, jossa valmistettiin verkaa ja muita villakankaita Yorkshiresta tuodusta villasta. Katsottuani läpi omia muistiinpanojani Hackman & Co:n arkistomateriaalista huomasin, että…
6.4.2020
Turun kaupungin taidekokoelmassa on taideteoksia, joiden tekijät ovat tuntemattomia. Teoksen perustutkimuksessa kerätään tietoa taiteilijan tunnistamiseksi. Onko maalauksessa signeeraus? Onko kyseessä tunnetun henkilön muotokuva? Onko hänellä mitään suhdetta taiteilijaan? Kaikki nämä johtolangat ovat tärkeitä taideteoksen tekijän tunnistamiseksi. Taiteilija ei kuitenkaan aina signeeraa töitään, ja myös muotokuvan mallin henkilöllisyyttä voi olla vaikea selvittää. Perustutkimusta tukevan aineiston tai…
Jenny Lind (1820–1887) oli ruotsalainen oopperalaulaja, jota kutsuttiin ja kutsutaan edelleen Ruotsin satakieleksi. Lindin ura alkoi Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa, josta hän siirtyi eurooppalaisille ja lopulta amerikkalaisille näyttämöille. Kiinnostus Lindiä kohtaan jatkui hänen koko elämänsä ajan, ja hänen inspiroimanaan valmistettiin useita taideteoksia. Muotokuvia saapui myös Suomeen, ja Turun kaupungin taidekokoelmassa on kolme Lindiä kuvaavaa teosta. Uransa alussa:…