Ulla Moilanen & Sofia Paasikivi Helmikuussa 2020 Turun yliopiston arkeologian oppiaineessa vieraili venäläinen arkeologi Leonid Vjazov Kazanin federaatioyliopistosta. Hän esitteli Volga- ja Kama-jokien alueen esihistoriaan ja materiaaliseen kulttuuriin kohdistuvaa tutkimusta ja luennoi alueen kulttuurisista ryhmistä otsikolla Archaeology of the Volga and Kama Finns in the Early Iron Age and the Migration period (1st millennium BCE…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Artikkeli käsittelee Venäjällä vuosina 2008–2018 tehtyä poliittisten repressioiden historiapolitiikkaa. Tarkoitus on tarkastella sitä, miten Venäjän valtio on presidentillisissä kannanotoissaan käyttänyt repressioiden muistoa poliittisiin ja yhteiskunnallisiin tarkoituksiin, ja sitä, miten valtiojohtoinen historiapoliittinen toiminta on heijastunut kansalaisjärjestö Memorialin ja Venäjän ortodoksisen kirkon poliittisten repressioiden historiapolitiikkoihin. Tutkimuksen aineisto koostuu Venäjän presidenttien tekemistä historiapoliittisista kannanotoista ja poliittisten repressioiden historiapolitiikkaa…

Lue lisää

Lue lisää

Artikkelini keskittyy kirjallisuuden ylirajaisuuteen ja erityisesti venäjänkielisiin kirjailijoihin, jotka asuvat kotimaansa ulkopuolella ja kirjoittavat muulla kuin äidinkielellään. Käsittelen kahta Suomessa asuvaa venäjänkielistä kirjailijaa, Zinaida Lindéniä ja Polina Kopylovaa, jotka kirjoittavat kaunokirjallisia tekstejä ruotsiksi ja venäjäksi sekä suomeksi ja venäjäksi. Tarkastelen, miten he lähestyvät monikielistä luomisprosessia, mitä heille merkitsee kirjoittaminen kahdella kielellä ja miten se heijastuu…

Lue lisää

Lue lisää

Vastaitsenäistyneistä Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maista kotoisin olevien opiskelijoiden kouluttamista varten vuonna 1960 perustettu moskovalainen Kansojen ystävyyden yliopisto nimesi toimintansa tavoitteeksi sen, että opiskelijat valmistumisensa jälkeen palaavat kotimaihinsa Neuvostoliiton “hyvinä ystävinä” . Keskeinen osa opiskelijoihin kohdistunutta ideologista kasvatustyötä, joka tuki tätä tavoitetta, oli neuvostoyhteiskunnan saavutusten monipuolinen esittely niin osana opetusohjelmaa kuin opiskelijoiden vapaa-aikaakin. Artikkeli…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Kansallismuseossa on tällä hetkellä mielenkiintoinen pop up -tilassa oleva näyttely,  jota oli viime viikonloppuna katsomassa paljon väkeä. Kuten jo näyttelyn nimi: Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset kertoo, on näyttelyn fokus identiteetissä ja kollektiivisen muistamisen merkityksissä. Näyttely on monella tavalla ajankohtainen eikä vähiten siksi, että tänä vuonna tulee 30 vuotta presidentti Koiviston puheesta, joka mahdollisti inkeriläisten paluumuuton Suomeen.…

Lue lisää

Tarkastelen tässä artikkelissa ilmiantamista sosiaalisena käytäntönä Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1899-1917. Kohdistan huomion ilmiantajiksi ryhtyneiden kansalaisten vuorovaikutukseen venäläisen virkavallan kanssa sekä tämän vuorovaikutuksen herättämiin reaktioihin julkisuudessa ja yleisemmin yhteiskunnassa. Esitän, että venäläisviranomaiset ja etenkin santarmihallinto osoittivat huomattavaa vastaanottavaisuutta suomalaisten tekemille ilmiannoille Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernöörikaudesta lähtien. Santarmit käyttivät ilmiantoja tukemaan tiettyihin kansalaisiin kohdistuvia epäilyksiään ja varsinkin 1910-luvulla…

Lue lisää

Venäjän kielilakia vastaan mieltään osoittanut Udmurtian yliopiston humanistisen instituutin johtaja ja kieliaktivisti, sosiologi Albert Razin, 79, teki 10.9.  polttoitsemurhan Iževskissä,  Udmurtian pääkaupungissa. Udmurtia kuuluu Venäjälle ja udmurtit ovat suomalais-ugrilainen kansa. Tästä asiasta ovat kertoneet mm. uutissivusto Izhlife sekä suomeksi ainakin Helsingin Sanomat ja Yle. Englanniksi löytyy uutinen ja kuvia MariUverin sivulta.Razin vetosi oman äidinkielensä udmurtin…

Lue lisää