Miska Kangasniemi Epidemioiden mukana eivät ole levinneet ainoastaan taudinaiheuttajat vaan myös monenlaiset huhut ja epäilykset. Eri aikoina syytökset ja epäluulot ovat kohdistuneet eri tekijöihin. Eräs yleinen piirre on kuitenkin se, että epäluulot eivät välttämättä synny uusina, vaan kasvavat vahvistamaan jo olemassa olevia ennakkoluuloja. Tätä voidaan selittää ihmisten tarpeella etsiä hallitsemattomille ilmiöille konkreettisia selityksiä, jolloin ristiriidat…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Wagner-ryhmänä tunnettu organisaatio on 2010-luvulla osallistunut Venäjän ja sen liittolaisten tukena konflikteihin muun muassa Itä-Ukrainassa, Libyassa ja Syyriassa. Siihen viitataan vaihtelevasti venäläisenä yksityisenä sotilasyrityksenä tai Venäjän asevoimien epävirallisena osana. Tässä artikkelissa tarkastelen kehityskulkua, joka on saanut Venäjän hyödyntämään kaupallisia sotilaspalveluyrityksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan. Sovellan analyysissa Deborah Avantin (2000) esittämää teoreettista mallia sotilaallisen toiminnan muutoksista. Keskeinen…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

PEKKA BRAKS (1881-1937)Ruotsin hallitessa 1600-luvulla nykyisen Pietarin kaupungin ympäristöä tuolle Inkerinmaana tunnetulle alueelle suuntautui merkittävissä määrin suomalaista siirtolaisuutta. Vaikka Ruotsi menetti nämä alueet 1700-luvun alkupuolella suomalaiset jäivät ja heistä muodostui inkerinsuomalaisten eli inkeriläisten kansanryhmä. Siellä he sitten elivät rinnakkain muitten alueen kansallisuuksien kanssa kasvavan Pietarin tuodessa heille runsaasti työmahdollisuuksia. Samalla he säilyttivät suomen kielen ja…

Lue lisää

Kansallismuseossa on tällä hetkellä mielenkiintoinen pop up -tilassa oleva näyttely,  jota oli viime viikonloppuna katsomassa paljon väkeä. Kuten jo näyttelyn nimi: Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset kertoo, on näyttelyn fokus identiteetissä ja kollektiivisen muistamisen merkityksissä. Näyttely on monella tavalla ajankohtainen eikä vähiten siksi, että tänä vuonna tulee 30 vuotta presidentti Koiviston puheesta, joka mahdollisti inkeriläisten paluumuuton Suomeen.…

Lue lisää

Tarkastelen tässä artikkelissa ilmiantamista sosiaalisena käytäntönä Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1899-1917. Kohdistan huomion ilmiantajiksi ryhtyneiden kansalaisten vuorovaikutukseen venäläisen virkavallan kanssa sekä tämän vuorovaikutuksen herättämiin reaktioihin julkisuudessa ja yleisemmin yhteiskunnassa. Esitän, että venäläisviranomaiset ja etenkin santarmihallinto osoittivat huomattavaa vastaanottavaisuutta suomalaisten tekemille ilmiannoille Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernöörikaudesta lähtien. Santarmit käyttivät ilmiantoja tukemaan tiettyihin kansalaisiin kohdistuvia epäilyksiään ja varsinkin 1910-luvulla…

Lue lisää

Venäjän kielilakia vastaan mieltään osoittanut Udmurtian yliopiston humanistisen instituutin johtaja ja kieliaktivisti, sosiologi Albert Razin, 79, teki 10.9.  polttoitsemurhan Iževskissä,  Udmurtian pääkaupungissa. Udmurtia kuuluu Venäjälle ja udmurtit ovat suomalais-ugrilainen kansa. Tästä asiasta ovat kertoneet mm. uutissivusto Izhlife sekä suomeksi ainakin Helsingin Sanomat ja Yle. Englanniksi löytyy uutinen ja kuvia MariUverin sivulta.Razin vetosi oman äidinkielensä udmurtin…

Lue lisää

Täältä voit lukea kuulumisiani Study Group for the Eighteenth-Century Russia Xth International Conferencen tiimoilta. Konferenssi pidettiin tällä kertaa Strasbourgissa ja se oli ryhmän perustamisen 50-vuotisjuhlakonferenssi.Kuva ei liity konferenssiin, vaan on venäläinen rasia 1700-luvun alusta. Venäläinen rasia 1700-luvun alusta. Turun museokeskus. 

Lue lisää