Arkeologi FT Jukka Luoto toimi pitkään Lappeenrannassa Etelä-Karjalan museon amanuenssina. Tässä Kalmistopiirin haastattelussa hän kertoo arkeologisesta urastaan sekä kenttätöiden ja ”mullanmakuisten” tutkimusten viehätyksestä. Kuinka päädyit arkeologiksi ja minkälainen urasi on ollut? Olen syntyisin Turun Kuralasta. Ilmeisesti äitini vaikutuksesta olen ollut aina kiinnostunut historiasta ja lähinnä juuri Aurajoen laakson varhaisista vaiheista. Äitini on kotoisin Kuralan Ristimäen…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Artikkeli käsittelee autoritaaristen hallitusten ympäristösuhteita. Artikkelin tapaustutkimus käsittelee Unkarin kommunistisen hallituksen reagointia kasvaviin ympäristöongelmiin 1960-luvulla. Artikkelin tarkoituksena on selittää ympäristökriisin tärkeimpiä kansallisia tekijöitä erityisesti Borsodin teollisuusalueeseen liittyen. Ko. alueella luonnonvarojen käyttö aiheutti monimuotoisen ympäristökriisin, minkä ratkaisu vaati valtiotoimijoilta useita eri toimia.  Artikkelissa Unkarin tapaus asetetaan laajempaan kontekstiin: miten ja miksi autoritaariset hallitukset kuten Guatemalan ja…

Lue lisää

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan, voisivatko vuonna 2016 Jamalin niemimaalla luoteis-Siperiassa ilmenneet pernaruttotapaukset haastaa Venäjällä vallitsevaa diskurssia, jossa mahdollisesti pernaruton ilmenemisen taustalla oleva ilmastonmuutoksen ongelma sivuutetaan. Artikkelissa pohditaan, miten mahdollinen haaste vallitsevalle diskurssille ilmenisi. Tutkimus perustuu rajattuun otokseen kansallisen ja paikallisen tason mediasisältöjä, joissa pernarutto liitettiin ilmastonmuutokseen. Analyysi hyödyntää poststrukturalistisen diskurssiteorian oletuksia sekä dislokaation ja diskursiivisen logiikan käsitteitä…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Kansallismuseossa on tällä hetkellä mielenkiintoinen pop up -tilassa oleva näyttely,  jota oli viime viikonloppuna katsomassa paljon väkeä. Kuten jo näyttelyn nimi: Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset kertoo, on näyttelyn fokus identiteetissä ja kollektiivisen muistamisen merkityksissä. Näyttely on monella tavalla ajankohtainen eikä vähiten siksi, että tänä vuonna tulee 30 vuotta presidentti Koiviston puheesta, joka mahdollisti inkeriläisten paluumuuton Suomeen.…

Lue lisää

Tarkastelen tässä artikkelissa ilmiantamista sosiaalisena käytäntönä Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1899-1917. Kohdistan huomion ilmiantajiksi ryhtyneiden kansalaisten vuorovaikutukseen venäläisen virkavallan kanssa sekä tämän vuorovaikutuksen herättämiin reaktioihin julkisuudessa ja yleisemmin yhteiskunnassa. Esitän, että venäläisviranomaiset ja etenkin santarmihallinto osoittivat huomattavaa vastaanottavaisuutta suomalaisten tekemille ilmiannoille Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernöörikaudesta lähtien. Santarmit käyttivät ilmiantoja tukemaan tiettyihin kansalaisiin kohdistuvia epäilyksiään ja varsinkin 1910-luvulla…

Lue lisää

Venäjän kielilakia vastaan mieltään osoittanut Udmurtian yliopiston humanistisen instituutin johtaja ja kieliaktivisti, sosiologi Albert Razin, 79, teki 10.9.  polttoitsemurhan Iževskissä,  Udmurtian pääkaupungissa. Udmurtia kuuluu Venäjälle ja udmurtit ovat suomalais-ugrilainen kansa. Tästä asiasta ovat kertoneet mm. uutissivusto Izhlife sekä suomeksi ainakin Helsingin Sanomat ja Yle. Englanniksi löytyy uutinen ja kuvia MariUverin sivulta.Razin vetosi oman äidinkielensä udmurtin…

Lue lisää

Tämä esimerkki Untshosta vain muistutukseksi siitä, että vaikka täällä Suomessa pitää niin paljon säätää eri asioita, niin asiat menevät täällä aivan eri tavalla kuin usein itänaapurissa jossa aikaa pitää varata.Venäjällä kävijä tietää, että rajalta saatu kaavake – siis pieni paperilipare – pitää ehdottomasti säilyttää, sillä se otetaan lähtiessä pois. Sitä tarvitaan rekisteröitymiseen, joka pitää tehdä…

Lue lisää

Täältä voit lukea kuulumisiani Study Group for the Eighteenth-Century Russia Xth International Conferencen tiimoilta. Konferenssi pidettiin tällä kertaa Strasbourgissa ja se oli ryhmän perustamisen 50-vuotisjuhlakonferenssi.Kuva ei liity konferenssiin, vaan on venäläinen rasia 1700-luvun alusta. Venäläinen rasia 1700-luvun alusta. Turun museokeskus. 

Lue lisää

Hiljakkoin Turun museokeskuksen tutkija arvuutteli Facebookissa mikä mahtaa olla punaisen, mustapilkullisen peltirasian tausta. Sittemmin aiheesta tuli postaus myös Kaponieeri-blogiin. Paljastui, että kyseinen rasia oli venäläinen 1800-luvun lopun esine, joka oli alun perin palvellut suklaatehtailija George Bormanin tehtaan makeisrasia. Suklaa on eräs niistä materiaalisen kulttuurin ulottuvuuksista, joihin olen törmännyt aiemmin tutkimuksissani. Suklaan ystävänä on myös aina yhtä…

Lue lisää