Julkaisuseuranta
Eilen esittelemäni Cecilia von Schantzin (o. s. Pippingsköld) tytär Hedvig von Schantz syntyi Raisiossa 1865 ja menetti isänsä 7-vuotiaana. Tiedot nuoruudestaan keskittyvät siluettien leikkaukseen:... pikku Hedvig jo hyvin aikaisin niin pian kuin sormet pystyivät saksia pitelemään yritti paperille leikata lapsellisia näkemyksiään. Sakset olivat hänen rakkain seuransa ja milloin vain sattui sopivaa paperia saatavilla olemaan tyttönen väsymättä…
Piikkiön kirkko ei kuulu maamme vanhimpiin, tosin ei nuorimpiinkaan, sillä se on valmistunut vuonna 1755. Kirkkopitäjänä Piikkiön juuret ulottuvat kuitenkin keskiajalle asti ja näin Piikkiön kirkollakin on monta edeltäjää. Yksi tämän varhaisemman kirkollisen historian muistomerkeistä ei sijaitse enää Piikkiössä, mutta sen maine on ollut aikoinaan melkoinen ja jossain määrin yhä tunnettu. Niinpä on ehkä aiheellista…
Perinteiseen tapaan (aik. 2020, 2019, 2018, 2017, 2016, 2014, 2013, 2011) blogissa huomioidaan isänmaan itsenäisyyden juhlapäivä listaamalla edellisen itsenäisyyspäivän jälkeen löytyneitä opinnäytteitä Suomen itsenäisyyden ajasta (lopettaen epämääräisesti bloginpitäjän lapsuus-/nuoruusvuosiin).Autonomiasta itsenäisyyteenIsotalo, Kimmo: Luonnonjäiltä areenoille ja kansallislajiksi : suomalainen jääkiekkoilu liikunta- ja urheilukulttuuristen sekä yhteiskunnallisten muutosten ilmentäjänäTurunen, Risto: Shades of Red. Evolution of the Political Language of Finnish Socialism from…
Ensi perjantaina olen puhumassa Arkistoyhdistyksen syysseminaarissa digitoiduista arkistoaineistoista käyttäjänäkökulmasta. Ettei esitys olisi mutuilua testailin eilen aamulla pitkästä aikaa Elkaa, josta putkahti esiin Kokemäen valokuvia ja metatietojen vertailun toivossa siirryin Finnaan, minkä jälkeen esityksen teko unohtuikin sitten pariksi tunniksi. Totesin Twitteriin "Haku @Finnafi paljasti @SatakunnanMuseo digitoinneen yli tuhat kuvaa Kokemäeltä. Toistaiseksi olen klikannut "Ota yhteyttä" vasta kahdesti, mutta…
Velikullassa 22/1902 esiteltiin syksyn taidenäyttelyä usein kuvin.
Kirjoittanut: Ossi TammistoVanha pastori istuu junassa. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, sillä hän matkustaa usein. Tänäkin vuonna hän on ehtinyt ennen tätä lokakuun alun lauantaita käydä liki 60 paikkakunnalla. Onko matkapäiviä kertynyt 100 vai enemmän, kuka tietää, laskut ovat menneet sekaisin jo aikaa sitten. Evankelista ystäväkansaa on ympäri maan, ja liikkeen johtajalla on velvoitteensa sitä…
Mitä yhteistä on kahdella rakastamallani sisätilalla: Kansallisarkiston vanhalla tutkijasalilla ja Kansalliskirjaston Rotundalla? Molemmat ovat saman arkkitehdin suunnittelemia. Jos tämän olen aiemmin kuullut tai ymmärtänyt, niin ei ole pysynyt mielessä. Jospa nyt?Olin eilen Helsingin kaupunginmuseon tilaisuudessa, jossa juhlistettiin jo vuosi sitten ilmestynyttä Teppo Jokisen kirjaa Arvorakennusten arkkitehti. Gustaf Nyström suunnittelijana ja opettajana. Tutkimustyötä kirjaan ovat tehneet myös…
Tietokonetta siivotessani löysin promon Browse over one million newly digitized images from Yale’s Beinecke Library. Sen siirtämistä paikasta toiseen järkevämpää oli testata tarjottua aineistoa tutulla kokeella eli sanalla Finland. Tuloksia oli kolmisenkymmentä, enimmäkseen karttoja 1600-luvulta 1900-luvulle.Ryhmään muut kuului Romanov Collectionin Album 2 ajoituksella 1912-13. Haku tarttui siihen, sillä valokuva-albumin kaksi sivua oli nimetty "Ashore, in…
Helsingissä on tunnetusti Lenininpuisto, mutta paljon vähemmän on puhuttu siitä, että Kulosaaressa on Eugen Schaumanin puisto. Ensiksi mainittua nimeä toistuvasti kauhistellaan ja sen muuttaminen usein tuodaan esiin sosiaalisessa ja muussa mediassa. Konkreettisesti puiston nimi on väännetty irti sisäänmenoportista, mutta toisaalla nimestä halutaan pitää kiinni. Esimerkiksi Ylen jutussa 2017 todetaan, että kaupungin paikannimiä muutetaan vain kun niistä on konkreettista…
Vasta kesän luku-urakoinnissa huomasin Historiallisessa aikakauskirjassa vuonna 1907 julkaistun artikkelin "Then Swänska Argus" varhaisemman vapaudenajan kuvaajana. Then Swänska Argus ei ollut sanomalehti vaan n.s. moraalinen viikkolehti eikä täten väitöskirjatutkimukselleni suoraan merkityksellinen, mutta 1700-luvun lehdistä kiinnostuneet historiantutkijat ovat niin vähissä, että kirjoittajasta oli syytä ottaa selvää.Ilta Ilona Starck syntyi Luvialla 4.11.1882. Kymmenvuotiaana hän muutti Kokemäelle, jonne isänsä…
"Ennen muinoin ratsastettiin hevosilla. Nytpä tavallisesti teräshepo voittaa."Pioneerikilpapyöräilijämme John Tourunen ja Urheillut kirjakauppias polkivat kuvan miestä rivakammin. (Myönnän pienen fuskauksen, linkitin samat tekstit jo urheilun yhteydessä.)
"Tämän kauniin puiston luojan, kauppaneuvos Heikki Borgström'in muistoksi on täälle pystytetty yksinkertainen rintakuva."Borgström esillä myös teksteissä Näitä polkuja 1: Naisten Helsinki ja Melkein historiallisella puistokävekyllä.
"Täällä Alppilassa eli Eläintarhassa, niin kuin sitä myös nimitetään vaikka siinä ei ole yhtäkään villieläintä, tervehtivät osasto ylioppilaita Vapun päivänä lauluilla kevättä terve tulleeksi meille. Eiväthän kaikki mahtuisikaan Kaisaniemeen. Täällä on kaunis näköala, aivan kuin panoraamassa."Alppila mainittiin vappuna 1891 ja toukokuussa 1872. Paikan päällä kävin melkein historiallisella puistokävelyllä.
"Täällä Seurasaarella on ihana kävellä."Mukava siellä on ollut myös istahtaa katsomaan kesäteatteria, josta syntyi ajatuksiakin.
"Kesällä voi päästä täältä Hietalahden torilta Seurasaarelle."Seurasaaressa on monien merkki-ihmisten rakennus.
"Kas tuossa tule tuo äkäinen Murvaksi - koira! Juokse nyt vaan pian pois!""Juokse pois tuon vihaisen Prisse-koiran edestä n:oon 20"Helsingissä eläneestä Eugen Schaumanin koirasta olen kirjoittanut lyhyesti. Toisesta Helsingin koirasta alkoi Henkiä pelastanut matka Pariisiin. Sarjakuva koiraverosta lienee myös Helsingistä. Joskus oli Tukholmassa Koirien veteen heitosta kysymys. Maaseudulle siirtyen: Paimenten koirasta.
"Hietalahdella on talvella luistinrata."Oli aika, jolloin Suomea luisteltiin maailmankartalle. Yhden helsinkiläisen luistelijan sukutaustasta olen tehnyt hutkimusta.
"Tässä näet Helsingin tokka. Tämä ei ole semmoinen tokka eli nukki, millä leikittelit nuorempana ollessasi, eikä silkkitokka. Tämä on laivatokka, ainoa laatuansa Suomessa. Isot laivat, jotka ovat tähän otetut korjattaviksi, tulevat kuiville kun vesi pumpataan pois. Silloin voit sinäkin kuivin jaloin astua tokan pohjalla. Korkealle ylöspäin sinun silloin pitää katsoa, jos tahdot nähdä ne esineet,…
"Ratakatu on nimensä saanut siitä, että siellä ennen oli köysitehdas-rata.""Tokan lähellä on Helsingin köysitehdas. Köydentekiä menee taappäin. Mene sinäkin takaisin siihen paikkaan, josta viimeiseksi tulit."Köysitehdas oli siis kadonnut Helsingin pelin painosten välillä. Samalla suunnalla oli köydenpunomo jo 1700-luvulla, kuten tekstissä Ennen Kustaa III:n sotaa Töölössä eläneitä noteerasin. Mahdollisesti siellä työskenteli myös Ei-mitään-sukua-Schildt.
"Tämä on pääkaupungin uusin kirkko. Torneineen se näkyy hyvin, hyvin etäälle merellä. On muutoin omituinen asia näitten tornien kanssa. Välistä näyttää kuin toinen niistä olisi korkeampi; toisen kerran taas kuin toinen olisi korkeampi. Ja joskus taas, aina siitä riippuen missä sattuu olemaan, näyttää siltä kuin kirkolla ei olisikaan muuta kuin yksi ainoa suurempi torni."Samasta kirkosta…