Julkaisuseuranta
6.5.2019
Facebook Twitter Maija Ojala-Fulwood Käsityöläisten ammattikunnat ja killat tarjoisivat jäsenilleen monenlaisia etuisuuksia keskiajan ja uuden ajan alun kaupungeissa. Ammattikunnalta saatava apu käsitti erilaisia elämäntilanteita. Yksi etumuoto oli mestareiden sairas- ja köyhäinavustus, joka mainitaan joidenkin käsityöläisammattikuntien säännöissä. Lisäksi ammattikunnat avustivat erilaisin keinoin vanhuksia, leskiä, ja esimerkiksi orvoksi jääneitä mestarinlapsia. Avun muodot, määrä ja laatu vaihtelivat ammattikunnittain ja…
13.3.2019
Facebook Twitter Johanna AnnolaTampereen yliopisto Edvin oli kunnianhimoinen nuorukainen, joka opiskeli 1910-luvun puolivälissä Helsingin teollisuuskoulussa valmistuakseen rakennusmestariksi. Opintojensa loppusuoralla Edvin sairastui polioon ja halvaantui liikuntakyvyttömäksi. Kun vielä kotipitäjässä odotellut morsian päätti purkaa kihlauksen, nuoren miehen elämä romahti. Eräänä iltana Edvin kuljetutti itsensä saunaan ja ampui siellä itsensä. Tapausta todistaneet kertoivat, että ennen epätoivoista tekoaan nuori…
Pariisi on kaikissa kaupunkitutkimukseen liittyvissä kyselyissä nostettu maailman ykköspääkaupungiksi. Kaikki alkaa tarinasta, kaupungin pitkästä historiasta. Pariisi oli kertomus jo keskiajalla. Pariisiin liittyy moderni tapamme katsoa suurkaupunkia. Pariisi ei ole vain ranskalaisten pääkaupunki. Se on yhteistä ja kollektiivista kulttuuriperintöä, johon liittyy aikakaudesta toiseen siirtyvä tunne eurooppalaisen kaupungin erityisyydestä.
27.2.2019
Tässä lyhyessä tekstissä Strasbourgin yliopiston nykyhistorian professori Maurice Carrez muistelee väitöskirjansa ohjaajaa Jean-Jacques Folia. Fol syntyi 19. kesäkuuta 1930 Clamecyssä ja kuoli joulukuussa 1988 – sattumalta samassa kuussa kuin toinen ranskalainen Suomi-ystävä ja -tuntija, professori Aurélien Sauvaegot. Fol oli pitkäaikainen kommunisti, johon ranskalaisten kommunistien osallistuminen vastarintaan natseja vastaan teki suuren vaikutuksen.
19.2.2019
Facebook Twitter Historiantutkimuksen merkitys vammaistutkimukselle on ollut perinteisesti puhtaan välineellinen. Historian tehtävänä on ollut osoittaa kuinka huonosti kohdeltuja vammaiset ovat olleet eri aikoina eri kulttuureissa. Tämä historiallinen esiymmärrys on toiminut poliittisena, eettisenä ja älyllisenä ärsykkeenä niin vammaisliikkeelle kuin –tutkimuksellekin. Ehkä selkein ja myös ongelmallisin vammaisuuden historiaan nojautuva ’teoreettinen’ kehys on brittiläinen vammaisuuden sosiaalinen, tai materialistinen…
Facebook Twitter Kirjoittanut Maija Ojala-Fulwood Parhaillaan yritetään Suomessa vielä läpi suurta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta. Pohjimmiltaan tässä mittavassa SOTE-uudistuksessa on kyse siitä, kuka saa tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita ja millä ehdoilla. Uudistuksen laajuus on jotain ennen kokematonta. Samantyyppisiä asioita on kuitenkin pohdittu monissa Itämeren alueen valtakunnissa ja kaupungeissa läpi vuosisatojen. Tässä kirjoituksessa tarkastelen, mitkä tahot…
18.12.2018
Facebook Twitter Kirjoittanut Annastiina Mäkilä Masennuksen lähihistorian tutkimuksessa turhauttavinta on asioiden määrittelyn moninaisuus. Kulttuurihistorian alan väitöskirjatutkimuksessani lähden liikkeelle kysymällä, mitä masennus tarkoitti Turun yliopiston lääketieteen ja psykologian opetuksessa 1900-luvun lopulla. Voidakseni vastata tähän kysymykseen, olen joutunut etsimään vastauksia myös paljon laajempiin kysymyksiin mielen toiminnan määrittelyistä aina psykologian ja psykiatrian tieteellisiin eroihin. Metsän näkeminen puilta on…
Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Tai jättävät kertomatta tai kertovat jotakin ihan muuta kuin oletetaan. Muistitietotutkimuksessa valokuvat ennen kaikkea auttavat kysymään ja vastaamaan. Valokuvat haastavat niin tutkijaa kuin haastateltavaakin. Kuvat antavat vastauksia, mutta herättävät myös kysymyksiä, jotka muuten jäisivät helposti kysymättä. Valokuvat Forssan tekstiiliteollisuudesta kertovat tehdasyhteisön ihmisten moninaisesta arjesta. Naisista, miehistä ja lapsista. Työstä,…
19.9.2018
Suomen Historiallinen Seura, Oulun Historiaseura ja Saamelaisarkisto järjestivät 21. syyskuuta 2017 Suomi 100-seminaarin Inarin Sajoksessa. Tilaisuuteen kutsuttiin kolme saamentutkijaa esitelmöimään saamelaisten historiasta itsenäisessä Suomessa. Artikkelimme käsittelee sitä, millaisia narratiiveja saamelaisten historiasta tilaisuudessa artikuloitiin ja millaisia vastanarratiiveja Suomen historiaan näiden kautta rakentuu.
Kansakunnan rakentamisen kaudella historiankirjoittajat sepittivät menneisyydestä myyttejä, jotka perustivat suomalaisten omakuvan. Kun kansallisuusaate toisessa maailmansodassa menetti asemansa, koitti myyttien purkamisen aika. Koulukirjat, jotka olivat olleet myyttien päävälittäjä, luopuivat tutkimustiedon ja historiapolitiikan tukemina osasta myyttejä. Osa myyttejä jäi kuitenkin elämään historianopetuksessa ja muussa historiakulttuurissa. Kirjoittaja tarkastelee myyttejä historian etiikan ja tietoteorian valossa.
Elintarvikealan messuhistoria alkaa Suomessa 1920-luvulla ensimmäisen maailmansodan, itsenäistymisen ja elintarvikesäännöstelyn jälkeen. Artikkelissa tuodaan esiin, millaiset Suomen ensimmäiset ravinto- ja nautintoainemessut olivat taustaltaan, tavoitteiltaan ja toteutukseltaan. Erityisesti tarkastellaan, millaisia väestön ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä messujen yhteydessä tuotiin esiin.
27.2.2018
Pappismunkki Paavali (Yrjö Olmari 1914-1988) valittiin Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan apulaispiispaksi 1955, ja arkkipiispaksi Hermanin (Aav) jälkeen 1960. Paavali oli erityisen tunnettu liturgisesta uudistuksestaan, johon liittyi eräänlainen paluu bysanttilaiseen perinteeseen, tai […]
Tässä artikkelissa käsittelemme kirjeiden materiaalisuutta ja sen merkitystä 1800-luvun todellisuudessa. Nostamme esiin parhaillaan digitaalisena editiona ilmestyvän Elias Lönnrotin kirjeenvaihdon, 1800-luvun keskeisen suomalaisen kirjeverkoston, ja kerromme haasteista ja ratkaisuista, joita paperisen kirjeen digitaaliseen julkaisemiseen on liittynyt. Lopuksi pohdimme digitaalisen kirjeen käyttöä tutkijan työn kannalta: mitä merkitsee aineellisuuden katoaminen?
Daguerreotypia oli ensimmäinen kaupallisesti menestynyt valokuvausmenetelmä. Se julkistettiin Ranskan tiedeakatemiassa vuonna 1839, ja on nimetty keksijänsä, Louis Jacques Mandé Daguerren mukaan. Daguerreobase-tietokanta on kaikille avoin monikielinen, ja yhä kasvava tietokanta. Sen tavoitteena on kerätä yhteen tiedot ja kuvat eurooppalaisista daguerreotyypeistä, jotka ovat hajallaan eri maiden yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa sekä daguerreotyyppeihin liittyvää kirjallisuutta.
28.11.2017
Kiina vahvistuu sekä taloudellisesti että poliittisesti, mutta pyrkii enenevissä määrin vaikuttamaan myös maailman ideologiseen ilmapiiriin. Kiinalaiset maailmanpolitiikan tutkijat pohtivat nyt voisiko Kiinan historiasta löytyä aineksia uudenlaiseen maailmanpoliittiseen teoriaan, joka vastaisi […]
The aim of the present study was to obtain detailed knowledge of the origin of the Mannerheim family. In contrast to what had generally been reported in the literature, it […]
29.9.2017
Tutkimukseni keskiössä on kysymys siitä, miten brittiläiset sanomalehdet kuvasivat afgaaneja ja heidän maataan, sekä miten brittien tavat kuvata näitä muuttuivat ensimmäisen afgaanisodan myötä. olen tutkimustani varten perehtynyt The Observerin ja The Manchester Guardianin afgaaneja tai Afganistania käsitteleviin artikkeleihin 1800-luvun alusta ensimmäisen afgaanisodan päättymiseen.
Brittein saarten 1800-luvun historiaa henkilötasolle tuotaessa etenkin kaksi hahmoa on totuttu nostamaan muiden yläpuolelle: kuningatar Viktoria (1819-1901) ja hänen prinssipuolisonsa Albert (1819-1861). Muutaman etäisen ja epäsuositunkin hallitsijan jälkeen brittimonarkian suosio vakiintui heidän aikanaan, millä oli osaltaan suuri merkitys usealle mantereelle levittäytynyttä imperiumia luotaessa. Tarkastelen artikkelissani, millä tavoilla Viktorian ja Albertin henkilökohtainen suhtautuminen ja panos näkyvät…
29.9.2017
Vuosina 1917-1922 Neuvosto-Venäjältä pakeni Suomeen noin 30 000-40 000 ihmistä. Tuohon aikaan Suomessa oli enemmän pakolaisia kuin missään muussa pohjoismaassa, eikä vastaavaa määrää pakolaisia saapunut lyhyessä ajassa Suomeen ennen vuotta 2015. Venäjältä Suomeen paenneiden joukossa oli vastavallankumouksellisia, monarkisteja sekä niin kutsuttuja heimopakolaisia eli suomensukuisia inkeriläisiä ja itäkarjalaisia. Venäjän vallankumouksista alkanut kuohunta, vallankumouksia seurannut sisällissota ja…