Henrik Gabriel Porthan (1739 ̶ 1804), Helsingin yliopiston edeltäjän, Kuninkaallisen Turun akatemian kirjastonhoitaja ja kaunopuheisuuden ja runouden professori, oli suosittu henkilö 1800-luvulla kansallisen heräämisen aikana. Häntä pidetään Suomen historiankirjoituksen isänä. Helsingin yliopiston muotokuvakokoelmaan Galleria Academicaan kuuluu suuri joukko veistosmuotokuvia. Niiden joukossa on myös marmorinen, seppelepäinen toogaan pukeutunut Porthanin muotokuva, tämän kuukauden esineemme. Sen on veistänyt…

Lue lisää

Sodan jälkeen vuonna 1945 hammaslääketieteen tohtori Yrjö V. Paatero työskenteli Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksella, vastuullaan röntgentutkimukset ja –diagnostiikka. Aikaa Paateron kaipaamalle tutkimustyölle ei kuitenkaan riittänyt, kun päivät täyttyivät rutiinityöstä. Filmi asetettiin potilaan suun sisään kerta toisensa jälkeen, sillä koko hampaiston tilan selvittämiseksi oli otettava useita röntgenkuvia. Tähän on oltava jokin nopeampi ratkaisu, Paatero tuumi, ja…

Lue lisää

Tämänkertainen kuukauden esineemme on puinen kengitysvälinelaatikko. Eläinlääkintäeversti Georg Öhman (1891–1957) sai sen lahjaksi joulukuussa 1941. Lahjoitusajankohdasta huolimatta kyseessä ei ollut joululahja, vaan syntymäpäivälahja Öhmanin täyttäessä 50 vuotta. Kengitysvälinelaatikko on vaaleaa, lakattua puuta. Jokaiselle välineelle on laatikossa oma, tarkoin mitoitettu paikkansa. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Katariina Pehkonen. Laatikon kanteen kiinnitetty metallilaatta kertoo Öhmanin saaneen kengitysvälineet lahjaksi…

Lue lisää

Tarton yliopisto täyttää kesäkuun viimeisenä päivänä 390 vuotta. Sen kunniaksi on Kuukauden esineenä ensimmäisen virolaisen ylioppilasjärjestön lakki, mutta esittelyssä ovat myös ylioppilaslakki neuvostoajalta ja virolainen lakkiperinne. Helsingin yliopistomuseon kokoelmaan kuuluu Virossa 1930-luvulla vaihto-oppilaana olleen opiskelijan lakki. Lipallinen lakki, jota koristaa valkoinen tähtikuvio, on valmistettu sinisesta huopakankaasta ja sen alareunaa kiertää mustavalkoinen nauha. Lakin lippa on…

Lue lisää

Tänä keväänä juhlimme taas maistereita ja tohtoreita Helsingin yliopiston tiedekuntien juhlallisissa promootioissa. Yliopistossamme promootioiden historia on pitkä: ensimmäinen Turun akatemian (nykyisin Helsingin yliopisto) promootio järjestettiin jo vuonna 1643.  Promootiokevään kunniaksi kuukauden esineemme on yksi monista kokoelmiemme promootiomuistoista, filosofisen tiedekunnan promootiotaulu vuodelta 1894. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Anni Tuominen. Promootiotauluja tehtiin 1800­­­-luvun loppupuolelta 1950-luvulle saakka. Yliopistomuseon…

Lue lisää

Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Nikolai I antoi lokakuussa 1827 määräyksen Keisarillisen Turun akatemian siirtämisestä Suomen suuriruhtinaskunnan uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin. Yliopiston siirron sinetöi Turun tuhoisa palo syyskuussa 1827. Yliopiston uudisrakennukset päätettiin sijoittaa merkittäväksi osaksi uuden pääkaupungin vasta rakentuvaa monumentaalikeskustaa. Suunnittelutyöstä vastasi saksalainen Carl Ludvig Engel. Engel laati yliopiston päärakennuksesta neljä sarjaa piirustuksia. Yksi sarjoista kuuluu…

Lue lisää

Maaliskuun kuukauden esine on valkoinen, jousitettu keinutuoli. Tuoli on kevyesti topattu kankaalla, jossa on vaaleanruskealla pohjalla näyttäviä, suuria kukkia. Museoesineellä ei toki voi istua, mutta tuoli näyttää nykysilmäänkin varsin mukavalta ja ergonomiselta. Tuolia on käyttänyt diakonissa Matilda Hjon, joka eli vuosina 1877–1967, ja oli rohkea ja sitkeä organisoija, ihmisystävä ja johtaja. Sorvattu, jalakseton keinutuoli oli…

Lue lisää

Yliopistomuseon käsityötieteen kokoelmassa on kymmenittäin juhlapukuja, joista lähes jokainen on ainutlaatuinen, mittatilauksena tehty. Kaikkien näiden uniikkien pukujen joukossa yksi iltapuku on kuitenkin vielä erityisen omalaatuinen, sillä silkkinen leninki on ollut myös kuvataiteilija Sam Vannin maalauspohja. Kääntäjä taiteilijapiireissä Puvun on omistanut Maya Vanni, alkujaan Maja London (1916–2010). Hän syntyi Turussa ja kirjoitettuaan ylioppilaaksi muutti Pariisiin vuonna…

Lue lisää

Vuonna 2015 Helsingin yliopiston Aurora-rakennuksen kellaritiloista tehtiin löytö: kadoksissa ollut Helmi Biesen maalaus Vanha mänty. Kuka oli taiteilija teoksen takana, ja miten maalaus oli päätynyt kellariin?  Helmi Biese: Vanha mänty (1921). Teoksen mitat: 98 x 118 cm. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna. Unohduksiin jäänyt taiteilija  Helmi Ahlman (1867–1933) piirsi pienestä pitäen, ja taiteen pariin…

Lue lisää

Pöydällä lepää hauras, silkkinen lippu. Se on Wiipurilaisen Osakunnan ensimmäinen lippu, ja täynnä symboliikkaa. Niin täynnä, että sen valmistuminen myöhästyi vuosia, koska lippu kiellettiin jo ennen kuin sitä alettiin tehdä. Wiipurilaisen Osakunnan ensimmäinen lippu. Viipurin kaupungin silloisen vaakunan rinnalla aiempi kolmen kruunun vaakuna. Yllä kruunu, jonka saattoi ymmärtää suuriruhtinaan tai Ruotsin – entisen emämaan –…

Lue lisää