Heli Etu-Sihvola Arkeologian professori Ella Kivikoski (1901–1990) rikkoi lasikattoja monella tapaa: hän oli Suomen ensimmäinen nainen arkeologian tohtorina, esihistoriallisen osaston amanuenssina ja osastonjohtajana. Tämän jälkeen hän oli ensimmäinen nainen arkeologian professorina – ei ainoastaan Suomessa, mutta koko Pohjoismaissa. Tämän lisäksi hän oli toinen kahdesta, samaan aikaan valitusta, Suomalaisen Tiedeakatemian ensimmäisestä naisjäsenestä. Ella Kivikoski oli kotoisin…

Lue lisää

Elvytysnukke Anne lepää museon kokoelmatilassa pölyltä suojaavissa museaalisissa käärinliinoissaan. Anne esittää kaunispiirteistä nuorehkoa naista, jolla on kullanvaaleat hiukset ja sinivalkoinen verryttelypuku. Silmät ovat kiinni ja suu hieman raollaan. Nukke, sen kuljetuslaatikko sekä muuta elvytysharjoittelun tarpeistoa lahjoitettiin Yliopistomuseolle Pitkäniemen sairaalan museotoimikunnan toimesta vuonna 2012. Pitkäniemi on Suomen neljänneksi vanhin psykiatrinen sairaala, ja se on edelleen toiminnassa.…

Lue lisää

Kultainen sormus lepää nahkaisessa rasiassa violetilla samettityynyllä. Sormuksen kannan tummansinistä emalitaustaa vasten hohtaa kultainen rakennus, jonka yläpuolella loistaa kultainen lyyra. Rakennus tunnetaan nykyisin Vanhana ylioppilastalona, mutta silloin kun sormus taottiin, oli rakennuskin vastavalmistunut ja uusi, Suomessa ainoa laatuaan – talo isänmaan toivoille! Sormus rasiassaan. Kuva: Helsingin yliopistomuseo, Johannes Keltto. Muistosormuksia valmistettiin aikanaan useampia. Helsingin yliopistomuseon…

Lue lisää

Kun talvella 2012 vierailin työyhteisöni kanssa Helsingin yliopiston maatalousmuseossa, ihastuin sen mittavaan eläinveistoskokoelmaan, joka oli esillä ensimmäisen kerroksen sivuhuoneessa. Maatalousmuseon hoitaja oli jäämässä eläkkeelle ja museo oli juuri siirtynyt Helsingin yliopistomuseon hallintaan. Anton Ravander-Rauaksen (1890 ̶ 1972, vuoteen 1936 Ravander) tekemät kotieläinaiheiset veistokset oli ryhmitelty lajeittain hyllyköihin ja reliefit seinille. Oli lehmiä, sonneja, hevosia, sikoja,…

Lue lisää

Eipä olisi vuosi sitten arvannut, että syksy sujuu kovin kaukana rakkaasta Topeliasta, työhuoneesta ja opetustiloista. Onneksi kaikenlaiset yhteydenpitoratkaisut kehittyvät, mutta silti suurin osa meistä elänee siinä toivossa, että mahdollisimman pian voisimme taas tavata turvallisesti. Syksyn alkuvaiheissa on kuitenkin heti tullut vastaan altistumis- ja karanteeniuutisia, jotka osoittavat, että kasvokkaistapaamiset ovat yhä riskialttiita. Kampuksen näennäinen hiljaisuus ei…

Lue lisää

Yliopiston uusi lukuvuosi on jälleen alkanut! Tätä juhlistaaksemme esittelemme tällä kertaa Kuukauden esine -blogissamme yliopiston hopeiset valtikat. Hopeavaltikat on valmistettu yliopiston perustamisvuonna 1640. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna. Vanhat valtikat Hopeavaltikat ovat peräisin Turun akatemian ajalta, vuodelta 1640. Turun akatemia oli kolmas Ruotsin valtakuntaan avattu yliopisto Uppsalan ja Tarton opinahjojen jälkeen. Akatemian perustamisasiakirjassa todetaan:…

Lue lisää

On elokuu ja korkeakouluihin päässeet opiskelijat ilmestyvät katukuvaan haalareihin pukeutuneiden tutoreidensa kanssa. Lahjoitin oman ainejärjestöhaalarini Yliopistomuseolle vuonna 2015 sijoitettavaksi uuteen päänäyttelyyn. Enhän sitä ollut enää vuosikausiin tarvinnut, ja aina muutoissa pohdiskelin, pistääkö keräykseen vai säästääkö. Onneksi säästin, ehkä ajatellen jotain mahdollista remonttia tai maalausurakkaa, jollaista ei koskaan tullut. Kyseessä on venäjän kielen ja kirjallisuuden sekä…

Lue lisää

Helsingin yliopistomuseon kokoelmiin kuuluva väestönaamari 1930-luvun lopulta. Kaasunaamari on peräisin Helsingin yliopiston farmakologian laitokselta. Kuva: Helsingin yliopistomuseo. Helsingin yliopistomuseon kokoelmissa on kahdeksan kaasunaamaria, joista seitsemän on siviiliväestölle tarkoitettuja suojanaamareita 1930-luvulta. Museon kokoelmiin ne on saatu sairaaloista ja Helsingin yliopiston laitoksilta. Lisäksi kokoelmiin kuuluu 1930- tai 1940-luvulle ajoittuva hevosen kaasunaamari, jonka alkuperä ei ole tiedossa. Vuonna…

Lue lisää

Vanhempi herra katsoo maalauksesta vakavana, hieman vasemmalle kääntyneenä. Valkoinen, korkeakauluksinen paita pilkottaa tumman takin alta. Pyhän Annan ritarikunnan kunniamerkki punaisessa nauhassa kaulan ympärillä ja Pyhän Vladimirin risti rintapielessä kertovat keisarin arvostuksesta. Harmaat hiukset on kammattu taakse. Kankaalle on ikuistettu professori Johan Agapetus Törngren (1772–1859). Esittelyssä Kuukauden esineenä on hänelle kuulunut instrumenttikukkaro. Johan Erik Lindhin maalaama…

Lue lisää