Julkaisuseuranta
Kansallisuusaate levisi 1800-luvulla Euroopasta Suomeenkin, ja kansallinen herääminen sai tutkijat ja taiteilijat etsimään suomalaisuudelle sekä aineettomia että materiaalisia juuria. Suomen ja suomalais-ugrilaisten kielten tutkimus koettiin tärkeäksi. Suullista kulttuuriperintöä tallennettiin fonografilla eli varhaisella äänityslaitteella. Kuva: Timo Huvilinna. Tinapaperilieriöstä vahasylinteriin Fonografi oli ensimmäinen sekä äänen tallennukseen että toistamiseen tarkoitettu laite. Siinä käytettiin tallennus- ja toistovälineenä vahasylintereitä eli…
Uudessa 10.10.2023 auenneessa Tieteen palo -näyttelyssämme on yksi esinevitriini omistettu täysin perustavanlaatuiselle ihmisoikeuden osa-alueelle: seksuaali- ja lisääntymisoikeudelle ja -terveydelle. Sen kunniaksi lokakuun kuukauden esineemme on Helsingin yliopistossa kehitetty hormonikierukka. Seksuaali- ja lisääntymisoikeudelle ja –terveydelle omistettu vitriini. Hormonikierukka on ylhäällä oikealla ripustettuna ja valaistuna. Kuva: Helena Hämäläinen / Tiedemuseo Liekki. Modernin ehkäisyn alku Modernin ehkäisyn aikakauden…
Kaisa KyläkoskiJulkaistujen väitöskirjojen hyväksyntä on Suomessa niin tavanomaista, ettei opinnäytteitä lukiessaan aina tule mieleen tarkistaa saavutettiinko niillä tavoiteltu tutkinto. Yksi tällainen varovaisuutta vaativa työ on Johan Wilhelm Ronimuksen (1865–1909) lisensiaattiväitöskirja vuodelta 1890. Sitä ei hyväksytty, mutta päätös ei lopettanut Ronimuksen uraa historiankirjoittajana.Johan Wilhelm Ronimus oli kotoisin Viipurista, jossa hänen isänsä oli vuodesta 1862 alkaen suomalaisen…
Museomme kokoelmaan kuuluu yksi erityisen ainutlaatuinen esine, kauniilla ja koukeroisella käsialalla kirjoitettu asiakirja, jonka alaosassa on allekirjoituksia ja iso punainen, langalla kiinnitetty vahasinetti. Sen ensimmäiseltä riviltä erottuvat sanat Christina, Gud ja Sverige. Kyseessä on Kuninkaallisen Turun akatemian pergamentille laadittu perustamisasiakirja, joka on päivätty 26.3.1640. Tätä päivämäärää pidetään nykyisen Helsingin yliopiston vuosipäivänä ja perustamisajankohtana. Pian Turun…
Helsingin yliopiston päärakennuksen Fabianinkadun puolella luennolle kiiruhtavan opiskelijan vastaanottavat ala-aulaa hallitsevien pylväiden ohella näyttävät U-muotoiset tuolit. Mustasta satulanahasta ja takoraudasta valmistettujen uusklassisten tuolien esikuva on antiikin Roomassa kehitelty virkamiestuoli. Päärakennuksen laajennusosa, niin sanottu uusi puoli osoitteessa Fabianinkatu 33, valmistui vuonna 1937. Arkkitehti J. S. Sirénin suunnittelema rakennus kalustettiin aikansa huippudesignilla. Uusklassisen tuolin koristeaiheet tulevat muinaisesta…
På svenska: Bloggaren har deltagit i Nordiska dagar på Drakamöllan (7-8 augusti 2023, se programmet nedan) och rapporterar om presentationer och diskussioner som varierade från vetenskap och kultur till ekonomi och idrott. Många intressanta inlägg! Mera information om Drakamöllan går att hittas på hemsidan https://nordisktforum.com/ Drakamöllan on nähnyt monenlaista vuosisatojen mittaan – se on ollut…
Kipsiin valettu naishahmo on syventynyt lukemiseen. Hän kannattelee avointa kirjaa vasemmassa kädessään. Oikeassa kädessä on kynä muistiinpanojen tekoa varten. Poimutetun vaatteen toinen olkain on valahtanut alas hartialta. Hiukset on kierretty edestä kiharoille ja koottu nutturalle niskaan. Tämänkertainen kuukauden esineemme, Wissenschaft-veistos, seisoo kontrapostoasennossa jalustallaan kuin antiikin jumalatar. Teoksen saksankielinen nimi Wissenschaft merkitsee tiedettä. Alexander Tondeur: Wissenschaft,…
Luonnontieteilijät mittaavat tutkimuksiaan varten luonnon ilmiöitä ja keräävät luonnosta näytteitä. Välineiksi tarvitaan laitteita, mittareita ja astioita. Kesän kunniaksi valitsimme kuukauden esineeksi metsäntutkimuksessa käytetyn mittausastian, kyvetin, jonka on kehittänyt kyläseppä Juupajoelta. Metsäntutkimuksessa 1970-luvulla käytetty kyvetti. Kuva Sini Oksanen. Mikä ihmeen kyvetti? Kyvetti-sana tulee ranskan kielen sanasta cuvette, joka tarkoittaa pientä maljaa. Tämä pieni malja voi olla…
Toukokuussa juhlitaan jälleen promootioita ja sen kunniaksi kuukauden esineemme on yleisen seppeleensitojattaren promootiopuku vuodelta 1914. Vuoden 1914 seppeleensitojatar Margareta von Bonsdorff pukeutuneena tapahtumaa varten teetettyyn pukuun. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Carl Klein, Atelier Universal. Seppeleensitojattaren vaalit Tapa valita promootioon seppeleensitoja on peräisin 1830-luvulta. Tuolloin valittiin seppeleensitojaksi professorin tytär ja hän sitoi laakeriseppeleet kaikille maisteripromovendeille. Kun…
12.4.2023
Tämän kuukauden esineemme on professori Anders Wilhelm Ingmanin muotokuva. Sen on maalannut saksalaissyntyinen muotokuvamaalari Bernhard Reinhold. A. W. Ingman (1819 ̶ 1877) oli Keisarillisen Aleksanterin yliopiston eksegetiikan eli Raamatun selitysopin professori vuosina 1864 ̶ 1877. Ingman oli pappi ja teologi, mutta myös intohimoinen suomalaisuusmies. Hän oli aikansa parhaita suomen kielen osaajia yliopistolla ja ensimmäinen teologian…
Kuulakärkikynä syrjäytti täytettävän mustekynän arkikäytöstä 1960-luvulla. Myös muut mustekynien käyttöön liittyvät tarvikkeet kuten mustepullot, täytepatruunat ja mustekuivaimet ovat pitkälti kadonneet työpöydiltä ja toimistoista. Täytekynistä on tullut harrastajien keräilykohde. Tämän kuukauden esineemme, puinen mustekuivain, on muisto ajalta, jolloin mustekynät olivat vielä arkipäivää. Mustekuivain on peräisin presidentti ja professori Kaarlo Juho Ståhlbergin työhuoneesta. K. J. Ståhlbergin mustekuivain.…
Helmikuun esineemme on kirjottu kangastilkku, jonka käsityönopettaja ja lotta Aino Ollila toi Itä-Karjalasta jatkosodan aikana osana karjalaisten kirjontanäytteiden kokoelmaa. Tilkku on valkoista pellavakangasta, johon on kirjailtu punaisella langalla tyylitelty lintu. Alareunassa on päärme eli taitettu ja ommeltu reuna. Oikeassa reunassa on hulpio eli kankaan kudottu reuna. Yläreuna ja vasen reuna on leikattu saksilla. Vasemmasta reunasta…