Mitä teet, sinä vähävarainen kaupunkilainen 1800-luvun Turussa, kun kaupungin palojärjestys vaatii, että sinun tulee hankkia vesikattomateriaaliksi joko paloturvallista peltiä tai kattotiiltä, mutta kumpikin vaihtoehto on kukkarollesi aivan liian kallis? Turvekattoa ei lainkaan enää sallita, ja vanhanaikainen tuohi ja lauta -kate hyväksytään vain pitkin hampain, kun ei muuta voida. Halpaa ja paloturvallista vesikattomateriaalia ei kerrassaan ole…

Lue lisää

Kuinkahan monella maatilalla on ollut tai on yhä jäljellä oma kotimuseo? Viime sotien molemmin puolin maa- ja kotitalous harppoivat eteenpäin niin suurin edistysaskelin, että isännän ja emännän vielä lapsuudessaan tuntemat työvälineet olivat heidän aikuisiällään jo auttamatta vanhenneet ja "joutivat museoon". Ei tarvittu enää puintivarstaa, ei sirppiä, ei sulhasen morsiamelle valmistamaa pesukarttua tai rukinlapaa. Aikoinaan taitavasti…

Lue lisää

 Taustakartta: KansallisarkistoSuuren maailman tapaan 1800-luvun lopun Turku kuhisi yritteliäisyyttä. Moni liikkeenharjoittaja jakoi tarmonsa eri aloille toimien kauppiaana, maahantuojana ja tehtailijanakin. Jotkut huomasivat, että kulut pienenivät, kun tehtaansa rakensi kaupungin ulkopuolelle Kaarinan tai Maarian kuntien puolelta vuokratulle maalle. Maalaiskunnissa kun ei vaadittu rakennuslupaa, eikä rakennusjärjestystä tai muuta säätelyä ollut olemassakaan. Tonttimaakin oli halvempaa kuin kaupungissa. Ja…

Lue lisää

  Aiemmin julkaistu osa 1, Viinamäki ja Björkeberg  Björkebergin taakse lähes katseen ulottumattomiin jäivät suutarin ja räätäli Bergmanintorpat, sekä kaukaisimpana Takala. Vuoteen 1824 mennessä vielä etäämmät Perälän ja Pellonperän torpat olivat jo  hävinneet ja niiden pikku viljelmät yhdistetty takaisin Nummen kylän talojen peltoihin. Eteenpäin astellessaan kulkija ohitti tien oikealla laidalla pikkuruisen Kivelän torpan. Sen rakensi…

Lue lisää

Kuin kuuluisaa Iisakinkirkkoa, niin voi melkein sanoa rakennetun Museokeskuksen uusinta julkaisua. Muistan aloitelleeni osuuteni ensimmäistä tekstiä keväällä 2017, ja silloinkaan kirjahanke ei enää ollut alkumetreillään, vaan tulosta oli patisteltu syntymään jo pitkään. ”Kylistä kasvoi Turku” ilmestyi viimein vuoden 2021 joulumarkkinoille, ja nyt taidetaan myydä jo toista painosta. Kirja kertoo Turun vuosisatoja vanhaan kaupunkiytimeen vähitellen liitettyjen…

Lue lisää

Arkityön puurtamisen katkaisee museomaailmassakin nykyisin – jopa melko usein – välttämätön kehittämisen ja itsearvioinnin tuokio. Niin kuin liikkuvaan junaan hyppäisi konduktööri tai tarkastaja, joka keräisi matkustajat yhteen vaunuun ja kysyisi heiltä, mihin itse kukin kuvitteleekaan olevansa menossa ja miksi. Ytimen ympärillä kiertelyn jälkeen ydin tulee puetuksi sanalliseen muotoon, työn päämäärä ja johtotähti hohtaa (toivon mukaan)…

Lue lisää