Maija Ojala-Fulwood Turun yliopisto Pohjoismaissa ja EU:n Schengen alueella olemme tottuneet vapaaseen liikkuvuuteen. Koronaepidemian vuoksi on viime aikoina astunut voimaan lukuisia liikkuvuusrajoituksia, mitkä hämmentävät monia. Rajanylitykset ja rajavalvonta nousivat myös yhdeksi avainkysymykseksi vastikään Brexit-neuvotteluissa. Usein unohtuu, kuinka uusi asia ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus oikein on. Suurvalta-ajan Ruotsissa siirtolaisuutta ja ihmisten liikkuvuutta pyrittiin hallitsemaan lukuisilla…

Lue lisää

Tiina Miettinen Tampereen yliopisto Ihmisen ja koirien yhteiselolla on pitkä historia. Koirat olivat osa ihmisten arkea Suomessakin, ja niinpä esimerkiksi 1600-luvun tuomiokirjoista löytyy silloin tällöin mainintoja niistä. Useimmiten koirat esiintyvät tuomiokirjoissa laumana, joka aiheutti ongelmia kaupungeissa ja kylissä. Helposti syntyykin mielikuva pelottavista puolivilleistä eläimistä, joita kukaan ei omista, ja joita kohdeltiin enemmän tai vähemmän välinpitämättömästi.…

Lue lisää

Kirsi Kanerva ja Anita Geritz Syyskuussa 2019 Åbo Akademissa väitellyt Sofia Lahti on tarkastellut väitöskirjassaan Silver Arms and Silk Heads: Medieval Reliquaries in the Nordic Countries pohjoismaisia relikvaarioita. Lahden tutkimuksen kohteena ovat olleet sekä säilyneet että sittemmin kadonneet relikvaariot. Glossa ry:n helmikuisessa kuukausiesitelmässä FT Sofia Lahti kertoi tarkemmin, millaisia nämä pyhäinjäännösten säilyttämiseen ja esittelyyn tarkoitetut…

Lue lisää

Henna Paasonen Vuonna 1373 norwichlainen nuori nainen oli maannut kolme päivää sängyssä kuolemansairaana, kun hän sai krusifiksin äärellä viisitoista näkyä Jumalan rakkaudesta. Toivuttuaan hän kirjoitti näkynsä muistiin. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin hän kirjoitti ilmestyksistään pidemmän tekstiversion, joka sisälsi hänen teologista pohdintaansa. Jossakin vaiheessa hän muutti pyhän Julianuksen kirkon yhteyteen rakennettuun anakoreettimajaan ja otti itselleen kirkon nimen…

Lue lisää

Jasmina Ollikainen Kiinnostus keskiaikaa ja historiaa kohtaan muutenkin lähtee usein tarinoista. Keskiajasta inspiroituneita kirjoja ja elokuvia taitaa olla olemassa lukematon määrä. Romantiikan ajasta, 1800-luvulta lähtien, ikivanhat linnat ovat herättäneet kiinnostusta tarinoiden keksijöissä ja niiden lukijoissa. Keskiaikaa on pidetty pimeänä ja tuntemattomana aikakautena. Siksi se on fiktiota kirjoittavalle kirjailijalle tai kansallista historiaa rakentavalle kiinnostava kohde josta…

Lue lisää

Luin YLE:n artikkelin keskiaikaisesta sodankäynnistä, jossa "oiotaan virheitä":https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/05/keskiaikaelokuvien-sotakuvauksissa-moni-asia-menee-pieleen-keskiaikatutkija?utm_source=twitter-share&utm_medium=social (noudettu 5.2.2020)Tässä pikaisesti muutama juttu. En ole keskiajan sodankäynnin varsinainen asiantuntija, mutta jotakin minäkin tiedän. Erikoisalaani on nimenomaan liukuma keskiaikaisesta sodankäynnistä ruutiarmeijoihin, jolloin suuri määrä keskiaikaisen sodankäynnin ongelmia "ratkottiin". Ongelma YLEn jutussa on, että koko juttu on kirjoitettu raskaan ratsuväen, ritarien näkökulmasta, jotka olivat näyttävä mutta marginaalinen osa keskiaikaista…

Lue lisää

Ilmasto- ja ympäristöhistoria on viime vuosikymmeninä herättänyt paljon kiinnostusta. Ilmasto, sen muutokset ja vaikutukset ihmisyhteisöihin on äärimmäisen ajankohtainen aihe, joka osaltaan inspiroi tutustumaan luonnon ja ihmisten vuorovaikutussuhteisiin myös menneisyydessä. Glossan ja SCISMA-projektin järjestämässä esitelmäillassa 11.12.2019 perehdyttiin keskiajan Italian ympäristöhistoriaan Suomessa vierailleen tutkija Edward M. Schoolmanin ”Transforming the Italian Landscape in the Middle Ages: Humans, Climate,…

Lue lisää

Nyt se sitten alkoi: 1.1. kuluvaa vuotta aloitin virallisesti Turun yliopiston arkeologian oppiaineessa tohtorikoulutettavana, vaikka vuosi sitten kutsuinkin jatko-opintoja Turun ylioppilaslehdessä "vähän todellisuuden pakoiluksi". Minulle on kuitenkin ollut jo useamman vuoden selvää, että haluan jatkaa tohtoriopintoihin saadakseni paremmat eväät tutkimuksen tekemiseen, ja kuten samassa Tylkkärin haastattelussa sanoin arkeologisesta tutkimuksesta: se on parhaita asioita, mihin voi…

Lue lisää

Monessa Euroopan kaupungissa, kuten Englannin Chesterissä, Ranskan Carcassonnessa, Saksan Rothenburgissa tai vaikkapa Tallinnassa pääsee helposti keskiaikaiseen tunnelmaan. Näissä kaupungeissa on säilynyt runsaasti keskiaikaisia taloja, jotka reunustavat kapeita ja mutkittelevia kujia. Suomessa keskiajantutkijan täytyy käyttää hieman enemmän mielikuvitusta, koska ainoita keskiajalta säilyneitä rakennuksia ovat julkista valtaa edustaneet kirkot ja linnat. Keskiajan (1200–1520) talonpoikien hirsitorpat on purettu…

Lue lisää

Karoliina Rauhio-Pokka Suomen kansallismuseon perusnäyttelyä uudistetaan parhaillaan. Näyttelyssä esitellään Suomeen historiaa aina kivikaudesta nykypäivään saakka. Allekirjoittanut pääsi suunnittelemaan keskiaikanäyttelyä yhdessä muiden opiskelijoiden ja museon henkilökunnan kanssa, kun osallistuin syksyllä 2019 professori Tuomas Heikkilän vetämälle kirkkohistorian kurssille. Vanhassa näyttelyssä pyhimyspatsaat seisoivat riveissä hämärässä salissa. Kuvassa Pyhän Henrikin patsas. (Kuva: Anita Geritz) Keskiaikanäyttelyn nuorennusleikkaus tulee todella tarpeeseen.…

Lue lisää

Tia Niemelä Suomen keskiajan arkeologian seuran eli SKAS ry:n perinteinen syysseminaari järjestettiin tänä vuonna 15.11.2019 Hämeen linnassa. SKAS on vuonna 1990 perustettu seura, jonka tarkoituksena on edistää keskiajan ja uuden ajan arkeologian tutkimusta. Kaikille kiinnostuneille avoimen seminaarin teemana oli tänä vuonna Penninkejä, punasavea ja purjehdusta – Näkökulmia elinkeinoihin ja talouteen. Seminaari pidettiin Hämeen linnassa. Seminaari…

Lue lisää

Aboa Vetus & Ars Novan tämän kesän kaivaus taputeltiin onnistuneesti loppuun viime viikon perjantaina. Neljän kuukauden aikana saimme tyhjennettyä yhden kokonaisen ja yhden puolikkaan kellarin täyttömaasta, tutkittua ja dokumentoitua kaksi 1800-luvun loppuun ja 1900-luvun alkuun ajoittunutta puutarhakujaa, kaivettua esiin naapuritalon ulkoseinän ja tehtyä 4x2 metrin suuruisen laajennuskaivaivannon, josta yritimme löytää lisää naapuritalon seinää. Laajennuksen kohdalta…

Lue lisää

Viime viikon keskiviikkona Aboa Vetus & Ars Novan kaivauksilla vieraili esikoululaisryhmä läheisestä Cygnaeuksen päiväkodista. Lapset olivat löytäneet päiväkodin pihalta vanhan hajustepullon korkin, josta he halusivat kuulla arkeologien arvion. Samalla lapset pääsivät tutustumaan kaivaukseemme.Partavesipullon korkki ei ollut aivan ikivanha, mutta joitakin vuosikymmeniä kuitenkin, ja löytäjälleen se oli aarre. Lapset innostuivat etsimään kaivauksella maasta löytöjä, ja tarkkojen…

Lue lisää

Aboa Vetus & Ars Novan kaivauksilla on käynnissä lopun ajat, sillä kaivaus päättyy elokuun lopussa. Keskitymme tällä hetkellä tyhjentämään niin sanottua Forsteenin kivitalon kellaria, joka on rakennettu ainakin kahdessa vaiheessa 1400-luvulla.Toissa viikolla paljastui, että kaivammekin yhden sijasta kahta kellaria. Maan alta alkoi nimittäin paljastua tiilestä muurattu seinä, joka jakaa kellaritilan kahtia. Seinän keskellä on oviaukko,…

Lue lisää

Aboa Vetus & Ars Nova -museon kesän kaivauksen yksi tarkoitus on ollut tarkentaa, milloin tutkimamme kivitalo on rakennettu. Viime kesänä selvisi jo, että kellarin vanhimmat osat ovat keskiajalta, mutta vasta eilen saimme tarkempaa tietoa ajoituksesta.Saimme vapaaehtoistemme voimin tiistaina kaivettua tutkimamme kellarin itänurkan tyhjäksi purkujätteestä, ja sen alta paljastui hyvässä kunnossa säilynyt tiiliseinä.Kellarin nurkka ennen kaivamista…

Lue lisää

Löysimme jo viime vuonna Aboa Vetus & Ars Nova -museon arkeologisilla kaivauksilla keskiaikaisen kivitalon kellarista umpeenmuuratun oven. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Kun talo on ollut käytössä vuosisatoja, sille tehdään luonnollisesti isojakin remontteja ja rakenteellisia muutoksia. Toisaalta suljetut kulkutiet antavat kiinnostavia vihjeitä siitä, että rakennuksen käyttötarkoitukset ovat muuttuneet.Umpeenmuurattu oviaukko (vasemmalla) vuoden 2018 kaivauskartassa.Kuva: Ilari Aalto.Kivitalo…

Lue lisää

Arkeologinen ja biologinen aineisto yhdessä toimivat erinomaisena lähtökohtana menneisyyden tutkimukselle, sillä makrofossiilien avulla voidaan tutkia esimerkiksi viljelyn historiaa, hyötykasvien käyttöä, kaupankäyntiä, ruokavaliota tai menneisyyden luonnonympäristöä. Lisäksi makrofossiileja voi käyttää aineistona esimerkiksi 14C-radiohiiliajoituksissa, geneettisessä tutkimuksessa sekä isotooppianalyyseissä.

Lue lisää

Turkisten vaatekäyttö on aikoinaan mahdollistanut nykyisen Suomen alueen ja koko pohjoisen Euraasian asuttamisen. Oma tutkimukseni keskittyy kuitenkin huomattavasti myöhäisempään aikaan eli rautakauteen ja keskiaikaan, jolloin kudotut villavaatteet olivat jo pitkälti korvanneet turkikset ainakin eteläisen Suomen alueella. Turkiksilla oli kuitenkin edelleen suuri merkitys nimenomaan talvivaatteina sekä suojaamaan tuulelta ja vedeltä.

Lue lisää

Tiina Väre Kuten usein matkoillani, talvilomaillessamme Napolinlahden pohjoisosissa sijaitsevalla Ischian saarella, vierailimme myös hautausmaalla. Yksi Ischian käytössä olevista, moderneista hautausmaista sijaitsi vieläpä kohtuullisen kävelymatkan päässä pääasiallisesta majapaikastamme. Hautausmaa näkyy kuvassa Castello Aragonesen etupuolella. Sen alueella on muutamia korkeampia puita. Cimitero Comunale di Ischia. Hautausmaa oli päivittäin auki vain 6 tuntia. Hautausmaat kertovat paljon meistä elävistä.…

Lue lisää

KESKIAIKAA KEVEÄSTI: PYHÄ KRISTOFORUS KRISTIAN II:n AJALTA: Elias Brennerin piirros Porvoon kirkossa olleesta taideteoksesta. Tanskan ja Norjan kuningas Kristian II kruunattiin myös Ruotsin ...

Lue lisää