Arkeologinen ja biologinen aineisto yhdessä toimivat erinomaisena lähtökohtana menneisyyden tutkimukselle, sillä makrofossiilien avulla voidaan tutkia esimerkiksi viljelyn historiaa, hyötykasvien käyttöä, kaupankäyntiä, ruokavaliota tai menneisyyden luonnonympäristöä. Lisäksi makrofossiileja voi käyttää aineistona esimerkiksi 14C-radiohiiliajoituksissa, geneettisessä tutkimuksessa sekä isotooppianalyyseissä.

Lue lisää

Nostamme toisinaan blogissa uudelleen esiin vanhempia kirjoituksia, jotka ovat jälleen ajankohtaisia. Keskustelu tieteen ja yliopistojen tilasta ja roolista samoin kuin siirtolaisuudesta on jälleen keskiössä vaalikevään ja hallitusneuvotteluiden myötä. Tähän liittyen suosittelemme Maija Ojala-Fulwoodin parin vuoden takaista tekstiä työstä oman tutkimusaiheen ulkopuolelta.

Lue lisää

Kenttätöitä tekevän arkeologin elämä on syklistä. Kaivaukset tehdään kesäaikaan, ja syksy ja talvi pyhitetään kaivausten jälkitöille ja raportoinnille. Niin tänäkin vuonna Aboa Vetus & Ars Nova -museon vuoden 2018 kaivausten raportti ehti valmistua parahiksi ennen tämän kesän kaivausten alkamista. Viime vuoden raportin voi lukea täältä. Kerroin kaivauksista viimeksi kesän puolivälin kaivauspäivityksessä. Sen jälkeen on tapahtunut…

Lue lisää

Glossa myönsi Jyväskylässä 29.3.2019 Dies Mediaevales -konferenssin yhteydessä Valoisa keskiaika -kunniamaininnan dosentti Georg Haggrénille hänen loistavasta työstään suomalaisen keskiajan arkeologian parissa. Haggrén tunnetaan erityisesti asuinpaikkojen tutkimuksesta, esimerkiksi Suomen keskiajan talonpoikaisväestön elämää valottaneesta Espoon Mankbyn kaivauksista, sekä osastaan Uudenmaan asutus- ja viljelyhistoriaa mullistaneessa siitepölytutkimuksessa. Haggrénin monipuolisen ja poikkitieteellisen työn taustalla on hänen vankka historiallinen ja arkeologinen…

Lue lisää

Milla Kalliola, Salla Salmela ja Terhi Niitti Jyväskylässä järjestettiin 14. kertaa ympäri Suomea ja maailmaa yhteen kokoava keskiajantutkimuksen konferenssi Dies Mediaevales. Konferenssiavustajien Dies Mediaevales starttasi torstaiaamuna, kun ensimmäiset vierailijat – puhujavieraat sekä innokkaat kuulijat – alkoivat saapua Jyväskylän Yliopiston päärakennuksen ovista sisään. Tapahtuma alkoi puolen päivän aikoihin Professori Outi Merisalon tervetulotoivotuksella sekä aloituspuheella. Alvar Aallon…

Lue lisää

Turkisten vaatekäyttö on aikoinaan mahdollistanut nykyisen Suomen alueen ja koko pohjoisen Euraasian asuttamisen. Oma tutkimukseni keskittyy kuitenkin huomattavasti myöhäisempään aikaan eli rautakauteen ja keskiaikaan, jolloin kudotut villavaatteet olivat jo pitkälti korvanneet turkikset ainakin eteläisen Suomen alueella. Turkiksilla oli kuitenkin edelleen suuri merkitys nimenomaan talvivaatteina sekä suojaamaan tuulelta ja vedeltä.

Lue lisää

Kirsi Kanerva ja Anita Geritz Naishistoriaa voi lähestyä monenlaisella lähdeaineistolla ja kysymyksenasettelulla. Naisten aseman historian ja naisiin kohdistuneiden asenteiden lisäksi tutkijat ovat esimerkiksi kiinnittäneet huomiota sellaisiin naistoimijoihin ja -kirjoittajiin, jotka ovat jääneet historiankirjoituksessa vähemmälle huomiolle, sekä siihen, miten menneet naiset itse kuvasivat omaa toimintaansa. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin paria myöhäiskeskiajan naishistoriaa käsitellyttä väitöstutkimusta, joiden antia on…

Lue lisää

Tiina Väre Kuten usein matkoillani, talvilomaillessamme Napolinlahden pohjoisosissa sijaitsevalla Ischian saarella, vierailimme myös hautausmaalla. Yksi Ischian käytössä olevista, moderneista hautausmaista sijaitsi vieläpä kohtuullisen kävelymatkan päässä pääasiallisesta majapaikastamme. Hautausmaa näkyy kuvassa Castello Aragonesen etupuolella. Sen alueella on muutamia korkeampia puita. Cimitero Comunale di Ischia. Hautausmaa oli päivittäin auki vain 6 tuntia. Hautausmaat kertovat paljon meistä elävistä.…

Lue lisää

(Editor’s note: this is a translation, click here for the original essay in English!) Philip Line, kääntänyt englannista Anita Geritz Kuten varmaan monet keskiajan tutkijat, mietin joskus, kenet keskiajan kuuluisista (tai surullisenkuuluisista) henkilöistä haluaisin tavata jos ajassa olisi mahdollista matkustaa taaksepäin. Minä valitsisin Albertus Magnuksen (Albert Suuri, n. 1195-1280). Tähän mennessä kuitenkin läheisin kohtaamiseni Albertin…

Lue lisää

(Toim. huom.: suomenkielisen käännöksen tästä esseestä löydät klikkaamalla tästä!) Philip Line As I suspect many researchers in medieval history and culture have done, I sometimes ponder, if it were possible to go back in time, which famous (or infamous) medieval person I would like to meet. In my case it would be Albertus Magnus (Albert…

Lue lisää

KESKIAIKAA KEVEÄSTI: PYHÄ KRISTOFORUS KRISTIAN II:n AJALTA: Elias Brennerin piirros Porvoon kirkossa olleesta taideteoksesta. Tanskan ja Norjan kuningas Kristian II kruunattiin myös Ruotsin ...

Lue lisää

Elias Brennerin piirros Porvoon kirkossa olleesta taideteoksesta. Tanskan ja Norjan kuningas Kristian II kruunattiin myös Ruotsin ja koko Kalmarin unionin hallitsijaksi vuonna 1520. Kruunajaisia edeltävinä vuosina käytiin sotaa Tanskan ja Ruotsin välillä aina vuodesta 1517 alkaen. Ruotsia ja ruotsalaisia joukkoja johti valtionhoitaja Sten Sture nuorempi. Hän haavoittui taistelussa Åsundenin jäällä tammikuun 20. päivänä. Runsasta viikkoa…

Lue lisää

Jyrki Nissi Tampereen yliopisto Nuoruuteen kuuluu tietynlainen huimapäisyys, seikkailunhalu ja rajojen kokeileminen. Kesäinen moporalli tai laskettelurinteissä isoista hyppyreistä hyppiminen ovat esimerkkejä nuorten kokeilunhalusta. Joskus lopputulos on kuitenkin mitä kauhistuttavin. Näin kävi vastikään Himoksella eräälle 15-vuotiaalle pojalle, joka oli kavereidensa mukana lähtenyt virallisten laskettelureittien ulkopuoliseen rinteeseen. Edellä mennyt kaveriporukka oli jäänyt ihmettelemään, miksi yksi pojista oli…

Lue lisää